Ballmarker kirjoitti: (19.10.2006 13:31:24)

Toisten huomioon ottaminen muutoinkin on tärkeää, mutta minusta se on mennyt jo överiksi. Vaaditaan, että kun pelaaja lähtee suorittamaan omaa lyöntiään, mistään ei saa kuulua mitään, kukaan ei saa liikahtaakaan omassa porukassa eikä näkyvissä olevilla muillakaan väylillä.

Tähän olen itsekin valitettavasti muutamankerran törmännyt ja hihitellyt mielessäni, että voi helvetti mikä pelle.
Yleensä tälläiseen herkkähipiäiseen mössöposkeen törmätessään, on minun mielestäni oikein, kun lisää löylyä kiukaalle. Sopissa kohdin vähän yskimistä ja horjahtelua niin ai perkele kun on mukavaa.
Onhan tässä se huono puoli, että kierros saattaapi mennä ikkäänkuin persiilleen, mutta sen mössöposken kihinä ja kiukku on sen arvoista.

Käännetäänpä toisin päin eli miksi jotkut eivät kerta kaikkiaan pysty olemaan hiljaa ja liikkumatta toisen lyödessä golfpalloa, jos tällainen käytäntö golfissa on melkoisen vallitsevana. Ja koskee muuten myös naapuriväylällä pelaavaa ryhmää.

Mulle nyt sinällään on melkoisen sama (siis suorituksen, ei etiketin suhteen), jos jollain on pakottava tarve ääntelehtiä ollessani lyömässä, mutta jotkut vaan ovat herkempiä asian suhteen ja pidän kyllä visusti huolen, etten aiheuta ylimääräisiä ääniä, kun joku on lyömässä palloa.

Ai niin, eikös huipputasolla tenniskatsomo ole kohtalaisen hissukseen pelaajan syöttäessä tms? Kai niitä muitakin urheilulajeja on, jossa on tapana antaa suorittajalle keskittymisrauha kohtalaisessa hiljaisuudessa. Vaikka nyt sitten jousiammunta?

yippee kirjoitti: (19.10.2006 14:41:06)

Ai niin, eikös huipputasolla tenniskatsomo ole kohtalaisen hissukseen pelaajan syöttäessä tms? Kai niitä muitakin urheilulajeja on, jossa on tapana antaa suorittajalle keskittymisrauha kohtalaisessa hiljaisuudessa. Vaikka nyt sitten jousiammunta?

Snookerkatsomossa on melko hiljaista pelaajien lyödessä, noin niinku esimerkkinä…

Paksupekka kirjoitti: (19.10.2006 16:09:23)

esmis kirjoitti: (19.10.2006 14:28:26)
Hyvää asiaa. Eihän pikajuoksussakaan koskaan käsketä juoksijoita ylös yleisön huudon takia tai futiksessa pilkkuja ammuttaessa olla hiljaa.

Juoksijoita kyllä käsketään kovastikin metelin takia ylös.
Ryhmän ’ulkopuoliset’ äänet on oma juttunsa, mutta sitä en ymmärrä, että pelikaverit eivät osaa olla hiljaa toisen lyödessä. Silloin saatan itsekin nousta ja aloittaa rutiinin alusta. Tietysti parhaimmillaan sitä on niin keskittynyt, ettei mitään huomaa. Jos juuri ennen bäkärin aloitusta swingi ajatukseksi nousee pelikaverin höpötys, niin onnistusmisprosentti laskee kyllä huimasti.
Valitettavasti näitä ihmisiä, jotka eivät osaa ottaa oikeasti toisia huomioon, tuntuu sikiävän kokoajan lisää.

Täällä ilmeisesti kaikki pitää vääntää rautalangasta eikä ironia ole sallittu tyylikeino.

Samaa mieltä ketjun avaajan ja vastakkaisten näkemysten kanssa. Eli kultainen keskitie ainakin tutussa seurassa toimii. Kun yksi zoomailee omia rutiinejaan, muut tekevät omia juttujaan, kunnes hetken hiljaisuus, dzonk, ja hyörinä jatkuu.

Kultainen keskitie lienee se ainoa oikea tapa tässäkin asiassa.

Ihmetellä ei toki tarvitse klubituuppareiden herkkyyttä, ne kun ottaa kaikki maneerinsa isorikkaiden tavasta pelata golfia. Eniten on tökkinyt Tigerin ja Montyn herkkähipiäisyys. On todella etoovaa katsella kun herrat aina välillä luo murhaavia katseita jonnekin katsomoon kun joku on suvainnut räpäyttää silmiä arvon herrojen suunnitellessa lyöntiään. Herrat kun kuvittelee että kymmenet tuhannet pystyy olemaan suolapatsaina kun he kymmenen minuttia virittävät. Itsehän ovat ammattinsa valinneet, kestäköön myös sen tuomat paineet ja lieveilmiöt.

Sitten tuo naapuriväylien pelin kunnioittaminen katseella seuraamalla, muuten liikkumatta. Täytyy tunnustaa että itsekin on tullut sitä harrastettua kun se kerran etikettiin kuuluu mutta pitääkö sitten ihmetellä että kierrokset kestää tunteja kun välillä pysähdytään ihailemaan toisten peliä.

Golfissa on kyse ulkoilmalajista. Ulkona on aina jotain oheiskohinaa, lintujen laulua, tuulen suhinaa, ohi ajavia autoja tai jopa yli lentäviä lentokoneita. Ulkoilmaurheilua pitää pystyä harrastamaan myös erilaisen metelin keskellä, oli aiheuttajana luonto tai ihminen. Herkkähipiäiset ja herkkäkuuloiset siirtykööt kirjaston hiljaisuuteen.

duffer kirjoitti: (20.10.2006 9:01:34)
Kultainen keskitie lienee se ainoa oikea tapa tässäkin asiassa.

Eniten on tökkinyt Tigerin ja Montyn herkkähipiäisyys. On todella etoovaa katsella kun herrat aina välillä luo murhaavia katseita jonnekin katsomoon kun joku on suvainnut räpäyttää silmiä arvon herrojen suunnitellessa lyöntiään.

Ei silmiä vaan kameroita. On se ihme että ihmisile ei mene jakeluun että siinä vieressä ei ehkä ole sopivaa räpsytellä niitä kameroita kun pelaaja keskittyy suoritukseen.

approach kirjoitti: (20.10.2006 9:44:49)
ERÄS TAPA TOIMIA
ERG:n 13:n tiiauspaikalla en yllätyts yllätys ollut honorissa, koska loysäkäsi oli tehnyt birdien. Bägsvingini alkaessa löysä lähteen vetään kärryä hiekkatiellä. Keskeytän lyönnin ja puran ’varustuksen’ eli laitan pallon ja tiin taskuun, hupun mailanpäähän ja mailan bägiin. Otan draiverin, poistan hupun, tiiaan ja lyön.
Ei tullut varaslähtöjä seuraavilla tiiauspaikoilla eikä väylillä.

Timo Koivusalolta varastettu lainaus ’kallistus on katsojan silmissä’ !

Hyfä fiilis?

Ei minua häiritse ihmisten kävelemisestä ja kärryjen vetämisestä aiheutuvat äänet vaikka menisivät metrin päästä. Se on vain sellaista taustahälyä, joka jokaisen pitäisi kyetä sulkemaan pois mielestään, varsinkin sellaisten, jotka työskentelevät päivittäin useamman ihmisen työtilassa.

Sen sijaan minua häiritsee toisten puhe ollessani lyöntiasennossa, koska sitä niin helposti alkaa kuunnella ja keskittyminen siihen omaan tekemiseen helposti herpaantuu. Toisia ei sekään häiritse, mitä vilpittömästi heiltä kadehdin.

Pikkaisen alkaa tuntua liioittelulta, jos muun maailman pitää seisahtua, kun klubituuppari suorittaa vapaaehtoiseen harrastukseensa liittyviä rituaaleja. Eiköhän se riitä, että pelaajan tähdätessä palloaan pidetään suut kiinni ja ollaan paikoillaan. Muun ajan voi sitten touhuta kuka mitäkin. Naapuriväylillä pitäkööt vaikka joulupippaloita minun puolestani.

Onko muuten tullut pantua merkille, kuinka herkästi Tiger nykyisin häiriintyy milloin mistäkin äänestä tai liikkeestä yleisön joukossa? Isänsä kun harjoitti nuorta poikaansa sulkemaan ulkomaailman päänsä ulkopuolelle kolisuttelemalla kattiloita ja kansia juuri bäkärin huipulla. On tullut hipiä herkemmäksi Tikrullakin. Siitäkö ne täydellistä hiljaisuutta vaativat klubituupparit mallinsa ammentavat….?

Täytyy myöskin tehdä selvä ero sosiaalisen golfin ja kilpagolfin välille. Sosiaaliseen golfiin kuuluu myös seurustelu pelikierroksen aikana (ei tietenkään jonkun samasta ryhmästä lyödessä). Ja koska on hauskaa kuuluu myös hillityjä naurahduksia yms.

Mikään ei tympäse enemmän kuin peliinsä niin keskittynyt pelaaja että vastausta ei saa ja ainoa puhe on omien epäonnistuneiden lyöntien selittely ja sadattelu.

Kilpagolf on sitten hieman eri asia. Siinä otetaan tarkkaan huomioon oman ja ehkä vähän muidenkin ryhmien tekemiset. Pelkkään peliin keskittyminen on sallittua, samoin epäsosiaalisuus. Mutta katsojien myötä tulee mukaan kaikenlaista pikkuhäiriötä, jota tulee sietää. Tähän kuuluu myös valokuvaus!!!

Swingi & puhe – ok. Vaikka en halua kenenkään peliseurueesta höpöttelevän lyödessä, niin ehkä ns. normaali puhe ei niinkään häiritse. Menee likipitäen taustaäänten joukkoon. Mutta avita armias kun alan lyömään ja se normaali puhe vaihtuu kuiskaamiseksi, tarkoituksena olla häiritsemättä lyöjää eli minua, niin se häiritsee. Kuiskaaminen = epänormaali taustaääni.

(Ehkä syy onkin siinä, että olen niin sairaalloisen utelias ja joudun pinnistämään saadakseni selvää kuiskuttelusta ja kun on samaan aikaan vielä purukumi taskussa, niin ei putkiaivo pysty suoriutumaan. Tana.)

Kulkunen kirjoitti: (20.10.2006 13:29:01)
Swingi & puhe – ok. Vaikka en halua kenenkään peliseurueesta höpöttelevän lyödessä, niin ehkä ns. normaali puhe ei niinkään häiritse. Menee likipitäen taustaäänten joukkoon. Mutta avita armias kun alan lyömään ja se normaali puhe vaihtuu kuiskaamiseksi, tarkoituksena olla häiritsemättä lyöjää eli minua, niin se häiritsee. Kuiskaaminen = epänormaali taustaääni.

(Ehkä syy onkin siinä, että olen niin sairaalloisen utelias ja joudun pinnistämään saadakseni selvää kuiskuttelusta ja kun on samaan aikaan vielä purukumi taskussa, niin ei putkiaivo pysty suoriutumaan. Tana.)

Just noin! Tai jos ne alkaakin kuiskutella siitä sun hassunnäköisestä stanssistasi / taakseviennistäsi / vasemman jalan pönkästäsi / etc. Se se vasta potuttaa, kun ei kuule mitä ne sanoo!

Ja tuo äänten aleneminen kuiskaukseksi merkitsee myös sitä, että itse on juuri sillä hetkellä kaikkien muiden pelaajien huomion keskipisteenä, mitä ei äänten sorinan ollessa kovimmillaan oikein vielä tajunnut. Ja siitähän ihan hirmuinen puristus syntyykin ja ramppikuume!! Ja pallo lähimpään ojaan…. Ja se purkka sieltä taskusta herneen puuttuessa nenään.