-
JulkaisijaArtikkelit
-
Itselläni menee huumori heti alussa,jos en ensimmäisellä kolmella reiällä pysy vauhdissa.Vaikka tiedän,että birdiet ja paarit korjaa tilanteen ,niin en vaan saa otetta enään peliin vaan haukottelu alkaa ja riskien otto kasvaa ja viivojakin tulee siten korttiin. Onko siis vinkkejä antaa tähän asiaan.?
Tää on vaikee juttu, mutta olen huomannut että esmes peliseuralla on vaikutusta asiaan – rennossa porukassa on muutakin miettimistä kuin pbt:)
Ns. ’tasoituskiekat’ ymmärrän 54-36 välillä. Sen jälkeen vain kisat tulisi hyväksyä tasoitukseen vaikuttaviksi tuloksiksi.
Jos kierros päättyy kolmannella greenillä, vaihda lajia, golf ei todellakaan ole sinun ’juttusi’.
Kyllä harjoituskiekalla saa tasoitusta parantaa kunhan siitä informoi pelikavereita etukäteen.
(paitsi tas. ryhmässä 1)
Eikös merkkaria informoida tarpeeksi kun sille tökkää kortin käteen;)
sanoiko joku, ettei saisi?
Lukutaitoon ei saa asennoitua mitenkään… ainakaan tässä ketjussa… otsikko ei ainakaan viittaa lukutaitoon…
Liisalla menkat? =)
Pelaa kuten ennenkin. Eikä se peli vielä yhdestähuonosti menneestä väylästä kaadu. Muutaman kerran käynyt että heti eka tai toka väylällä merkitty korttiin isojakin lukuja mutta tasuri on siitä huolimatta tippunut. Kerran jopa 5 yli tulos (sillon händäri oli 15,0) ja pelasin siitä huolimatta 67 netto lyöntipelissä. Pistebogina olis tasuri tippunu vieläkin enemmän. Että ei pidä masentua muutamista heikommista väylistä. Tulos lasketaan kun kaikki väylät on pelattu.
Yksi asiallinen vastaus tähän mennessä Pelurilta.
Lyönti lyönniltä ykköstiiltä viimeiseen puttiin kaikkensa
rennosti antaen lienee paperilla toimiva resepti,MUTTA
käytännössä vaikeaa toteuttaa ,JOS tasari on likikään
kohdallaan ja alussa jo tökkii vaikka kaiken luulisi omasta
mielestä olevan paremmalla mallilla kuin kertaakaan aiemmin. Kysymys tulisikin asettaa mikä auttaa hermojen hallintaan?
Itse en käy kilpailuissa lainkaan, ja pelaan joka kierroksen tosissaan, tasoituskierroksena. Tasoitukseni on 7. Jos tulee tuplia tms, yritän vain tehdä pari birdietä jotta homma on taas hallussa. Pelaan ainakin 90% kierroksista 32-38pb.
1: unohda tulospaineet, mieti alkurei’illä vaikka paria swingin peruspilaria.Toinen hyvä keino on katsella pelitovereiden swingejä etsien niistä hyviä/huonoja puolia.Pääasia on että saat ajatuksesi muualle
2: pelaa alkureiät ’boring golfia’, eli varman päälle
(esim.driver/wedge sijasta spooni/lyhyt rauta)
3:unohda sankarilyönnit vaikka tulos on ’jo mennyttä’, pelaa loppuun asti järkevää peruspeliä, tämä antaa varmuutta ja tulokset kääntyvät laskuun
4: unohda tulospaineet uudelleen…been there, done that
Eli niin kauan kuin golfissa miettii kuumeisesti tuloksentekoa, homma on tervaa/pakkopullapitkoa.
Katsele maisemia, laske hanhenpas*at väylältä ja nauti etuoikeudestasi hienon lajin parissa ;D
Puhut Robusto asiaa mutta miten hitossa noi kaikki pointit jaksaa muistaa kun yrittää taltuttaa palloa valkoista?
’Eli niin kauan kuin golfissa miettii kuumeisesti tuloksentekoa, homma on tervaa/pakkopullapitkoa.’
Tuo kuvaa hyvin minun tilannettani. Silloin kun pelaan huvin vuoksi ilman tasaripaineita,niin peli kulkee kuin itestään ja parit ja birditkin pukkaan rohkean rennosti sisään,mutta tilanne on toinen tasarikiekalla.Toinen juttu on se ettei kestä
huonoa onneakaan yhtään vaan ’no niin’ tätä se taas on valtaa alaa. Miten hitossa voisi nauttia osaamisestaan myös
tasarikiekoilla eikä tarvitsisi löntystellä fatalistisena reiältä reiälle.Robuston antamaa asennetta olen kokeillut ,mutta järjen käyttö mailavalinnoissa ja rentouden hakeminen maisemallisten tai pelitovereiden tekemisistä ei ole tuonut toivottua jännityksen laukaisevaa elementtiä. Teidän joidenkin pystyvän pelaamaan paineitta ja tuloshakuisesti
tiiltä tiille,mutta miten se asennepuolella tehdään on edelleenkin arvoitus!!?
Minulla useimmat parhaista kierroksistani ovat alkaneet surkeaakin surkeammalla ensimmäisellä reiällä. Samalla ilmeisesti henkisesti tuloksentekopaineet ovat kadonneet ja loppua kohden peli on muuttunut yhä rennommaksi ja paremmaksi.
NimetönJokainen kierros on tasoituskierros paitsi hupiscramblet, pikaysit tms.
Ei jännitä tulos, hcp on kohdallaan ja pelissä on mielenkiintoa ilman sen suurempaa painetta. Paineet luodaan keskinäisissä skineissä ym pikkuvedoissa samoilla kierroksilla.
Minä palaan aina parhaat tulokseni kisoissa. Tuollaiset kaverien keskinäiset tasoituskierrokset ovat aivan huuhaahommia, eikä niitä ’meidän pelimiesten’ kesken enää hyväksytäkään. Mielestäni ne kuuluvat tasoitusryhmälle 6.
Kisoja on vuosittain aivan riittävästi händärin ylläpitoon.
Jos ei osallistu kisoihin, mihin händäriä sitten tarvitaan? Joitakin vierailurajoituksia tiedän olevan, mutta nekin ovat jotakin päälle 20, jopa 30, tasoa. Ryhminä päälle 100, joten ei siinäkään rajata muita kuin aivan aloittelijoita.
Kaipa sitä händäriä tarvitaan vaikkei osallistuisi kilpailuihin. Miten muuten caddiet esim. kokoaisivat sopivia ryhmiä?
En ymmärrä mitä väliä on pelaako klubipelaaja harkkakierroksilla tasoituskierroksia vai? Olen samaa mieltä kuin Antti, että tasoituskierroksen kriteeri täytyy kun kierroksella on merkkari. Mitään suurempia rituaaleja ei minun mielestäni tarvita.
Jotkut ottavat golfin vakavasti, olkoon heillä siihen oikeus, mutta turha tyrkyttää omia näkemyksiään ainoina oikeina.
Mielestäni pitäisi tehdä sääntö, joka vaatii kortin jättämisen jokaiselta pelatulta kierrokselta. Nostavia kortteja tulisi paljon, ok mutta myös kaikki laskevatkin tulokset kirjattaisiin.
Näin saataisiin händärit pidettyä siellä missä ne kuuluukin olla eikä kisoja voitettaisi aina yli 40 bogipisteellä. Toki, toisihan tämä caddiemastereille älyttömästi lisää töitä mutta ehkä tietotekniikan kehittymisen myötä saadaan aikaa kohtuu hintainen järjestelmä händäreiden reaaliaikaiseen ylläpitoon.Kyllä Pertillä on vähän hatara käsitys koko pelaamisesta. Koska pelattaisiin harjoituskierroksia, joilla voi kokeilla esim. erilaisia avauksia? Koska tasoituskierroksella on noudatettava sääntöjä, ei harjoituskierroksia voisi pelata lainkaan.
Joskus voisi miettiä hieman asioita, ennen niiden julkaisemista.
Minä ainakin käyn minulle tuntemattomilla kentillä pelaamassa harjoituskierroksen ennen kisoja ja näin amatöörinä, se käsittää tasan yhden kierroksen, jonka aikana kentästä olisi saatava mahdollisimman paljon tietoa.
Parahin Liisa ja muut,
olenhan minä miettinyt…!!!Onkohan pelikierros oikea paikka ’harjoitella’ avauksia tai muita lyöntejä? Mielestäni sellaisen voi hyvin tehdä vaikka rangella. Tai jos haluaa kokeilla uusia juttuja kierroksella ja kierros menee siksi vituralleen niin mitä sitten…???
Händäri nousee 0,1 ja VAIN 0,1 / yli bufferin pelattu kierros, mutta vain siksi että olet juuri sen tasoinen pelaaja. Kun uudet asiat ovat hanskassa tippunee tasoituksesi paljon enemmänkuin se on ehtinyt testailujesi aikana nousta. Olisipahan kuitenkin ne tasoitukset ajan tasalla.Pelasin viime kautena jotain 70 kierrosta ja laskin huvikseni mikä tasoitus olisi ollut, jos kaikki kortit olisi jätetty. Tasoitus olisi kauden päättyessä ollut 0,8 korkeampi.
Tällä kaudella peli on takkuillut ja händäri tuntuisi olevan 4-5 lyöntiä liian matala. Jos tasoitus vastaisi tämänhetkistä pelitasoa, erittäin suurella todennäköisyydellä se putoaisi 2-3 kierroksella suurin piirtein nykyiseen.
Voisi kysyä, pitäisikö händärin vastata pelaajan keskimääräistä pelitasoa vai muutaman parhaan kierroksen pelitasoa? Itse olen enemmän jälkimmäisen kannalla vaikka se tekee esim. kilpailuissa pärjäämisen vaikeammaksi.
NimetönKorkeissa tasoitusryhmissä ja varsinkin klubitasoituksissa voi TUNTUA siltä, että tasoitus on sama kuin muutaman parhaan kierrosen keskiarvo kertoimen suuruudesta johtuen.
Mutta alemmalla tasoituksella näin ei enää ole.
Esim: tarkka vaikkapa 7.5, slope kentällä esim 6
pelaat kentän parissa=6 alle. Uusi tarkka tasoitus on 6.3. Korjaantunee seuraavien 10 kierroksen aikana seitsemän pintaan.
Ja tämä on lähes teoreettinen tulos. uusimmassa Golf digestissa tarinaa hcp:sta ja siinä mm vastataan kysymykseen todennäköisyydestä jolla 16 tasoituksella (oikealla) pelaava alittaa 80 : On 1/1138.
Voisin olettaa, että oman esimerkkini todennäköisyys on monta kertaa pienempi.
Omalla kohdallani olen huomannut, että motivaatio meinaa loppua nimenomaan omalla kentällä tahkotessa, jossa hyviä reikiä ja (osittain) hyviä kierroksia on tullut pelattua moninainen määrä. Vieraskenttien Greenfee- maksut motivoivat yrittämään aina kunnolla pelaamista, vaikka alkureiät menisivät pieleenkin. Omasta mielestäni oikea hcp-taso ei muutenkaan tule omalta kentältä, vaan vieraskentillä pelattuna. Toisaalta varmaankin kotikentällä tullee pelattua aina se paras tulos, jonka mukaan hcp- pitäisi olla kisoja ajatellen…
Minulle järkevintä ja paras motivointikeino on kuitenkin yrittää pelata aina bruttotulosennätystä, joka nyt 87.
Olen eri mieltä kanssasi.
Kentällä pitää joskus (ainakin silloin, kun se ei ole täynnä) päästä hakemaan rajojansa. Tällaista riskialtista sankarigolfia ei koskaan tulisi yrittäneeksi kisakierroksilla ja silloin kun pelataan tuloksesta. Esimerkkinä metsä-doglegin kulman oikaisua korkealla draivilla rauta-avauksen sijaan, lyhyttä par4:sta, missä on paljon vettä yhdellä päälle, pitkää kapeaa parfemmaa kahdella päälle etc. Rangella, ja varsinkaan rangepalloilla, ei todellakaan saa kuvaa omista maksimikyvyistään suhteessa kenttään.
-
JulkaisijaArtikkelit