-
JulkaisijaArtikkelit
-
Itse pelaan nyt neljättä vuotta ja alle 10 tasoituksella. Hole in onea en arvosta koska kyseessä on ’tuurilyönti’. Jos sellainen joskus tulee niin toivon sen tapahtuvan kilpailussa. Vakuutukset on voimassa ja toki -2 yhdeltä väylältä tekisi tuloskortille hyvää. Monella klubilla on shampanjat tai ’shampanjat’ niin naurettavan kalliita, että koko hole in one -juhlistamiskulttuuri tuntuu rahastukselta. Eikö holarin tekijä voi itse valita miten tapahtumaa haluaa juhlistaa? Mutta itse teoriaan… Usein ajatellaan, että hyvillä pelaajilla on parempi mahdollisuus saavuttaa hole in one kun griiniosumia tulee enemmän – mutta onko todella näin? Väittäisin, että huonommalla pelaajalla on (JOSSAIN MÄÄRIN) jopa paremmat mahdollisuudet tehdä holari! Nyt moni ajattelee, että kirjoittaja on täysin hullu, mutta miettikää tätä! Suurin osa holareista tehdään lyhyillä par-3:lla Hyvä pelaaja: käyttää lyhyttä rautaa, lentokaari on korkea ja lyönti pysähtyy yleensä metrin sisälle alastulopaikasta, pitemmillä raudoilla joidenkin metrien sisään. Ei-niin-hyvä pelaaja: Lyö palloa pitemmillä raudoilla tai jopa puumailoilla, jolloin lyöntirata on matala. Pallo matkustaa alastulonsa jälkeen griinillä pitempään, joskus jopa läpi griinin. Eli pallo kulkee griinillä pitemmän matkan ja sillä on näin parempi mahdollisuus törmätä lippuun ja pudota reikään. Olenkohan ihan kateissa? Ei tämäkään ihan mustavalkoista ole, mutta tämä osaltaan selittää sen miksi ei-niin-hyvät pelaajat voivat tehdä holareita pitkillä raudoilla ja puilla. Niin ja joku voi sanoa, että jos on niin hyvä pelaaja, että saa pallon tulemaan takaisin päin niin silloinhan tarkalla lyönnillä on kaksi mahdollisuutta mennä reikään =)
Ei pöllömpi teoria, mutta kuitenkin uskoisin ’hyvien’ pelaajien [kuten minä! :)] tekevän enemmän holareita…(hope so)
Sinällään ihan mielenkiintoinen teoria, mutta…
Tällainen huonompi pelaaja kuten vaikkapa minä osuu par-kolmosilla griiniin keskimäärin harvoin, minä teen sen suunnilleen kerran kuudesta yrityksestä (tilastot kertovat minulla toki GIRin, eli ne kerrat, jolloin pallo pysähtyy griinille).
Kunnolla parempi pelaaja taitaapi osua samoissa olosuhteissa griiniin n. 5 kertaa kuudesta, vai kuinka?
Tällöinhän noilla samalla kuudella par-kolmosella hyvän ja huonon pelaajan pallo kuljeskelee melko lailla saman verran matkaa, vaikka pallot matkustelevat melkoisesti eri verran per osuttu griini – puhutaan ainakin samasta suuruusluokasta, eikös?
Lisäksi liian kovaa rullaava pallo tarvii vielä huomattavasti enemmän tuuria pudotakseen kuppiin kuin tuo metrin-pari edestaas liikkuva hyvin lyöty pallo. Tietenkin aina voi osua lipputankoon ja sillä kuolettaa vauhdin pois.
Laskukaavaan kannattaisi kenties vielä lisätä näiden ns. hyvien ja huonojen pelaajien pelimäärät, esim. 200 kierrosta kesässä vastaan 20 kierrosta kesässä – uskon kyllä että tällä tavoin laskien noilla hyvillä pelaajilla pallo kiertelee griinejä ja kuppien vierustoja kesän aikana melkoisesti enemmän kuin vähemmän taitavilla.
… siispä kentälle siitä kaikki, jotka vain kerkiävät parantamaan omia mahdollisuukisaan tehdä holari 🙂 Täällä työpaikalla se ei ainaskaan onnistu.
NimetönTilastotietoa:
Händäri keskimäärin: 14,42
Pelannut golfia keskimäärin: 17,12 vuotta
Reiän keskipituus: 150,02 jaardia (noin 137,17 m)
Yleisin maila: rautaseiska
Pisin holari: 447 jaardia(!!!) (noin 409 metriä)
Jos holari kerran on helpompi saada lyhyellä, matalalla rullaavalla lyönnillä, niin miksi ihmeessä hyvät pelaajat eivät lyö niin ?
Siksi että sillä lailla on helvetin vaikeaa saada birdie, koska se rullaava joko pomppii griinin edessä miten sattuu tai sitten vierii metritolkulla griinin yli. 🙂
Vaikkakin Nick Falloksen tekstistä paistaa rivien välistä katkeruus siitä, ettei itse ole saanut holaria aikaiseksi (itselläni ihan sama tunne & tilanne ;-), on siinä kyllä pointti. Rullaavalla lyönnillä sen reiän efektiivinen pinta-ala on paljon suurempi, kuin drop & stop -lyönnissä.
Kuitenkin tämä keskustelu on saivartelua, koska se todennäköisyys on kuitenkin todella pieni.
Nimim. kumpi on todennäköisempää, se että meteori putoaa päähäni halkaisten kalloni vai se että se putoaa jalalleni murskaten sen…
Joo, se oli vaan kevyt provo. Loppujen lopuksi kaikkien lyöntien lopputulos (no ehkä 5 sentin puttia lukuunottamatta) on jossain määrin tuurin varassa. Maanpinta ja sen aiheuttamat pomput jo aikaan saavat mielenkiintoista vaihtelua tähän loistavaan peliin.
Paremmat pelaajat kuitenkin pyörivät enemmän sen reiän ympärillä, joten HIO-todennäköisyys heille lienee suurempi.
Niin, ja jos saivartelua jatketaan. Meteori ei voi pudota päähän eikä jalkoihin. Ilmakehään tulevat taivaankappaleet ovat nimittäin meteoriitteja.
Kun nyt kerran saivarteluun päästiin, niin meteoriitti on Maan pinnalle pudonnut kivimäinen, avaruudesta tullut kappale ja meteori puolestaan on ilmakehään päässyt, mutta ei kuitenkaan maahan asti ’jaksanut’ taivaankappale. Sitten on vielä meteoroidi, joka ulkoilee vielä avaruudessa ilmakehän ulkopuolella, ja vasta kun se saavuttaa ilmakehän, sitä aletaan kutsua meteoriksi.
Siinä olit oikeassa, että meteori ei voi osua päähän, mutta ilmakehään tuleva kappale on meteori ja vasta maahan pudonnut on meteoriitti.
Että näin.. :o)
Alkuperäisessä viestissä on sikäli ideaa, että muistaakseni eräskin vanhempi naishenkilö oli lyönyt vaatimattomalla tekniikallaan peräti 7 holaria.
Omasta mielestään muorille tuli onnistumisia tavallista enemmän juuri siksi, että hän pisti matalan lyönnin greenin eteen ja siitä pallo ’valui’ pitkin griiniä.
Onhan toki selvää, että pallo pysähtyy tuollaisella lyönnillä mihin sattuu, usein jatkaa myös matkaa griinin yli raffiin asti.
Niin, ja sitten on tämä vähemmän vaatimattomalla tekniikalla lyövä T. Woods, joka on paukuttanut parikymmentä holaria. Tuuria vissiin?
Mä haluun ehdottomasti uskoa nickin teoriaan;)
Mutta tarina elävästä elämästä: mun pro piti omaa holariansa nolona koska pallo oli lähtenyt juurikin laakana ja kadonnut näkyvistä. Kun sitten palloa mistään löytynyt hän kehoitta pelikavereitaan katsomaan viälä reiästä ja siellähän se köllötti…
Nimetön…on siis tehnyt KILPAILUISSA parikymmentä holaria, kuinkahan paljon harjoituskierroksilla? Arnold Palmer on tehnyt muistaakseni 16 holaria, kilpailuissa siis.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 12 viestiä, 1 - 12 (kaikkiaan 12)
Esillä 12 viestiä, 1 - 12 (kaikkiaan 12)