Gran Canarian vuoristoinen tulivuorisaari luo hienot ja monimuotoiset puitteet golfille. Saaren vahvuuksiin kuuluu Kanariansaarista aurinkovarmin ilmasto, jossa sadekaan ei kiusaa matkalaisia kuin satunnaisesti.
Saaren golftarjonta keskittyy harvemmin asuttuun ja karuun eteläosaan sekä pääkaupunki Las Palmasin ympäristöön.
Saarella on seitsemän 18-reikäistä golfkenttää, joista vanhin Real Club de Golf Las Palmas on perustettu jo vuonna 1891.
Gran Canarian golfillisena helmenä voi kuitenkin pitää vuonna 2006 avattua Anfi Tauro Golfia. Visuaalisesti häikäisevä kenttä on osa norjalaisen miljonäärin Björn Lyngin perustamaa Anfi Tauron ylellistä resorttia.
Jenkkityylisen kentän suunnittelusta on vastannut suunnittelutoimisto von Hagge, Smelek ja Baril. Keskelle autiomaamaisemaa, rotkojen ja kanjoneiden keskelle pystytetyn kentän rakennuskustannuksissa ei takuulla ole säästelty eikä kentän kuntokaan juuri jätä toivomisen varaa.
”Meillä käy vuosittain noin 6000 pelaajaa Pohjoismaista. Kesällä espanjalaiset ovat suurin asiakasryhmä, mutta muina vuodenaikoina suurimat asiakasryhmät ovat järjestyksessään saksalaiset, skandinaavit, itävaltalaiset ja britit”, Anfi Tauro Golfin toimitusjohtaja Francisco de Bethencourt kertoo.
Kätevimmin golfautolla
Anfi Tauro on käveltävissä, mutta paljolti jo pinnanmuotojen johdosta on auto erittäin suositeltava.
Väylillä kentän kunto on upea, joskaan tiipaikat eivät ainakaan talvikaudella vastanneet muun kentän laatutasoa, mutta väylien ulkopuolella palloa joutuu etsimään kivikkoisesta hiekkamaasta. Moiselta alustalta palloa kannattaa lyödä vain jos tuloillaan oleva ennätyskierros sitä edellyttää, mutta käytännössä väylältä ulos harhautunut pallo on pelillisesti menetetty tapaus.
Anfi Tauron kentällä on runsaasti korkeudenvaihteluita, mutta niitä on käytetty maltillisesti sortumatta suureellisuuteen pelattavuuden kustannuksella. Takatiiltä kenttä on 6275 metriä pitkä ja keltaisilta mittaa kertyy 5843, punaisilta 4640 metriä. Kentän par-luku on 72.
Helppo kenttä Anfi Tauro ei ole, mutta reilu ja kesytettävissä. Erityisen pitkä pelattava se ei ole, mutta viheriöille pallo kannattaa toimittaa lipun läheisyyteen, sillä griineillä on runsaasti muotoja, eikä alamäkiputtien upottaminen melko nopeilla pinnoilla onnistu helposti.
Haluttaessa kentän saa viritettyä sellaiseksi, että se testaa ammattilaistenkin vireen.
”Järjestimme 2008 Espanjan PGA mestaruuskisat, ja tulevaisuudessa tarkoituksena on isännöidä täällä isoa kisaa. On kuitenkin vielä liian aikaista puhua asiasta sen enempää”, de Bethencourt väläyttää.
Kentän signature-väyläksi mainitaan 6, pitkä merta kohti lyötävä par 3. Sen haastaa tiukasti reikä 13, joka on hieman lyhyempi, pieneen alamäkeen jyrkän rinteen partaalla sijaitsevalle viheriölle lyötävä par 3, joka maisemiltaan on omaa luokkaansa. Tiipaikalta aukeavat huikeat näkymät laaksoon, jossa kiemurtelevien väylien takana aukeaa kimmeltävä meri.
Tuulisena päivänä mereltä puskeva viime saattaa vaikeuttaa pelaamista huomattavasti, mutta pääosin kierroksen saa kiertää tyvenevässä säässä.
Pakettialennuksilla säästöä
Lomasaarelle tyypilliseen tapaan pelaaminen on Anfi Taurossa varsin hintavaa. Listahinta kierroksella on 110 euroa, joulusesonkina kympin enemmän. Useamman kierroksen paketteina hankittuna kierroshinta jää alle sataseen.
18-reikäisen golfkentän lisäksi Anfi Taurossa on yhdeksänreikäinen par 3 -kenttä.
Anfi Tauron resort-alueella on tarjolla tasokasta majoitusta niin huoneistoissa kuin hotellissakin sekä kattavat wellness- ja ravintolapalvelut.
Aivan edullisimmasta päästä resortti ei ole, mutta läheisen Puerto Ricon ja hieman idempänä sijaitsevien Maspalomaksen, Melonerasin ja Playa del Inglesin lomakohteisiin verrattuna se on rauhallisuudessaan varteenotettava vaihtoehto niille lomalaisille, jotka arvostavat yksityisyyttä ja kiireettömyyttä.
Taksilla kentältä hujauttaa nopeasti, ja erittäin edullisesti, ihmisten ilmoille ja vaikkapa idylliseen Puerto de Moganin satamakaupunkiin illalliselle.
Jos Gran Canarialla aikoo golfia pelata, ei Anfi Tauro kannata sivuuttaa. Uran parasta kierrostulosta kentältä voi olla turha lähteä hakemaan, mutta unohtumattoman ja omalaatuisen golfelämyksen se takuulla tarjoaa.
Asuin vastikään 12 päivää Anfissa ja pelasin kentän 11 kertaa. Jutun ”suosituksen” vastaisesti löin kyllä hiekoilta, jos ei ihan mahdoton kivikko ollut. Normiaikaan GF oli 110 pakollinen auto 20 per lärvi. Ostin kuuden kierroksen paketin jäsenhintaan 499 ja pelasin ne aamiuisin klo 8. Twilight-hinta 14.30 jälkeen oli 65, jäsenelle 60. Illalla sai pelata ilman autoa, mutta näin viiden iltakierroksen aikana vain kaksi kertaa kävelijän. Jos kenttä oli illalla tukkoinen, pelasimme etuysin toiseen kertaan. Sen jälkeen oli kenttä tyhjänä edessä ja oli mukava ajella klubille ja katsella, miten edellä olevat jonottivat 16. tiillä. Väylät olivat kovia ja viheriöt arvaamattoman muotoisia ja aluksi putit menivät järkiään pitkiksi. Pääsin puttaamaan eaglea kaksi kertaa saman kierroksen aikana. Harvinaista herkkua, vaikkei onnistunutkaan. Kerran pelasin kierroksen alle oman tasoituksen. Jutussa mainitut väylät jäivät kyllä mieleen. Kuvan lyhyempi par kolmonen korkealla rinteellä on saariviheriöön verrattava. Sveitsiläinen tasurilla kuusi pelannut mies pääsi valkoisilta siinä vasta kolmannella pelialueelle. Päiväajat otin klo kahdeksaksi. Tiillä sovittiin sinne saapuneiden kanssa, miten mennään. Muutaman kerran lähdin yksin karkuun ja reilun kahden tunnin kuluttua olin aamupalalla kämpällä. Peliseuraksi sattui skandinaaveja islantilaisesta alkaen, sekä itävaltalaisia ja kerran mainittu sveitsiläinen. Yleisenä huomiona voi todeta, että taitaa meikäläinen golfkoulutus olla hyvällä mallilla. Kaikenlaista sutijaa oli välillään edessä töpeksimissä. Norjalaiselta kuulin, että driveri on Idi Amin: iso, musta ja vaarallinen.
Kuuden kortti 449, eikä 499.
Kuinka majoituksen varaaminen ko.resortista tapahtuu? Entä hintataso?
sillä lahjahevosen suuhun ei katsota.