Olen ihmetellyt tämän saman kusipään hengentuotteita jonkun aikaa. Yhtään pökellystä en ole kyennyt lukemaan loppuun. Tyylilaji kun on selvinnyt jo parista lauseesta. Finnejään puristelevat teinit kirjoittivat tuon tasoista torttua 60-luvulla omissa monisteissaan, näin kuvittelisin.

Ääliönimimerkin takaa löytyvällä tyylitaiturilla täytyy olla jonkinlainen kuristusote Tarmion klaaniin tai golfliittoon. Muuten tuollaisen skeidan julkaisemista ei voi selittää. Sen täytyy olla joku, jolle Hannu Tarmio lyhentää jotain käsittämätöntä velkaa. Tai sitten se on joku golfliiton kunniajäsen jolta ei hennota kieltää näköjään yhtään mitään.

Surkeita suorituksia joitten osalta golfliitto loukkaa törkeästi jäsentensä älyä.

Olen selkäsaunan kannalla.

Entisenä ammattikirjoittajana en voi kyseisestä Huokanista muuta sanoa kuin että itse kirjoittelin tuollaista tekstiä viimeeksi keskikoulussa – paitsi että moiseen tekohauskuuteen ja mauttomuuteen en silloinkaan yltänyt!

Toinen merkillepantava lieveilmiö lehden viimeisimmässä numerossa oli Sami Ahokkaan käsittämättömän shovinnistiset mielipiteet Annika Sörenstamista ja naisgolfista tyyliin ’miehet ovat suvereeneja lähipelissä ja puteissa, bunkkeripelistä puhumattakaan’ (vapaamuotoinen lainaus). Olisikohan aika ajanut jo ohi Samista?

Golflehti on todellakin kaksijakoinen julkaisu.

Osa siitä on hyvin mukavaa iltalukemista, omaa peliäni varten ajatuksia herättävääkin. Viime lehtien juttusarja, jossa Riikka Hakkarainen ja Pasi Purhonen (onhan se Purhonen? muistikatkos, vanhuus ei tule yksinään) kertovat asioita swingistä ja viimeksi jopa course managementista. Baarimestarin höpinöitä luen kanssa mielissäni.

Sitten on tämä toinen puolisko. Sami Ahokas ja Lassi Tilander (ja myös Pen Hokan). Heidän kirjoittamisensa, heidän asenteensa lukijoitaan kohtaan, on pöyristyttävää ja ainakin minulla nousee savu päästä samalla tavoin kuin duffatun chipin jälkeen. He ilmeisestikään eivät tahdo nähdä, että joku voi ajatella asioita eri tavalla ja että heidän välillä toki laaja, välillä suppeampi näkemyksensä asioihin eivät anna aihetta kertoa absoluuttista totuutta asioista – ei varsinkaan subjektiivisista asioista, joissa yhtä oikeaa näkökantaa ei edes ole.

Miehet ovat jääneet kiinni vuosikymmenten takaiseen miehiseen elitismiin ja muutenkin miehiseen voimannäyttöön. Toki lajin historian tuntemuksella on oma merkittävä osansa säilytettäessä pelin arvokkuutta ja myös ylläpidettäessä, jopa parannettaessa viihtyvyyttä ja turvallisuutta, mutta silti… Golfliitossa on jatkuvaa puhetta uusiutumisesta ja kasvamisesta ja siitä, että golfista tulee saada koko kansan peli. Olisiko liiton myös syytä tutkailla omaa julkaisupolitiikkaansakin, uudistaa pelin kuvaa lehden kautta ja saada lehdenkin avulla potentiaaliset uudet golfarit innostumaan lajista?

Itse olen koettanut tavata Hokanin kirjoitukset läpi. Aika kummiahan se mies kirjoittelee. Ne kuitenkin sivuaa jotenkin golfia niin tulee luettua.

Sen sijaan uutisia en ole katsonut vuosiin. Siellä harvoin on mitään hyvää.