-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kiinnostaa tietää, että pystyttekö yleensä siirtämään rangella löytyneen hyvän swingin kentälle. Kysyn siksi, että oman pelini kehityksessä juuri kyvyttömyys tähän on suurimpia esteitä. Lyönti kulkee aina pari reikää tai silloin kun on hyvin väylällä, mutta ongelmapaikat, kuten raffi saa luottamuksen katoamaan ja paluu vanhaan tulee eteen. Väsymys on toinen joka aiheuttaa swingin katoamista. Kai pitäis vain harjoituskierroksilla sitkeästi (tuloksesta riippumatta) kokeilla uutta tekniikkaa ja siten oppia sen metkut, mutta ehkä se tulos kiinnostaa liikaa jopa harkkarundeilla… Onko samoja kokemuksia? Lue lisää: Monty
Sama ongelma. Joskus tuntuu suorastaan toivottomalta ja pitää itseään ääliönä kun ei pysty suorittamaan osaamaansa lyöntiä pelitilanteessa.
Ei sen pitäisi olla vaikeaa, mutta…
ei se välttämättä päästä kiinni oo. Suomessa yleistä, että vaikka olet väylällä niin olet rinteessä johonkin suuntaan tai pallosi/toinen jaloistasi on kummulla/kuopassa. tässä tilanteessa tasapainoisen swingin tekeminen vaatii lyönnin muuntelua. tälläisiä swingejä ei tule rangella harjoiteltua, vaan ainoastaan ihanne tapausta, jossa pallo ja jalat ovat samalla tasolla.
raffista nyt puhumattakaan. en oo ainakaan törmänny rangeen jossa pääsis raffilyöntiä harjoittelemaan. ainoastaan muutaman kerran kesässä kun sattuu löymään väylältä ohi =)
raffista pääsee kyllä harjoittelemaan ainakin Paloheinän rangen nurmipuolella, tai ainakin viime kesänä ruoho rehotti niin pitkänä että kyllä se raffista kävi 🙂
Ongelmaksi muodostuu myös lähipeli. Itse olen esim. alkanut lyömään drawta entisen feidin sijaan ja 120 metristen ja lyhyempien lyöntien pituuden ja rullien arviointi on vaikeaa. Olen pelannut niin pitkään kotikutoisella swingillä (mutta pärjännyt sillä kuitenkin singeliksi), että tuntuma vanhaan tyyliin ja lyöntien muuntelu on ollut melko hyvää, mutta siis jos vielä haluan edistyä täytyy lyöntiä muuttaa. Peli on sellaista taistelua, että väsymys painaa jo 9 reiällä. Pitäis oppia hyvä varma perusswingi. Niin kuin varmaan meidän kaikkien:)
Range (matolta lyötynä) antaa hieman paksun osuman anteeksi eli lapa liukuu matolla ja pallo lähtee kohtalaisen hyvin. Kentällä sitten karmea totuus paljastuu. Sisähallien matoissa on myös eroa; Kivenlahden matto on anteeksiantavampi kuin esim. Malmin.
Juu tuo matolta löyminen kyllä hiukan vääristää todellisuutta kun pienet duffit ja paksut osumat eivät juurikaan tunnu kun matto ’kimmauttaa’ mailan takaisin eikä se uppoa nurmeen kuten normaalisti pelissä.
Toinen mikä ainakin minulla on aikaisemmin muuttut verrattuna peliin ja range harjoitteluun, on se että rangella yleensä pystyy hyvin keskittymään itse suoritukseen (swingiin) eikä tarvitse pelätä epäonnistuneita lyöntejä. Kun taas pelissä ajatus siirtyy helposti suorituksesta palloon ja siihen minne se pitäisi saada lyötyä ja samalla takaraivossa tykyttää ajatus mitä jos tämä lyönti ei onnistukkaa. Jännityksestä johtuen myös katse nousee helposti liian nopeasti pallon perään.
Pelissäkin pitäisi unohtaa se pallo ja mahdolliset epäonnistumiset. Kyllä se pallo lentää sinne minne pitääkin jos pystyy pitämään ajatukset kirkkaana, katseen pallossa ja swingin kasassa kuten ragellakin.
Joo, vaikeeta on. Tänä talvena olen reenannut hallissa tätä seuraavasti:
Lyödään 5 palloa kerrallaan reippaalla tahdilla pitäen katse pallossa ja jättämälle se tuijottamaan paikkaa, jossa pallo oli. Tärkeää on nahdä pallon lähtevän ja välttää kiusaus seurata katseella. Ei välitetä ollenkaan minne pallo lähtee vaan keskitytään siihen, että svingi tuntuu rennolta, kevyeltä ja luontevalta.
On muuten auttanut eri hyvin saamaan lyöntiin rentoutta ja uskon hyödyn näkyvän heti kauden alkajaisiksi. Reenikavereiden raportoimana pallot näyttävät perään katsomattomuudesta huolimatta osuvan yllättävän pienelle alalle hallin kattoon.
Juha on jäljillä: kun pystyt swingaamaan rennosti, homma alkaa toimia.Jos swingi on riuhtomista, lihakset ovat pingottuneet, meno kauheaa ja vannetta kiristää…tätä ei kroppa jaksa 18 reikää ja virheitä tulee kuin ääniä Tonylle ;D
Uskon että omalta osaltani ongelman ydin on toistoissa. Oletteko koskaan lyöneet unelmalyöntiä ensimmäisellä rangepallolla. Kun muutaman lyö, alkaa päästä lämpöön, mutta taas kun vaihtaa mailaa, niin osuma jää heikoksi. Jos vaihtaa vaikkapa I8, rautaysiksi, niin eipä se vielä haittaa, mutta eipä kentälläkään tuollaista mailan vaihtoa tule tehdyksi. Jos W3 jälkeen lyön PW:llä, tulos on aika usein duffi, tai toppi. Sitä tulee rangella aina treenattua mailoja, mutta ei niiden välisiä eroja.
Peuralla huomasin tällä viikolla hyvän harjoituksen. Liput sijaitsevat eripuolin kentää, ja etäisyydet näkyvät metrin tarkkuudella.
Ensin PW, tai SW ja kaksi palloa lähellä olevaan rinkulaan (n. 50 m.)
Sitten I7 – I8 ja siniselle tai mustalle lipulle kaksi palloa (n. 120 m.)
W5 keltainen lippu (150 m.)
PW – I9 punainen lippu (100 m.)
I7 – I8 siniselle, tai mustalle, mutta erille kuin aiemmin.
Lyönneille tulee vaihtelua, jolloin ainakin minä aloin osumaan ensimmäisellä pallolla paljon aiempaa paremmin. Miten se kentällä toimii, jää arvoitukseksi toistaiseksi. Ainakin par 3 radan kierrettyäni, lyönti tuntui mukavalta. Siinäpä ei kyllä paljon mailoja vaihdeta.
Jees, osuoit naulan kantaan. Kuinkahan moni meistä vaihtaa rangella mailaa jokaisen lyödyn pallon jälkeen?
Joku pro muinoin ehdotti harjoitukseksi kuvitteellisen kentän pelaamista rangella. Eli aloitat avauslyönnistä ja sen jälkeen lähestyminen lipulle 168 m jne.
Tätä kai kutsuttaisiin oikeissa urheilulajeissa kilpailusuorituksenmukaiseksi harjoitukseksi, jota yleensä tehdään juuri kilpailukautta edeltäen…
Southpaw puhuu asiaa, on hyvä välillä harjoitella vaihtamalla mailaa lyöntien välillä, niinhän kentälläkin tehdään. Lisäksi kun yrittää rangella päästä aina nurmelle, niin saa rangeharjoittelu ihan eri luonteen. Useilla nurmiharjoitusaluiella löytyy vielä kallistuksia ja raffiakin reunoilta. Täällä Espoon seudulla Gumbölen nurmirange on kokonaan kaltevalla, Kurkin raffiaalue oli viime kesänä entisen par-3 kentän viimeisen väylän griinin ympäristö. Peuramaalla nurmialueen päässä on raffia ja vähän kaltevaakin. Talissa päsee joskus nauttimaan melkein väyläolosuhtaissa nurmialueella. Kun näistä hankalissa olosuhteissa oppii lyömään palloa kohti haluamaan kohdetta niin luottamus väylällä kasvaa kovasti.
Moni lienee huomannut pienoisen eron harjoitusswingin rennon letkeässä swingissä, jossa mailanpää saa arviolta kaksinkertaisen nopeuden verrattuna jännittyneeseen ’oikeaan’ lyöntiin.
Eli liikerata ja rentous ovat olemassa siellä jossain, siirtäminen varsinaiseen lyöntiin on vain vaikeaa. Se EI ole vaikeaa, kaikki on kiinni psykologiasta – ei uskalleta lyödä rennosti ja kovaa.
Rangella pitäisi lyödä palloja suuri määrä harjoitusswingin lailla – rennosti ja kovalla mailanpään nopeudella. Siis ranteet rentoina. Jännitys johtuu siitä, että kokee menettävänsä osan kontrollista rentouden piikkiin. Onnistuneet em. lyönnit rangella antavat uskallusta ottaa rennon tekniikan käyttöön myös kentällä.
Niinpä.
Kyllähän joka jätkä vetää komean rennon swingin ilman palloa, mutta pistäpä pallo eteen niin on joka paikka jäykkänä ja verisuonet pinnassa.
Ihmettelen ettei golf-palloja myydä apteekissa Viagran korvikkeena, toimii kyllä takuuvarmasti ilman sivuvaikutuksia.
Usein tuo jännitys kentällä johtuu luottamuksen puutteesta joka puolestaan johtuu tietämättömyydestä.Yksi hyvä tapa lähestyä ongelmaa on yksinkertaisesti ottaa kirja käteen ja selvittää itselleen swingin osa-alueet.Swingin teorian opiskelu on varmasti helpompaa ja mukavampaa kuin derivointi luokkahuoneessa.
Opettelulla en tarkoita ’miten tulla mestariksi’ lehtijuttua, vaan jotain oikeaa opusta jossa swingi on paloiteltu kymmeniin osiin.
Kun ymmärtää mitä swingissä tapahtuu, usko omaan osaamiseen kasvaa.
Kun kentällä alkaa mennä käteen, itsensä kasaaminen on helpompaa kun tietää perusasiat ja pystyy analysoimaan ongelman ytimen.
Pelkkä teoriahan ei tietenkään tee kenestäkään hyvää pelaajaa, mutta se on kuitenkin ehdoton edellytys tulosten kannalta.
Moni karttelee uuden omaksumista mikä on ymmärrettävää, muutos on pahasta varsinkin silloin kun ’peli kulkee’.Mutta tämä kostautuu siinä vaiheessa kun peli ei kulje.Fiksu pelaaja on perehtynyt teoriaan ja tietää missä mättää.Fiilispelaaja kiroaa kaiken klubin nakkisämpylää myöden ja toteaa Suomen olevan pa**a maa.Ehkä se teorian opettelu voisi auttaa…
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 15)
Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 15)