KL kirjoitti: (6.1.2014 17:42:49)

ts kirjoitti: (6.1.2014 12:55:02)
Tästä vois saada mainion linkin aiheeseen jota aiemmin jo hieman sivuttiin jossain ketjussa, eli onko oikeaa kehitystä (ja pitkällä tähtäimellä parhaaseen johtavaa) sellainen jossa pelaaja hakee tulosparannusta itse ominaisuuksien kehittymättä lainkaan. Treenataan lähipeliä saadakseen kierrostuloksesta lyöntejä pois, vaikka ongelma on se että joutuu liian usein lähipelin varaan. Avataan raudalla ja tehdään bogeja, koska draiverin käyttö johtaisi triplaan.

Onko pelaaja silloin rehellinen itselleen kun lakaisee todelliset ongelmat maton alle ja saa sitten toisella tavoin parempia numeroita tuotettua korttiin? Onko pelaaja kehittynyt yhtään, vai ovatko vain numerot parantuneet virheitä karsimalla pelitaktiikan kautta?

Ymmärrän mitä tarkoitat, ja lähipelin harjoitteleminen ja siinä kehittyminen on vain yksi, joskin pirun tärkeä osa peliä. Mutta ainakin omasta mielestäni se on helpoin tapa pudottaa kierrostulosta ja siten saada tyydytystä peliinsä. Perusklubipelaajalle tälläkin asialla voi olla valtaisa merkitys, varsinkin kun aika ja kenties edellytyksetkään eivät riitä sen suuren kokonaisuuden kehittämiseen.

Kaikki eivät halua scratch-pelaajiksi. Pelillistä tyydytystä voi saada muillakin keinoin.

Minäkin ymmärrän mitä tarkoitatte, ja allekirjoitan myös tuon KL:n kommentin että ’kaikki eivät halua scratch-pelaajiksi’, paitsi että muuttaisin sen niin, että kaikki eivät koskaan pääse scratch-pelaajaksi (johtuen iästä, kankeudesta, lahjattomuudesta, ajankäyttömahdollisuuden puutteesta tai muusta)

Aikuisena aloittaneella tuupparilla voi olla golfissa aina todellisia ongelmia, joille ei ehkä voi mitään, ja siksi ne on parasta lakaista maton alle. Turha vaivata päätään sellaisella, joka ei ole mahdollista. Joskus voi todeta, että OK, on se vähän pielessä, mutta näillä mennään (ainakin toistaiseksi)

ts:lle vielä kommentti: kyllä minusta myös pelitaktiikan kehittyminen, ’virheitä karsiminalla pelitaktiikan kautta’, on myös ihan oikeaa kehittymistä golfin peluussa.

No tietty se ei ole ’pelitaktiikan kehittymistä’, että jättää puumailat pois… mutta pikemminkin monella aloittelijalla lienee ongelmana että ottaa liikaa riskejä – ainakin minua on (tuntemattomatkin) kokeneemmat kentällä opastaneet että hei, tuo mikä meni metsään, ehkä noilla taidoilla ei välttämättä kannattaisi tuollaista edes yrittää, välilyönti joskus ihan OK!