Jos pelaajalla on luonnollisesti pieni (fade tai draw), mikä on mielestäni pitkillä mailoilla hyvä asia, on paras tapa tähdätä väylän laitaan. Tällöin onnistunut lyönti päätyy keskelle väylää ja jos vahingossa lyöt suoran lyönnin on useimmiten pallo vielä pelissä väylän reunassa. Koska epäonnistuminen useimmiten on (salissi / hukki, riippuen ’luontaisesta’ fadesta/drawsta) on näilläkin lyönneillä ’paras’ mahdollisuus pysyä pelissä, sillä pallon käytössä on koko väylän leveys.

Mitä tulee slaissin kitkemiseen, pidän huonona ajatuksena ottaa ’ennakkoa’ vasemmalle. Sillä tällöin suhteessa haluttuun pallon putoamispaikkaan ’avaat’ stanssiasi, joka helposti johtaa vielä pahempaan slaissiin. Itse otan slaissi päivinä ’ennakkoa’ oikealla, jolloin saan helpommin mailan kulkemaan sisältä ulos suhteessa haluttuun pallon putoamispaikkaan.

Ilman muuta kannattaa käyttä kaikki käytettävissä oleva tila hyödyksi. Jos normaali lyönti on fade kanttaa mielestäni teeboxissa tiiata boxin oikeaan reunaan ja tähdätä väylän vasempaan reunaan, jolloin normaali fade päätyy väylän keskelle, suora lyönti väylän vasempaan reunaan ja slassikin saataa vielä olla pelattavissa, tämä tietysti sillä edellytyksellä, että ei samalla avaa stanssiaan.

Tavallisen klubigolffarin, jonka normaali lyönti on fade/slaissi, on mielestäni turha yrittää ottaa ennakkoa oikealla ja suljetulla stanssilla lyödä drawta. Todennäköisempi tulos on tällöin push slaissi oikealle kuin kaunis draw keskelle väylää.

x100:lle

Kiitos TARKENNUKSESTA. Termien merkitys onkin ollut minulle HIEMAN epäselvä.

Jos pelaajan normaali lyönti on fade, niin epäonnistunut lyönti on todennäköisemmin slaissi kuin suora lyönti. Tästä johtuen suosittelisin fadedaajalle joka tapauksessa väylän vasempaa puolta.

Jos lyö hukkia tai slaissia niin ei pidä pelata kyseisellä kierteellä vaan opetella lyömään.