Eli oikeusturvalautakunta teki niinsanotun ’nahkapäätöksen’. Kun voi jättää varsinaisen asian käsittelemättä teknisen syyn nojalla, niin hommat hoituu helpommin. Osa jäsenistä tiettävästi itsekin pelaa golfia ja ovat hyvin tietoisia tilanteen tulehtuneisuudesta. Teknisesti varmaan oikea ratkaisu – en ole juristi, mutta näyttää oikealta. Paloheinän ja HCG:n tilanteeseenhan päätöksessä ei millään tavalla oteta kantaa. Kuten en minäkään tässä uskalla.

Lautakunta HYLKÄSI valituksen, koska yhdistys (siis liitto) saa – sääntöjensä asettamissa rajoissa – vapaasti valita jäsenensä.

Suomeksi se tarkoittaa, että valittajaseura oli 100% väärässä, eli hävisi juttunsa kokonaan, eli liiton ratkaisu oli yhdistyslain ja liiton sääntöjen mukainen, eli valittajaseuralla ei ole oikeutta päästä jäseneksi ilmoitusluontoisena asiana, vaan vasta kun se jäseneksi hyväksytään.

Nahkapätöksellä tarkoitetaan yleensä ratkaisua, jossa ei ratkaista varsinaista kysymystä ollenkaan.

Lautakunta ei voi ratkaista asioita, jotka sille eivät kuulu, joten eräiden yksityishenkilöiden vaatimuksia ei otettu käsiteltäväksi.

Mitä kohtaa ratkaisusta et ole ymmärtänyt?

Hyvä, että HCG Ry valitti golfliiton päätöksestä. Teknisesti valitus olisi pitänyt laatia hieman eri tavalla, jolloin haluttua asiaa olisi käsitelty. Ottamatta suuremmin kantaa asioihin, jotka eivät edes minulle kuulu, niin sen verran voi tätä keskustelupalstaa lukeneena todeta, että Golfliitolla ja sen kabinetti herroilla on mennyt puurot ja vellit sekaisin perusteellisesti. Eri yhteyksissä Golfliitto toivoo uusien kenttien rakentamista ja jäsenseurojen perustamista, mutta samanaikaisesti se hylkää suomen vilkkaimman golfkentän jäsenhakemuksen, jonka kautta lajin pariin tulee satoja tai tuhansia uusia golfareita.

Golfliitto taitaa olla ainoa urheilun parissa toimiva yhdistys, jonka keskeisenä tehtävänä ei ole kasvattaa jäsenkuntaansa vaan karsia sitä ilman johdonmukaista linjausta.

Elämme jänniä aikoja. Näihköhän etelän seurat raottavat ovia etäjäsenille ja hyväksyvät heidät jäseniksi, vaikkei pelioikeutta ole. Tässä olisi oiva markkinarako.

Itse näen, että seurassa olisi hyvä olla noin 700 – 800 jäsentä, jotta vieraspelaajat mahtuvat pienentämään hoitokustannuksia. Toki sama saadaan 700 – 800 pelioikeudella ja ei pelioikeuden omaaville jäsenille annetaan esim. 10 euron alennus gf:tä.

Etäjäsen juttu on vain niin iso, että se kohta räjähtää käsiin, varsinkin kun PHG ja HCG tapaus hämmentää sitä lisää.

Liiton säännöistä vielä: Miksi yhdellä kentällä voi vain olla golfliiton sääntöjen mukaan vain yksi seura ja seuralla on pitää olla kenttä. Eikö esim. kolme seuraa voisi perustaa kilpaseurayhteenliittymän, joihin siirtyisi esim. seurojen kilparyhmät. Yhdistetyllä kilpaseuralla olisi esim. paljon paremmat mahdollisuudet pärjätä joukkuekisoissa, saisi paremmin lehdistötilaa ja kilpailuedustuspaikoista olisi kovempaa. Kaikki hyväksi golfurheilulle. Jos esim. 3 kpl 18 reiän kenttää pistää hynttyy yhteen, niin sehän vastaa Pickalaa, eli tasapuolisuuden nimissä pienille seuroille tulisi sallia yhteenliittymät :-).

Muuten, ihan mielenkiitoisia tapauksia oikeusturvalautakunnan päätöksissä.

Mitä hyötyä olisi kolmesta seurasta samalla kentällä?

Niiden pitäisi olla maksuiltaan toistensa kopioita, sama caddie hoitaisi kaikkien lähtöaikavaraukset ja jäsenasiat, eikä kentälle mahtuisi sen enempää pelaajia kuin yhden seuran kentälle, eikä kilpailujenkaan määrä varmaan kolminkertaistuisi, vaikka sama jäsenkunta jaettaisiin kolmelle seuralle.

Ainoa ero olisi, että luottamustehtäviin tarvittaisiin kolminkertainen miehitys. Jokainen joka on vähänkin harrastanut yhdistystoimintaa, tietää, että sen yhdenkin hallituksen kasaamisessa on hirvittävä homma. Hallituksen jäsenet joutuvat ihan oikeasti tekemään töitä, ja ns. pelureilla ei ole pienintäkään halua panna tikkuakaan ristiin, ellei siitä ole itselle suoranaista ja välitöntä hyötyä.

Suomessa ei nykyisilläkään ehdoilla ole tahoja, joita kiinnostaisi pelkän kentän omistaminen bisneksenä, viekä vähemmän löytyisi sellaisia, jotka olisivat valmiit neuvottelemaan joka klemmarista kolmeen kertaan jokaisen seuran kanssa erikseen.

Joka ei usko, lähteköön asunto-osakeyhtiön hallitukseen riitelemään asukkaiden kanssa sauna- ja pyykkitupavuoroista, parveketupakoinnista ja putkiremonteista.

Miksi muuten sinulla on oma auto, kun istut kuitenkin koko päivän töissä, ja kymmen ihmistä voisi sillä aikaa ajaa yhteisellä autolla työmatkansa?

Olen samaa mieltä, että olisi järkevä luoda seuroja, joilla olisi enemmän kuin yksi kenttä, vaikka sitten eri paikassa.

Esim. kilpailutoiminnan hoito tulisi helpommaksi jäsenten kannalta; kun nyt ainoalla kentällä on kisat, kilpailuun osallistumattomat jäsenet eivät pääse pelaamaan. Pickalassa, Sarfvikissa, Mastersissa tai Talmassa tätä pulmaa ei ole; yleensä vain toinen kenttä on varattu kilpailuille. Mutta esim EGS:ssä ja Talissa kenttä on usein kiinni, pitkiäkin aikoja, Challense tourin, Erkko Trophyn, SM-kisojen jne takia.

Tiedän, että 90-luvun alussa, kun mm. Ringside oli vaikeuksissa ja Arsenalin hallussa, sitä tarjottiin muille klubeille ostettavaksi. Mutta kiinnostusta ei löytynyt, vaikka halvalla olisi saanut. Talilla voisi olla ’maaseutukenttä’ jne.

Mutta vaikka yhdistämisestä miten olisi hyötyä, niin se käytäntö! Yritäpäs yhdistää yksi yhteen Sarfvik ja Peuramaa, tai – jotka maantieteellisesti sopisivat hyvin yhteen – EGS, Master, Gumböle ja Ringside, uudeksi Kehä 3 Golflkubiksi! Voi olla, että päätöksen läpivienti olisi vaikeaa, vielä vaikeampaa kuin kuntaliitokset.

Esim. viikkolomahotellin omistamalla kentällä ei ole pakko olla seuraa. Kyse on vain siitä, että rahoittajat eivät uskalla heittäytyä pelkkien green-fee -tulojen varaan, vaan kentät tarvitsevat myös vakioasiakkaita, ja heille pitäisi joka tapauksessa järjestää jotain pientä kivaa tekemistä pelkän pelailun oheen. Luonnollinen tapa järjestää tämä toiminta on perustaa sitä varten yhdistys.

Mikään ei estä nykyisinkään seuroja tekemästä juniori- tai seniori-yhteistyötä. Sen aktiivisuus tai käytettävissä olevat varat ei muutu mihinkään ja varsinkaan kasva sen kautta, että sitä varten pakkosynnytettäisiin seurojen toimesta uusi seura. Kenen kuvittelet esimerkiksi hoitavan kaavailemasi junioriseuran kilpailu- ja valmennusjärjestelyt, ellei sitten samat ihmiset, jotka sen tekevät suurseurassa tai omissa seuroissaan?

Junioriseura ei tietenkään yhteisellä kentällä voisi toimia miten lystää, vaan kilpailut ja koulutustilaisuudet pitäisi joka tapauksessa koordinoida muiden kanssa, eikä uuden seuran perustaminen lisää käytettävissä olevia varoja senttiäkään. Yhteiskunnan avustukset seuroille eivät luultavasti lisääntyisi siitä syystä, että saatavissa olevaa rahaa olisi kärkkymässä yhden suuren seuran sijasta useampi pikkuseura, joista kukin saisi sitten murusia, jotka eivät riitä käytännössä mihinkään.

Uusien seurojen perustaminen aiheuttaisi siis vain lisää byrokratiaa ja jäykistäisi toimintaa entisestään.

Turha alkaa kaivella vanhoja asioita. Juoksujärjestys on selvä, vanhalla seuralla ei ole paluuta kentälle ja tuskin edes haluja yhteistyöhön nykyisen oy:n aikana, sen verran ikäviä kokemukset menettelytavoista olivat.

Pelkistettynä kiista kulminoitui siihen yleisimpään asiaan eli riitaan rahasta. Kaikki muu olisi ollut soviteltavissa. Eli 400 euron pakollinen pelimaksu meni yli kipurajan (PHG ryn yleisen kokouksen päätöksen mukaisesti). Ihan hyvä asia, että tyytyyväisiä maksajia kentälle löytyi vaikka yhtiön seurassa on edelleen tilaa 400 euron maksajille.

Omalta osaltani toteaisin, että olen haluton jatkamaan polemiikkiä vanhoista asioista tämän enempää.

Kaivoit sitten 20 vuotta vanhan ketjun ylös…

Kaivoit sitten 20 vuotta vanhan ketjun ylös…

Kuinka niin 20 vuotta vanha, päätöksessä on päiväys 12.3.2023!

Kannattaa lukea lyhyetkin lauseet huolella, jotta asia avautuu!