Aihe: Gripin puristusvoimakkuus svingin eri vaiheissa - Golfpiste.com

3.2.–10.2. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][3]
KilpailuaSuomalaista

Gripin puristusvoimakkuus svingin eri vaiheissa

Etusivu Foorumit Yleistä Gripin puristusvoimakkuus svingin eri vaiheissa

Esillä 23 viestiä, 1 - 23 (kaikkiaan 23)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Osasitteko arvioida, vaikka asteikolla 1-10, puristuksenne voimakkuuden gripistä heti taakseviennin alussa, taakseviennin lopussa ja osumassa. Jos mahdollista, erittelisitte vielä puristuksen voimakkuuden ylä- ja alakädelle erikseen. Olisin kiitollinen vastauksista ja lukisin mielelläni ajatuksia aiheesta. Mitä mieltä olette siitä, tarvitseeko mailanlapa tukea osumassa varrenyläpäästä vai riittääkö mailanpään ’linkoaminen’ moukarimaisesti. Toivottavasti ymmärrätte, mitä ajan takaa. äidinkieli ei ole vahvin osa-alueeni. Anteeksi siitä.

    Taylori kirjoitti: (30.6.2011 15:10:48)
    Osasitteko arvioida, vaikka asteikolla 1-10, puristuksenne voimakkuuden gripistä heti taakseviennin alussa, taakseviennin lopussa ja osumassa. Jos mahdollista, erittelisitte vielä puristuksen voimakkuuden ylä- ja alakädelle erikseen. Olisin kiitollinen vastauksista ja lukisin mielelläni ajatuksia aiheesta.
    Mitä mieltä olette siitä, tarvitseeko mailanlapa tukea osumassa varrenyläpäästä vai riittääkö mailanpään ’linkoaminen’ moukarimaisesti.
    Toivottavasti ymmärrätte, mitä ajan takaa. äidinkieli ei ole vahvin osa-alueeni. Anteeksi siitä.

    Tuo on erittäin hyvä kysymys jota itsekin olen pohtinut useasti. Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että sen tulisi olla koko swingin ajan melko vakio. Jos grippi on löysä (asteikko alle 4) niin paras arvaukseni on tällä hetkellä että varsinkin downswingiin lähdettäessä uskon sen lukeman nousevan asteikolla 7 tai ylöspäin. Olisi hemmetin mielenkiintoista saada jotain puristusvoima arvoja gripistä swingin eri vaiheissa. Tuota grippiä kun voi vielä puristaa niin monella eri tavalla ja jotkut tavat voi jopa vaikuttaa singin hyvyyteen. Sitä kun voi puristaa sormilla, sormilla ja ranteilla ja noiden em . lisäksi vielä ynnätään käsivarret. Viiimeinen saattaa jo tehdä jotain itse swingiile ellei jopa sitä edellinen. Jos puristusvoima pidettäisiin heti alussa riittävänä sormilla uskoisin ettei kauheasti lisäjännityksiä muihin paikkoihin enää syntyisi. Onko se sitten hyvä vai huono asia niin on täysin hämärän peitossa, ainakin mulle.

    Juuri samoja ajatuksia on tuo gripistä puristaminen herättänyt kuin Rauskillakin. Tuo täälläkin mainittu ajatus grippi pään kiihdyttämisestä lavan sijasta on tuonut omaan svingiin uusia tuntemuksia ja tuo puristuksen voimakkuus ja varsinkin miten ja millä puristetaan tuntuu vaikuttavan paljonkin omaan svingiin.
    Olisi mukava kuulla jonkun opettavan pron ajatuksia aiheesta…

    ts

    Alkuasento 7, Transitiossa 2-3, Osumassa 9 ja saatossa 2.

    Taylori kirjoitti: (30.6.2011 15:10:48)
    Olisin kiitollinen vastauksista ja lukisin mielelläni ajatuksia aiheesta.
    Mitä mieltä olette siitä, tarvitseeko mailanlapa tukea osumassa varrenyläpäästä vai riittääkö mailanpään ’linkoaminen’ moukarimaisesti.

    Minun ’Raamatussani’ – eli Mr. T. Woodsin kirjassa 😀 – kerrotaan, että otteen tulisi olla voimakkuudeltaan vakio läpi lyönnin. Jos voimakkuus vaihtelee, se voi heikentää mailanpään nopeutta ja hallintaa. Yleisimpänä virheenä kerrotaan olevan liian voimakas puristus mailasta.

    Ja mitä tulee linkoamiseen/tukemiseen, niin luultavasti ideaalein ratkaisu olisi jonkin kultaisen keskitien löytäminen näiden väliltä.

    garageaholic kirjoitti: (1.7.2011 18:10:39)

    Taylori kirjoitti: (30.6.2011 15:10:48)
    Olisin kiitollinen vastauksista ja lukisin mielelläni ajatuksia aiheesta.
    Mitä mieltä olette siitä, tarvitseeko mailanlapa tukea osumassa varrenyläpäästä vai riittääkö mailanpään ’linkoaminen’ moukarimaisesti.

    Minun ’Raamatussani’ – eli Mr. T. Woodsin kirjassa 😀 – kerrotaan, että otteen tulisi olla voimakkuudeltaan vakio läpi lyönnin. Jos voimakkuus vaihtelee, se voi heikentää mailanpään nopeutta ja hallintaa. Yleisimpänä virheenä kerrotaan olevan liian voimakas puristus mailasta.

    Ja mitä tulee linkoamiseen/tukemiseen, niin luultavasti ideaalein ratkaisu olisi jonkin kultaisen keskitien löytäminen näiden väliltä.

    Voisiko sen kultaisen keskitien löytää CNS? Ehkä sitä voi myös tietoisesti kokeilla eli tunnustella miltä tuntuu löysä puristus ja miten onnistuu iskua varten puristamaan kovempaa.

    Tietysti pelipaikka vaikuttaa puristukseen. Syvästä ruohikosta on turha hienostella hennolla otteella.

    (HoLEINONEN 2.7.2011 6:28:56) kirjoitti:

    Tietysti pelipaikka vaikuttaa puristukseen. Syvästä ruohikosta on turha hienostella hennolla otteella.

    Samaa mieltä. Teen ainakin itse bunkkerissa saman tempun monesti. Väyläbunkassa löysästi. Johnny Millerin vinkki jos haluaa slaissia (anteeksi, fadea) tehdä niin ainoastaan puristaa hieman kovenpaa alakädellä. Kokeilkaa, se toimii.

    En tiiä, millanen krossaaja se Miller oli tai on, mutta ite puristan alusta loppuun niin perkeleesti, että rystyset on valkosena, mikä ei johdu pelkästä hanskan väristä.

    juza21 kirjoitti: (3.7.2011 14:21:51)
    (HoLEINONEN 2.7.2011 6:28:56) kirjoitti:

    Johnny Millerin vinkki jos haluaa slaissia (anteeksi, fadea) tehdä niin ainoastaan puristaa hieman kovenpaa alakädellä. Kokeilkaa, se toimii.

    Joo, on se Johnny Miller äijä. Tuollaista neuvoa en kuitenkaan – ainakaan tästä videosta – löytänyt: 4 DIFFERENT WAYS TO FADE THE BALL Päinvastoin, haluttiin estää alempaa kättä dominoimasta fade’iä lyödessä (ks. varsinkin 11.09 eteenpäin)
    Mutta kiitos kuin otit tämän esille, niin löytyi jälleen tuo unohduksissa ollut video. Sai inspistä seuraavalle rangekäynnille.

    garageaholic kirjoitti: (4.7.2011 2:46:41)

    juza21 kirjoitti: (3.7.2011 14:21:51)

    Johnny Millerin vinkki jos haluaa slaissia (anteeksi, fadea) tehdä niin ainoastaan puristaa hieman kovenpaa alakädellä. Kokeilkaa, se toimii.

    Joo, on se Johnny Miller äijä. Tuollaista neuvoa en kuitenkaan – ainakaan tästä videosta – löytänyt: 4 DIFFERENT WAYS TO FADE THE BALL Päinvastoin, haluttiin estää alempaa kättä dominoimasta fade’iä lyödessä (ks. varsinkin 11.09 eteenpäin)
    Mutta kiitos kuin otit tämän esille, niin löytyi jälleen tuo unohduksissa ollut video. Sai inspistä seuraavalle rangekäynnille.

    Todella hyvä video. Katsoin myös draw-version. Pitää mennä rangelle kokeilemaan draw – suora – fade drilliä eli lyödä vuorotellen ja vaikka eri tyyleillä. Millerillä oli myös aika selkeä ohje miten alakäsi vaikuttaa lentorataan, mutta siinä ei puhuttu puristuksesta.

    Itselläni toimii ajatus, että löysäämällä oikean käden otetta, lyön ikään kuin rystylyönnin ( ns. backhander) ja lentorata on fade. (Siihen voi liittyä myös erilainen vartalon asento eli rystyllä on erilainen ajatus.) Kun puristan oikeaa kättä, syntyy draw. Ehkä myös lyönnistä tulee käsivoittoinen ja liikelaajuudeltaan suppeampi.

    Yritän kuitenkin pitää molempien käsien puristuksen tasaisena ja yleensä tukevana – siis niin, että tunnen selkeästi, että kädet ja maila kääntyvät vain sarananivelenä – ei pallonivelen tyyppisesti – eli letkuna.

    Yritän siis muuttaa lentorataa muuten kuin gripillä – yleensä pallon paikalla ja lavan asennolla.

    Jossain muistan nähneeni tällaisen vinkin JM:ltä. No, itellä se vääntää slaissin puolelle ku puristan. Mutta se mun heilahdus ei oo kyllä muutenkaan tältä vuosituhannelta.
    Täältä tulee muuten myös ääni sille puristuksen tasaisena pitämiselle.
    Lisää range vinkkejä: ottakaa paketti keksejä mukaan sinne rangelle ja lyökää. Keksi menee murusiksi ku niska jäykistyy. tulee mukavan rentoja ja hyviä lyöntejä ku keksi pysyy ehjänä. Tää tais olla myös JMn vinkki.

    garageaholic kirjoitti: (1.7.2011 18:10:39)
    Minun ’Raamatussani’ – eli Mr. T. Woodsin kirjassa 😀 – kerrotaan, että otteen tulisi olla voimakkuudeltaan vakio läpi lyönnin. Jos voimakkuus vaihtelee, se voi heikentää mailanpään nopeutta ja hallintaa. Yleisimpänä virheenä kerrotaan olevan liian voimakas puristus mailasta.

    Allekirjoitan. Olen tuota liiallista puristamista vastaan taistellut tenniksessä ja golfissa koko elämäni. Mutta vasta 10 vuotta lajia harrastettuani tajusin ongelman.
    Mutta miten korjata se? Ostamalla puristushanska?
    http://www.sensoglove.com/

    ts kirjoitti: (1.7.2011 12:07:18)
    Alkuasento 7, Transitiossa 2-3, Osumassa 9 ja saatossa 2.

    Osumassa 9 ???

    HoLEINONEN kirjoitti: (4.7.2011 9:32:01)

    Yritän siis muuttaa lentorataa muuten kuin gripillä – yleensä pallon paikalla ja lavan asennolla.

    Eiks toi lavan asennonmuutos oo grippimuutos,vai teeks sen dynaamisesti swingin aikana?

    Pekka Pelimies kirjoitti: (4.7.2011 23:25:20)

    HoLEINONEN kirjoitti: (4.7.2011 9:32:01)

    Yritän siis muuttaa lentorataa muuten kuin gripillä – yleensä pallon paikalla ja lavan asennolla.

    Eiks toi lavan asennonmuutos oo grippimuutos,vai teeks sen dynaamisesti swingin aikana?

    Lavan asennon muutos ei välttämättä muuta grippiä vaan mailaa kierretään, mutta kädet ovat edelleen samassa asennossa. Myös molempien käsien puristusvoima on tarkoitus pitää yhtä vahvana.

    Tietysti lavan asennon muutoksessa kädet ovat eri kohdassa mailan vartta, kun kerran mailaa pyöritetään. (Yritän olla tekemättä muutosta ranteilla tai vartalon kulman muutoksella. Myös vartalon taivutus voimakkaaseen C-asentoon muuttaa lavan asentoa.

    MUTTA tietysti tarkkaanottaen lavan asennonmuutos on muutos grippiin, koska ote on eri kohdasta mailan vartta.

    ts

    ristiveto kirjoitti: (4.7.2011 19:11:10)
    [

    ts kirjoitti: (1.7.2011 12:07:18)
    Alkuasento 7, Transitiossa 2-3, Osumassa 9 ja saatossa 2.

    Osumassa 9 ???

    Sitä luokkaa juu. Mä kun en halua sen heilahtavan yhtään mihinkään.

    HoLEINONEN kirjoitti: (5.7.2011 7:39:39)

    Pekka Pelimies kirjoitti: (4.7.2011 23:25:20)

    HoLEINONEN kirjoitti: (4.7.2011 9:32:01)

    Yritän siis muuttaa lentorataa muuten kuin gripillä – yleensä pallon paikalla ja lavan asennolla.

    Eiks toi lavan asennonmuutos oo grippimuutos,vai teeks sen dynaamisesti swingin aikana?

    Lavan asennon muutos ei välttämättä muuta grippiä vaan mailaa kierretään, mutta kädet ovat edelleen samassa asennossa. Myös molempien käsien puristusvoima on tarkoitus pitää yhtä vahvana.

    Tietysti lavan asennon muutoksessa kädet ovat eri kohdassa mailan vartta, kun kerran mailaa pyöritetään. (Yritän olla tekemättä muutosta ranteilla tai vartalon kulman muutoksella. Myös vartalon taivutus voimakkaaseen C-asentoon muuttaa lavan asentoa.

    MUTTA tietysti tarkkaanottaen lavan asennonmuutos on muutos grippiin, koska ote on eri kohdasta mailan vartta.

    Ton lihavoinnin sisältämää ajatusta mun on hyvin, hyvin vaikea hahmottaa. Miten niin tietysti?

    Itse en koskaan swingin aikana pyöritä mailan vartta käsissä, vaan lähinnä mailaa käsillä, jotta lapa muuttaa asentoaan. Siten menetellen ei kyllä varsi siirry eri kohtaan käsissäni. Useimmiten tavoitteena on pienentää osumanaikaista loftia.

    Rauski kirjoitti: (30.6.2011 17:28:31)

    Taylori kirjoitti: (30.6.2011 15:10:48)
    Osasitteko arvioida, vaikka asteikolla 1-10, puristuksenne voimakkuuden gripistä heti taakseviennin alussa, taakseviennin lopussa ja osumassa. Jos mahdollista, erittelisitte vielä puristuksen voimakkuuden ylä- ja alakädelle erikseen. Olisin kiitollinen vastauksista ja lukisin mielelläni ajatuksia aiheesta.
    Mitä mieltä olette siitä, tarvitseeko mailanlapa tukea osumassa varrenyläpäästä vai riittääkö mailanpään ’linkoaminen’ moukarimaisesti.
    Toivottavasti ymmärrätte, mitä ajan takaa. äidinkieli ei ole vahvin osa-alueeni. Anteeksi siitä.

    Tuo on erittäin hyvä kysymys jota itsekin olen pohtinut useasti. Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että sen tulisi olla koko swingin ajan melko vakio. Jos grippi on löysä (asteikko alle 4) niin paras arvaukseni on tällä hetkellä että varsinkin downswingiin lähdettäessä uskon sen lukeman nousevan asteikolla 7 tai ylöspäin. Olisi hemmetin mielenkiintoista saada jotain puristusvoima arvoja gripistä swingin eri vaiheissa. Tuota grippiä kun voi vielä puristaa niin monella eri tavalla ja jotkut tavat voi jopa vaikuttaa singin hyvyyteen. Sitä kun voi puristaa sormilla, sormilla ja ranteilla ja noiden em . lisäksi vielä ynnätään käsivarret. Viiimeinen saattaa jo tehdä jotain itse swingiile ellei jopa sitä edellinen. Jos puristusvoima pidettäisiin heti alussa riittävänä sormilla uskoisin ettei kauheasti lisäjännityksiä muihin paikkoihin enää syntyisi. Onko se sitten hyvä vai huono asia niin on täysin hämärän peitossa, ainakin mulle.

    Jos tohon asteikolle panis omani, niin kyllä etenkin driverilla lyödessä on stanssatessa jotain 7, kun aloitan swingin, niin se kiristyy 9-10:een, jossa se pysyy hyvin lähelle loppuasentoa saakka. Kokemukseni varren toiminnasta vetelämmällä otteella heiluessa on, että ns. varren potkaisu jää toteutumatta, kun kehojousessa olevat ’nivelpisteet’ antavat periksi. Mielestäni varren jousivakio jää tuolloin käyttämättä hyväksi.

    Myös rautamailoilla riippumatta varren (stiffit) pituudesta tuo varren notkahdus tuntuu vajaissakin lyönneissä jopa wedgeillä käsissä, jos puristusvoimakkuus on luja. Vetelällä otteella käy niin, että lentokaaresta tulee hävyttömän laiska ja pyöristynyt kiilamaisen sijaan.

    Pekka Pelimies kirjoitti: (5.7.2011 8:14:25)

    HoLEINONEN kirjoitti: (5.7.2011 7:39:39)

    Pekka Pelimies kirjoitti: (4.7.2011 23:25:20)

    HoLEINONEN kirjoitti: (4.7.2011 9:32:01)

    Yritän siis muuttaa lentorataa muuten kuin gripillä – yleensä pallon paikalla ja lavan asennolla.

    Eiks toi lavan asennonmuutos oo grippimuutos,vai teeks sen dynaamisesti swingin aikana?

    Lavan asennon muutos ei välttämättä muuta grippiä vaan mailaa kierretään, mutta kädet ovat edelleen samassa asennossa. Myös molempien käsien puristusvoima on tarkoitus pitää yhtä vahvana.

    Tietysti lavan asennon muutoksessa kädet ovat eri kohdassa mailan vartta, kun kerran mailaa pyöritetään. (Yritän olla tekemättä muutosta ranteilla tai vartalon kulman muutoksella. Myös vartalon taivutus voimakkaaseen C-asentoon muuttaa lavan asentoa.

    MUTTA tietysti tarkkaanottaen lavan asennonmuutos on muutos grippiin, koska ote on eri kohdasta mailan vartta.

    Ton lihavoinnin sisältämää ajatusta mun on hyvin, hyvin vaikea hahmottaa. Miten niin tietysti?

    Itse en koskaan swingin aikana pyöritä mailan vartta käsissä, vaan lähinnä mailaa käsillä, jotta lapa muuttaa asentoaan. Siten menetellen ei kyllä varsi siirry eri kohtaan käsissäni. Useimmiten tavoitteena on pienentää osumanaikaista loftia.

    Juu – ei grippiä muuteta swingin aikana vaan grippi otetaan silloin kun otetaan lyöntiasento.

    Siis ajatus on, ettei ranteilla käännetä mailan lapaa vaan maila käännetään haluttuun asentoon kun tähdätään ja sitten otetaan grippi.

    ristiveto kirjoitti: (4.7.2011 19:11:10)

    garageaholic kirjoitti: (1.7.2011 18:10:39)
    Minun ’Raamatussani’ – eli Mr. T. Woodsin kirjassa 😀 – kerrotaan, että otteen tulisi olla voimakkuudeltaan vakio läpi lyönnin. Jos voimakkuus vaihtelee, se voi heikentää mailanpään nopeutta ja hallintaa. Yleisimpänä virheenä kerrotaan olevan liian voimakas puristus mailasta.

    Allekirjoitan. Olen tuota liiallista puristamista vastaan taistellut tenniksessä ja golfissa koko elämäni. Mutta vasta 10 vuotta lajia harrastettuani tajusin ongelman.
    Mutta miten korjata se? Ostamalla puristushanska?
    http://www.sensoglove.com/

    ts kirjoitti: (1.7.2011 12:07:18)
    Alkuasento 7, Transitiossa 2-3, Osumassa 9 ja saatossa 2.

    Osumassa 9 ???

    Voiskohan olla, että grippaamisessa on jotain korjaamista, jos tuntuu, että puristaa liian kovasti.

    Toisaalta en ole kyllä suurta heikennystä havainnut lyömisessä puristipa sitten 9 tai 10 arvoisesti. Taas ollaan näillä huvittavilla vesillä, joissa toisin 10 on toisen 4 ja toisen 6 on toisen 8.

    Sen sijaan, jos puristusvoimakkuus on löperöllä puolella, tekee maila omiaan juuri silloin, kun sen pitäisi olla tukivoimaa tulvillaan.

    Kysymys voi olla myös siitä, että heikomman erottelukyvyn vuoksi ei pystykään esim. puristamaan sormilla kovasti ilman, että koko käsivarsi jäykistyy. Mistä päästäänkin sen kummemmitta aasinsilloitta rentouden käsitteeseen.

    Parasta olisi, jos ei oltais rentoina vaan lihakset olisivat rennon jännittyneet.

    Ehkä sekoitan liiallisen puristamisen ranteen jäykistymiseen ja käsien koukistumiseen ja maan vetovoimaa vastaan vastustamiseen. Yleensä nuo kaikki ilmaantuu, kun puristan liikaa mailasta.
    Saahan sitä mailaa puristaa, jos se ei estä käden muuta rentoa toimintaa…. yleensä se vaan tuntuu vaikuttavan muuallekin. Ainakin mulla…

    ristiveto kirjoitti: (5.7.2011 20:54:07)
    Ehkä sekoitan liiallisen puristamisen ranteen jäykistymiseen ja käsien koukistumiseen ja maan vetovoimaa vastaan vastustamiseen. Yleensä nuo kaikki ilmaantuu, kun puristan liikaa mailasta.
    Saahan sitä mailaa puristaa, jos se ei estä käden muuta rentoa toimintaa…. yleensä se vaan tuntuu vaikuttavan muuallekin. Ainakin mulla…

    Tästä aiheestakatso kohta 5:30

    Toinen väittämä Shawn Clementsillä on, että kääntämällä yläkättä vahvemmaksi eli niin, että useampi rystynen näkyy alkuasennossa, korostaa drawta eli sulkee lapaa – vaikka alkuasennossa lapa olisikin suorassa kulmassa.

    Tätäkin voisi kokeilla, kun etsii itselle luontevaa tapaa lyödä drawta. Itse olen lähdössä JG:n ylärangelle lyömään noin 100 metrin lähestymisiä. Range on nurmialue, jossa harjoitellaan omilla palloilla. Oma ajatus on tänään kokeilla erilaisia tuntemuksia ja katsoa syntyykö fade tai draw ja pystyykö niitä toistamaan halutulla tavalla.

    Ehdotan siis uteliasta kokeilua ja samalla oman kehon kuuntelua eli yritystä tunnistaa mitä oikeastaan tekikään.

    Hups, kommentoin tätä vahingossa. Mielenkiintoista tietoa kuitenkin puristusvoiman vaikutuksesta lyöntiin. 🙂

    Tuolla videolla on joitain esimerkkejä mitatuista puristusvoimista pro pelaajilta. Yläkäden puristusvoima voi downswingin aikana olla enimmillään jopa yli sen mihin pelaaja pystyy staattisesti.

Esillä 23 viestiä, 1 - 23 (kaikkiaan 23)
Vastaa aiheeseen: Gripin puristusvoimakkuus svingin eri vaiheissa

Etusivu Foorumit Yleistä Gripin puristusvoimakkuus svingin eri vaiheissa