-
JulkaisijaArtikkelit
-
Käsittääkseni jos pallosi on vaarallisen käärmeen vieressä, saat vapaan dropin (saat ilmeisesti vaihtaa palloakin) lähimpään turvalliseen paikkaan joka ei ole lähempänä lippua. Jos pallosi on esteessä dropin on tapahduttava esteeseen, joka ei ole lähempänä lippua. Jos tällaista paikkaa ei löydy, vapaudut vain penaltilla. Yllä oleva oli mielestäni selvää, mutta mikä on vaarallinen eläin ? Onko kyykäärme jo luokiteltava vaaralliseksi eläimeksi ? Kohtelevatko golfsäännöt eri tavalla pelaajia, jotka tuntevat myrkkykäärmeet ja tietävät että käärme ei ole myrkyllinen ? Käytännössä olen kokenut tämän säännön Thaimaassa, jossa Sri Rachan kentällä yksi ryhmämme suomalainen pelaaja löi pallon krokotiiliaitaukseen. Sääntötuntemusta ei tar*******, koska kaveri meni lyömään pallon aitauksen sisältä. Ilmeisesti eläimet olivat juuri ruokailleet, koska kaveri pelaa edelleen golfia.
Olen ottanut itselleni vapauden määritellä mikä eläin on vaarallinen.
Käytännössä olen joutunut tilanteeseen kerran:
Druids Glennissä asuu joutsen-perhe pienessä lammessa, joka on vesieste. Pelikaverini pallo jäi noin metrin päähän rannasta, jossa joutsenen poikaset pulikoivat. Isä-joutsen oli sitä mieltä ettei lapsia häiritä. Jäi pallo hakematta.
Käytännössä ainoa tapa jatkaa paikasta lyömällä olisi ollut piestä aikuiset joutsenet tainnoksiin rautavitosella. Tulimme siihen tulokseen ettei Suomen golf tarvitse tällaista mainosta Irlannin kentillä ja jatkoimme vapaalla dropilla.
Vaikkei joutsenta yleisesti mielletäkään vaaralliseksi eläimeksi niin katson siitä huolimatta, että toimimme sääntöjen mukaan 😉
Mielenkiintoinen tapaus, jossa joutsen verrataan kalkkarokäärmeeseen. Itse olisin hyväksynyt ko. vapaan dropin. En tiedä onko oikein ?
Muistaakseni golfsäännöissä on jossain vapaan dropin sallivana tilanne, jossa joutuisi rikkomaan lyönnillä linnunpesän, jossa poikaset. Voisiko tätä verrata tähän tapaukseen ?
Lievempi tilanne on muurahaispesä. Ei ole mukava tilanne lyödä jos toisella jalalla joudut seisomaan muurahaispesässä ja muurahaiset kävelevät jalkaasi ylöspäin. Nykyään lähes kaikilla kentillä muurahaispesistä saa paikallissäännöllä vapaan dropin (toisin oli ennen, jolloin otettiin tietämättömyydessä vapaita droppeja).
Musistaakseni kekomaiset muurahaispesät on kyllä rauhoitettu, samoin kuin rauhoitettujen lintujen pesätkin. Eli niitä ei saa rikkoa/koskettaa/häiritä.
Rauhoitus tuo ristiriitatilanteen esim. pylväsmäisen katajan suhteen, joka on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. En tiedä silti saatko vapaata droppia, jos lyöt tällaisen katajan tyveen pallosi.
Usein pylväsmäiset katajat on suojattu paikallissäännöllä, mutta ei minun käsittääkseni ilman paikallissäännön suojaa saa pylväsmäisestä katajasta vapautusta.
Voit lyödä palloa, mutta rikot luonnonsuojelulakia.
Eihän sinulla ole oikeus vaurioittaa aitaakaan, jonka viereen olet lyönyt pallosi. Etkä OB:na toimivasta aidasta saa vapautusta ilman penaltia.
Pari sanaa käärmeistä ja luonnonsuojelusta, ne kun sattuvat olemaan aluetta, jonka tunnen.
Kotimainen myrkkykäärmeemme, kyy pakenee aina ihmistä, jos pystyy (eli ei olla esimerkiksi astuttu päälle), Jos kyy sattuu olemaan avoimella alueella pallon lähellä, sen saa helposti siirtymään muualle vain lähestymällä sitä. Karkottamisessa voi käyttää mailaa apuna. Jos risukasa yms. johon käärme ehkä pakenee, on stanssin tiellä, korjaisin pallon pois ja droppaisin muualle. Tropiikin käärmeisiin sen sijaan on syytä suhtautua niin kuin jokainen niistä olisi tappava. Vaikka nekin ilmeisesti yleensä pakenevat ihmistä, en lähtisi testaamaan.
Sen sijaan pesäänsä tai poikasiaan puolustavan joutsenen/kyhmyjoutsenen kanssa ei ole syytä leikkiä. Se pystyy lyömään salamannopeasti nokallaan tai käsittämättömän lujaa siipipankollaan. Pidän ihmeellisenä, että sen on annettu ryhtyä pesimään keskelle golfkenttää.
Käytännössä kaikkien lintujen pesät ovat rauhoitettuja ja niiden tahallinen häiritseminen tai hävittäminen on kielletty. Jos näkee pesän pallon lähellä ja vahingoittaa sitä palloa lyömällä, syyllistyy luonnonsuojelulain mukaiseen rikkomukseen. Sen sijaan rikkomukseen ei syyllisty, jos esimerkiksi vahingossa astuu pesän päälle golfkentällä.
Muurahaispesät tai puumaiset katajat eivät ole yleisesti rauhoitettuja. Severiano on siinä mielessä oikeilla jäljillä, että ko. katajat on mainittu luonnonsuojeluasetuksessa. Niiden rauhoitus koskee kuitenkin vain katajien käyttöä koristeena. Yhdessä vaiheessa näitä komeita katajia ryhdyttiin käyttämään joulupuina kuusten sijaan. Niiden määrä alkoi huolestuttavasti laskea ja katsottiin tarpeelliseski estää ko. käyttö.
Toinen asia on, että isot muurahaispesät ja katajat voivat olla golfkentälläkin monipuolisuutta sekä vaihtelua lisääviä tekijöitä ja siten säilyttämisen arvoisia. Tällöin niihin voi soveltaa vaikkapa paikallissääntöä ja estää niitä vahingoittava pelaaminen.
Tilanteessa sovelletaan sääntöä 1-4, joka käsittelee tilanteita, joista sääntöjä erikseen ei ole. Eikö olekin selkeää ;)- No, kuitenkin tähän pesä ja vaarallinen tilanne tapauksiin löytyy (taas) Decisionit 1-4/9 (pesä) ja 1-4/10 (ampiaiset ja kalkkarokäärmeet), jotka sallivat vapaan dropin. Muurahaiskeoista ja katajista vapautuksen saa ainoastaan silloin, kun niistä on paikallissäännöistä erikseen mainittu. On muuten aika mielenkiintoista, kuinka golfarista tulee niin luonnosuojeluihmistä, niin luonnonsuojeluihmistä, kun vapaata droppia haetaan jostain käkkäräkatajan juurelta ….
Hienoa, että olemme saaneet toisen sääntögurun vieraspelaajan lisäksi.
Mitä olet mieltä joutsenesta, joka käyttäytyy hyökkäävästi. Joutsenhan ei ole tiettävästi vaarallinen eläin.
Ymmärsin, että lukisit myös kyykäärmeen vapauttaviin vaarallisiin eläimiin.
Sääntökohdassa mainitaan myös linnun pesä. Tämä ilmeisesti on kattava luettelo, jolloin jonkin muun eläimen pesän perusteella ei saa vapautusta.
Kiitos kehuista – pyrin kuitenkin pysyttelemään pois saivarteluista, jota jatkokysymyksesi ei kuitenkaan ollut vaan hyvä lisätarkennuksen paikka.
Sääntö 1-4 siis koskee tapauksia, joihin selkeää sääntökohtaa ei löydy. Näitähän aina silloin tällöin tulee. Näihin katson kuuluvan myös hyökkäävän joutsenen ( =dangerous situation). Eli antaisin vapaan dropin siihen kohtaan, jossa ollaan ’riittävän’ kaukana pesästä, ettei joutsenemo hermostu. Missä ja kuinka kaukana se on, on ihan tilannekohtaista.
Mitä kyyhyn tulee, käytännössä varmaan käy niin, että kun pelaaja tulee lähelle palloa, kyy lähtee karkuun, jonka jälkeen vaarallista tilannetta ei ole. Siispä peli jatkuu siitä paikasta ilman droppeja.
En kyllä lähtisi kokeilemaan voimiani joutsenen kanssa. Saahan sen wedgellä hengiltä, mutta saattaa sattua omaankin siipeen. Iso joutsen tekee aika pahaa jälkeä nokkimalla, on nopea ja vahva.
Tropiikin käärmeistä sen verran, että osa cobrista sylkee muutaman metrin päähän sokaistaakseen saaliin/vastustajan. Et näe muutamaan tuntiin kunnolla ja saatat vielä saada pureman kaupan päälle. Vastamyrkky tehoaa vain jos tiedän minkä lajin käärme puri.
Yksi nelimetrinen musta-cobra on tullut väylällä vastaan. Muutimme molemmat suuntaa: minä autolla poispäin, käärme raffin kautta pensaaseen. Tropiikin kentillä raffeihin kannattaa suhtautua kunnioituksella, pidempään ruohoon ja metsään ei kannata edes mennä.
Tässä olisi hyvä aihe absurdille sketsille:
Tosi pelimies yrittää valmistautua lyöntiin hyökkäyksen alla yrittäen pitää kasassa täydellistä stanssiaan. Joutsen käy päälle kuin yleinen syyttäjä ja urheilumielinen pelikaveri (kunnon sääntönikkari) yrittää hätistää sitä pois sääntökirjalla huitoen: ’Etkö ymmärrä ettet ole vaarallinen eläin ja tästä ei saa vapaata droppia. Meillä on viiden pennin skini menossa ja sääntö tässä kohtaa on erittäin selkeä…’
Ihan hauska sketsi, mutta kun nyt luin sääntökohdan tarkasti, siellä puhutaan ’vaarallisesta tilanteesta’ eikä suoranaisesti vaarallisesta eläimestä, joka kyllä luo tuon vaarallisen tilanteen. Eli ilmeisesti hyökkäävä joutsen muodostaa ’vaarallisen tilanteen.
Aikamoisen harvinaisuuden on duffi nähnyt, kun nelimetrisen mustakaulacobran on nähnyt. eivät yleensä kasva 2 metriä pitemmäksi.
Olen Iizein kanssa samaa mieltä, että aikamoisen teon on duffi tehnyt , jos 4 metrisen musta-kobran???? on nähnyt…
Kuten Iizei sanoi, kobrat eivät yleensä kasva
yli 2 metrisiksi, eivätkä ainakaan 4 metrisiksi.
Sinänsä mustakaulakobra on helpohko tunnistaa. Se on (useimmiten) vaaleanruskea ja kaulassa on aina musta juova. Luonteeltaan ärhäkkäämpi kuin sukulaisensa egyptinkobra. Kuten duffi tiesi, ko käärme ruiskuttaa myrkkynsä, tähdäten uhrinsa silmiin, mutta ei juuri yli 2 metrin päähän. Mustakaulakobraa esiintyy käytännössä koko afrikassa, joten sellaiseen voi törmätä esim. egyptissä tai tunisiassa golfatessa, mutta harvoinpa tuollaisia kentillä näkee.Duffi puhui tropiikin kentistä, joka viittaisi kaukoitään. Joten joko kyseessä on joku muu kobralaji pituus liioiteltuna tai sitten pituuden perusteella ihan joku muu laji.
Itsekin olen törmännyt käärmeisiin sekä thaimaassa että pohjois-afrikassa. Eipä niistä haittaa ole ollut, aina on jompikumpi
väistänyt. Yleensä molemmat.Sen verran pahaa kuittia tulee, että pakko on jatkaa… =)
Kierroksen jälkeen menin caddie-masterin toimistoon pyytämään taksin tilausta. Odotellessa kysyin mikä käärme lienee ollut kyseessä ja sanoivat kyseessä olleen black-cobran. Pikainen tarkistus netistä osoittaisi käärmeen olleen todennäköisemmin kuningaskobran. Koska tämä ’kala-juttu’ pitää jotenkin todistella, niin pituuden arvioin siten, että käärmeen mennessä eteenpäin S-mutka asennossa yhden sivun pituus oli helposti metri. 4x1m = 4 metriä.
Caddie-masterin toimistossa tietysti kerroin innokkaana miten ison käärmeen olin nähnyt väylän reunassa. Naiset vähän hymähtivät ja tokaisivat että kyllä näitä käärmeitä meillä on. Rauhoitetaan nyt pelokkaita tiedolla että jos et pidä silmiäsi auki niin tuskin näet yhtään käärmettä. Pelkäävät ihmistä eivätkä käy ilman syytä kimppuun.
Kenttä oli muuten Malesiassa, Langkawin Gunung Raya. Loistavassa kunnossa oleva kenttä muuten.
Todella eksoottinen kenttä on Langkawin luoteisosassa oleva Datai Bay. Kenttä on rakennettu viidakkoon, jossa viidakon äänet ja eläimet ovat koko ajan läsnä. Upeat sarvilinnut, apinalaumat ja liskot muistaa tältä kentältä. Apinat ovat muuten riesa kentällä. Varastavat kaiken palloista kännyköihin – ylipäätään kaikki irtonainen kiinnostaa ja häviää.
En tiedä onko mustakaula cobra sama kuin Duffin mainitsema Black-Cobra, mutta ainakin netistä löytyy infoa jopa 5,5 m pitkistä Black-Cobrista.
Joten se siitä kahdesta metristä.
Itselläni erikoisimmat kokemukset ovat olleet tuon kobran ja apinalauman näkeminen väylällä. Vastakohta tälle lienee Ruka-Golfin ykkösväylän vieressä olleet porot.
Mitä muuta normaalista kentästä poikkeavaa olette nähneet Suomessa tai ulkomailla? Lähinnä haen ominaispiirrettä kentästä tai poikkeuksellisia tapahtumia? En muista käytiinko tästä jo keskustelua….. mutta laitetaan uusiksi jos tulisi jotain uutta.
Tuo duffin näkemä käärme voi toki olla kuningaskobra, joka kasvaa n. 3.5-5.5 metrin mittaiseksi ja esiintyy noilla nurkilla. Se kuitenkin yleensä täysikasvuisena on ruskeahko, mutta sitä esiintyy kyllä kaikenvärisenä, myös mustana. En edelleenkään tiedä mitä black-cobralla on tarkoitettu, mutta kokemus on osoittanut, että caddiemastereiden arviot eivät aina mene kohdalleen…
Afrikassa esiintyy ’black spitting cobra’ niminen laji, mutta se ei yli 2 metriseksi kasva.Koska toisin on mahdotonta todistaa niin täytyy uskoa duffin näkemää ja todeta että kyseessä on voinut olla kuningaskobra, myrkyllisistä lajeista suurin. Oletettavasti duffi on kuitenkin ollut turvassa, kuningaskobralla kun ei ole tapana hyökätä, jollei sitä täysin ajeta ’selkä seinää vasten’ tilanteeseen.
Oliko se kaveri sellanen hieman ’savvoo’ muhuva mies.. ja oliko sen nimi ’rami’
Minkähän lajin sääntökirjasta kyseiset herrat opiskelevat sääntöjä? Nimittäin golffin säännöistä ei löydy ’vaarallinen eläin’- kohtaa. Ainoa sääntö
jota kyseisissä tilanteissa voi käyttää on sääntö 28 ’Pallo pelaamattomassa paikassa’. En usko edes että paikallissäännöllä pystyttäisiin kyseinen vapautus antamaan (paikallissääntöjen tekeminen golfin sääntöjen mukaan on hyvin rajallista).
Kyllä golfin säännöissä vaarallisiin eläimiinkin on varauduttu, vaikka niitä ei nimenomaisesti ole mainittukaan.
Käärmeistä vapautuminen perustuu sääntöön 1-4 ja decisioniin 1-4/10, jossa on käsitelty käärmeitä ja ampiaisia.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 21 viestiä, 1 - 21 (kaikkiaan 21)
Esillä 21 viestiä, 1 - 21 (kaikkiaan 21)