Lanseerauksestaan asti Kytäjä Golf on lähtenyt markkinoimaan itseään uuden ajan golfkeskuksena, kenttänä joka antaa uudet standardit koko alalle Suomessa. Kovat lupaukset ja markkinointiviestintä jatkuvat samansisältöisinä, tekijät uskovat entistä vahvemmin tuotteeseensa. Kytäjän kahden kentän rakentaminen aloitettiin viime vuoden puolella.Työt ovat edenneet aikataulun mukaisesti, ja kentällä pelataan jo kauden 2003 aikana. Tarkkaa avaamispäivää kytäjäläiset eivät halua luvata, kanadalaisen arkkitehti Thomas McBroomin luomuksien halutaan olevan valmiina kun pelaajat viheriöille lasketaan. – Paljon on töitä vielä edessä, perussuunnitelman jälkeen on nyt menossa tärkeä muotoiluvaihe jossa haluan olla aktiivisesti mukana, McBroom kertoi kesäkuun alun vierailullaan. McBroom on saavuttanut jo paljon mainetta kotimaassaan. Euroopan valloitus alkaa Kytäjältä, ja ensimmäinen työ on pysyvä käyntikortti. Jatkoa seurannee piankin, sillä NHL-tähti Mats Sundin on ostanut Ruotsin kuninkaalta Tukholman lähistöltä 90 hehtaarin alueen, jolle McBroom suunnittelee kentän. Kytäjä Golfin toimitusjohtaja Jari Hakkarainen on aidosti innoissaan projektista ja uskoo entistä vahvemmin Kytäjän luovan ”uudet standardit” huippuluokan kentälle Suomessa. -Ihmiset käyvät ulkomailla ihastelemassa huippukenttiä, mutta hyväksyvät sen faktan, että kotimaisista kentistäkin parhaat jäävät niistä oleellisesti jälkeen. Tämä ihmetyttää, ja uskon, että Kytäjä valmistuessaan hätkähdyttää ja hämmästyttää kaikkia, Hakkarainen miettii. -Ymmärrän sen, että Suomeen tarvitaan myöskin huokeita jokamiehenkenttiä ja harjoitusalueita, mutta kun hyvää tehdään, on syytä tarkastella asioita hieman syvällisemmin. Liian usealla kentällä rakentaminen ja valvonta on ollut huonoa, tämä on johtanut kalliisiin ja aikaavieviin korjaustöihin, Hakkarainen muistuttaa olemassa-olevasta tilanteesta.
Rahoitus kunnossa
Laakkosten veljesten omistaman Kytäjän kartanon maille syntyvä golfkeidas rakennetaan alkuperäisen suunnitelman mukaan, vaikkei osakkeita olekaan vielä revitty käsistä. Tällähetkellä 12.000 euron arvoisia osakkeita on myyty 230 , yhteensä niitä on 1600, ja kaikista tullaan maksamaan myös vastike, lepääviä osakkeita ei ole. -Koko rakennnusprojektin arvo on noin 15 miljoonaa euroa, joten rahaa palaa, mutta jälkikin on senmukaista, Hakkarainen lupaa. 
McBroom on ollut äärimmäisen tyytyväinen suomalaisten rakennustaitoihin, ja varsinkin Kytäjän lyöntipaikat ovat hänen mielestään aivan huippuluokkaa verrattiinpa niitä mihin tahansa. Kytäjän maille tullaan rakentamaan myös paljon asuntoja, kaavoitus on vielä osittain kesken, mutta kakkosasuntoja ja kesämökkejä alueelle nousee toistasataa.. -Vapaa-ajankeskus tästä tulee parhaimmillaan. Kytäjällä on luontonsa puolesta tarjota Suomessa niin ainutlaatuiset mahdollisuudet, kalastus ja metsästys kuuluvat olennaisena osana kuvaan. Golfosakkeen ostajien jälkikasvu saa myös erityiskohtelun. Lapset eivät tarvitse omaa osaketta tai peli-oikeutta, ilmaista pelaaminen ei ole, mutta huokeaa kuitenkin. -Ja naisia täällä pidetään kuin kukkaa kämmenellä, kenttä on heille aivan yhtä pelattava kuin miehillekin, Hakkarainen muistuttaa. Kytäjällä tehdään siis kovasti töitä suomalaisvoimin, McBroom käy säännöllisin välein tarkistamassa että muotoilut etenevät hänen toiveittensa mukaan. Kolme kanadalaista ”shaperia” muotoilee kenttää, he tekevät pitkää 12 tunnin päivää. Maailmalla shaperien tuntikorvaus on 100-150 dollaria tunnilta, Hakkarainen ei halua lähteä erittelemään tätä Suomessa ensimmäistä kertaa käytössä olevan ammattikunnan laskua rakennuttajalle. -He ovat viimeisen päälle ammattilaisia, McBroomin valitsemia ja keskittyvät todella työhönsä. Ovat erikseen pyytäneet, ettei heitä päivän aikana häirittäisi turhilla keskeytyksillä. Kun heidän työtään ja työnjälkeä katselee, tulee entistä varmemmaksi siitä, että olemme oikealla tiellä. Täällä tehdään huippuluokan kenttää, Hakkarainen suitsuttaa.
McBroom tarkasti kentä,n
Arkkitehti Thomas McBroom kiersi Kytäjän väylät vierailullaan kesäkuun alussa yhdessä toimitusjohtaja Jari Hakkaraisen ja oikean kätensä Jerry Anderssonin kanssa. Golfpisteen Sami Markkasella oli mahdollisuus seurata kolmikon mukana ja tarkkailla tapahtumia. Tässä Markkasen huomioita kierrokselta: McBroom teki matkan varrella vielä joitakin muutoksia väylien lay-outeihin. Ulkopuolisen silmiin McBroom näytti painottavan kahta asiaa ylitse muiden. Selvästi eniten painoa McBroom asetti väylän pelattavuudelle. Erityisesti McBroom painotti lyöntien laskeutumisalueiden näkymistä, toisin sanoen ettei yhtään ns. ”blind shotia” kentälle tulisi. ”Mielestäni pelaajan tulee aina nähdä mihin hän on lyömässä”, McBroom kommentoi, ”siksi korostan mm. bunkkereiden näkyvyyttä, on kyseessä sitten tiilyönti tai lähestymislyönti, bunkkereiden tulee näkyä”. Myös viheriöalueiden laajuus ja lipunpaikkojen runsaus vaikutti yhdeltä McBroomin pelattavuuden kannalta olennaisista kaneeteista. 
Huomiota herättävän paljon McBroom arvioi väyliä ja kenttää myös visuaalisesta näkökulmasta. Esimerkiksi Kytäjän SE-kentän kakkosväylällä (par5) McBroom takertui pitkäksi aikaa viheriön takana olevaan kolmosväylän suurilla kivillä tuettuun tiiauspaikkaan, joka näkyy kakkosväylältä McBroomin mielestä liian voimakkaasti. Aiemmin viheriön ja tiiauspaikan välissä oli puurivistö, mutta syksyllä Kytäjälläkin riehunut myrsky kaatoi ne. McBroomin mielestä pelaajan huomio kiinnittyy liiaksi kivivalliin, niinpä hän muutti hieman viheriön edustaa lisäten mm. bunkkerimuodostelmat molemmin puolin väylää ja siirtäen väylän kulkua hieman oikealle. Myös kivivalli saa osittain täytteen. Myrskyn tuhotkin nousivat lopulta McBroomin silmissä positiiviseksi, sillä näkymät järvelle avautuivat entisestään. McBroomin ja Anderssonin otteista paistoi vahva ammattitaito ja kokemus kenttien suunnittelusta. Tarkka suunnitelmien ja yksityiskohtien huomioon ottaminen noudattaminen tuntui olevan todella tärkeää. Väylien 4 ja 1 välissä olevaa kumpuakin piti madaltaa tarkalleen ”four feet” (n. 1,2m), jotta ”million dollar view” järvelle näkyisi tiiauspaikan lisäksi myös väylältä…