Statisti kirjoitti: (15.10.2011 22:21:45)
Stan Utleyn kirjojen lukeminen auttaa asiassa etiäppäin. Eli mielikuvana on lyödä tuo chippi/pitchi niin että se mailan takapuoli tulee maahan ensimmäisenä ei siis leading edge.

Sen olen vuosien varrella niin kokenut omakohtaisesti kuin nähnyt muidenkin kohdalla, että tuo bounce-chippi/pitchi on tavalliselle klubipelaajalle aivan liian vaikea ja sen yrittäminen yleensä se tuhon tie. Melkein jokainen yrittää tehdä tuon hyvin aktiivisin rantein ja silloin on tuloksena joskus duffi, mutta useimmiten vahva kylkkäri mailan ollessa jo tulossa ylöspäin palloon osuessaan.

Muutaman opetusvideon kahlanneena ja noita juutuuban pätkiä nähneenä on ammattilaisten varsin passiivinen ranteiden käyttö osumassa silmiinpistävää, poikkeuksena kenties Mr. Soft Hand Fred Couples. Toisaalta, niitä ammattilaisten käyttämä lyöntejä ja tyylejä on ääretön määrä, kuten jo edellä odettu, kyllä sinne aktiivisetkin ranteet mahtuvat.

Itse käytän rullaavaa peruschippiä aina, kun se vain on mahdollista (tyyliin Hinge&Hold by Phil M.), nostavaa sitten vain olosuhteiden pakosta. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä, ettei minulla riitä motivaatiota harjoitella noita juttuja kymmentä tuntia viikossa, joten suoritusvarmuutta ei ole kuin kahteen tai korkeintaan kolmeen erilaiseen griininympäryslyöntiin. Niitä sitten käytän mahdollisimman luovasti 😀