-
JulkaisijaArtikkelit
-
Suomessa, kuten myös useimmissa muissa Euroopan maissa, on käytössä tasoitusjärjestelmä joka perustuu ns. Stableford systeemiin, suomeksi pistebogey. Tasoitus perustuu muutamien kierrosten parhaitten väylien tuloksiin. Ainoa ammattilaiskilpailu, jossa stablefordin systeemiä käytetään on PGAn vuotuinen International. 80-luvun lopulla ja 90-luvulla, jolloin nykyinen tasoitusjärjestelmä otettiin käyttöön, systeemi oli todennäköisesti paikallaan. Golf oli kasvava urheilulaji, uusille pelaajille piti saada tasoitus, jotta he voisivat osallistua kilpailuihin. Muunlaiset tasoitussysteemit eivät ehkä olleet edes mahdollisia. Golfin kehitys Suomessa on tuonut mukanaan ilmiöitä, jotka antavat aihetta muutoksen harkitsemiseen. Kenttien vaatimat maksimi tasoitukset ennen pelaamisen sallimista ovat luoneet paineita epätarkkojen tulosten kirjaamiseen, sillä eiköhän jokaisen uuden golfarin ensimmäinen ja suurin tavoite ole päästä pelaamaan kentälle. Täällä ollessani olen muutaman kerran huomannut esimerkkejä näiden paineiden vaikutuksesta. Jos tasoitus systeemi luo paineita yhdestä golfin perusperiaatteesta, joka ainoan lyönnin laskemisesta, poikeeamiseen, on ehkö aika harkita systeemin muuttamista. Nykyinen systeemi on jopa ristiriidassa golfliiton omien sääntöjen kanssa. Sääntöjen mukaan golfarin pitäisi pyrkiä parhaaseen mahdolliseen tulokseen jokaisella väylällä ja jokaisella kierroksella. Stableford systeemin puitteissa lyönnit netto tuplabogeyn jälkeen ovat merkityksettömiä. Samoin, joka kerta, kun golfari päättää olla yrittämättä par viitosen greenille kahdella lyönnillä, hän eliminoi parhaan mahdollisen tuloksen, eaglen, tällä väylällä. Tasoitustoimikuntien mahdollisuudet ylläpitää tehokasta kontrollia, joka takaisi tasoitusten luotettavuuden, on rajoitettu. Kerhojen jäsenmäärät ovat niin suuria, että havainnointi on parhaimmillaan sattumanvaraista, erittäinkin niiden golfareiden osalta, jotka eivät usein osallistu kilpailuihin. Kaiken lisäksi kaukojäsenyys on melko yleistä. Yleensä luotan golfareihin, mutta en ihan niin paljon. Systeemin muuttaminen on epäilemättä kiven takana, mutta ellei asiasta keskustella, ei muutos tahdu koskaan.
tervolalainen kirjoitti: (13.3.2006 8:55:21)
Samoin, joka kerta, kun golfari päättää olla yrittämättä par viitosen greenille kahdella lyönnillä, hän eliminoi parhaan mahdollisen tuloksen, eaglen, tällä väylällä.
Tasoitustoimikuntien mahdollisuudet ylläpitää tehokasta kontrollia, joka takaisi tasoitusten luotettavuuden, on rajoitettu.Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Olen koko talven pohtinut järjestelmää jossa kentällä olisi ns. golfpoliiseja, joilla olisi valtuudet rankaista händärihuijaria joka ei yritä parvitosella kahdella päälle. Nämä lähinnä salapoliisiksi luonnehdittavat viranomaiset voisivat toimia vapaaehtoispohjalla.
Tällaisen poliisin olisi hyvä olla isokokoinen, väkivaltainen ja raaka koska rangaistukset pannaan käytäntöön heti. Ja koska golfaajat ovat hyvätuloista porukkaa, mitkään sakkorangaistukset eivät tule kysymykseen, koska niillehän vain naureskellaan. Ei, turpaan vaan, heti ja kovaa, kun joku lyö layup’in. Tai missaa birkkuputin.
Tasoitustoimikuntien kyttäämismahdollisuuksia on lisättävä ja niille on taattava oikeus kotietsintöihin ja puhelimen salakuunteluun.
Olisi aivan loistavaa, jos voitaisi luoda ilmiantojärjestelmä, jossa pahimman kusettajan käräyttäjä palkittaisi vaikkapa kunniakirjalla ja Suffelilla!
Olen täysin samaa mieltä Jäsen XXL:n kanssa ja toivon arvoisasta Jäsen XXL:stä perustajajäsentä golfkyttääjät ry:n.
Jos minun on pakko yrittää kahdella päälle, niin jo avaus karkaa paikkaan josta seuraava lyönti on jo kolmas. Monesti se on vielä se sama paikka. mistä lähti tuo ensimmäinen. Siis laulun sanoin: ’Anna mulle piiskaa…’
Kun pyrin parhaaseen mahdolliseen tulokseen, niin minulle par 5:lla tehty par vastaa iigleä. Urallani en muista tehneeni yhtään omaa albaria eli tervolalalaisen birkkua. Mutta ei kai tervolalalalalainenkaan ihan noin jyrkkänä ollut, eihän?
Näitä äimisteli:
Mika,
Vuosikausia lyöntipeliä pelanneena olen kanssasi samassa veneessä. Draivi, rautaviitonen (tai kuutonen), täysi rautaysi on järkevä tapa pelata par viitonen, oli tasoitussääntöjen odotus sitten mikä tahansa. Siinäpä yksi syy viestiini.Pistebogey kisat on kiva juttu. Aikaa ei ole harjoitella eikä pelailla, mutta silloin tällöin on kiva pokata palkinto 50 pistebogeyllä. Erityisen mukavaan on tietoisuus siitä, että on voittanut jonkun scr-pelaajan. Mielestäni meidän sekä muiden maitten ammattilaiset pitäisi myös saada täkäläisiin pb-kisoihin.
Ehdotan, että esim. Pga ja European tourin kilpailut pelattaisiin ja tulokset ilmoitettaisiin pistebogeynä. Eikös tasoitussysteemi mahdollista tasaväkisen kilpailu eri ikäisten yms. kanssa ja eikö kentät ole slopen mukaan vertailukelpoisia keskenään. Tosi golfharrastaja voisi kehuskella maanatain kahvipöydässä, että tulipa pelattua viikonvaihteessa paremmin kuin Tiger Woods tai joku muu atleettinen hukkaputki.
tervolalainen kirjoitti: (13.3.2006 8:55:21)
Nykyinen systeemi on jopa ristiriidassa golfliiton omien sääntöjen kanssa. Sääntöjen mukaan golfarin pitäisi pyrkiä parhaaseen mahdolliseen tulokseen jokaisella väylällä ja jokaisella kierroksella. Stableford systeemin puitteissa lyönnit netto tuplabogeyn jälkeen ovat merkityksettömiä. Samoin, joka kerta, kun golfari päättää olla yrittämättä par viitosen greenille kahdella lyönnillä, hän eliminoi parhaan mahdollisen tuloksen, eaglen, tällä väylällä.
Ja höpön höpön, huono provo. Paras mahdollinen tulos viitosellakin on holari ja kun lyöt kahdella päälle yrität albatrossia. Montako olet tehnyt? Iigelin nyt voi vitosella tehdä vaikkapa chippaamalla kolmannella kuppiin. Eikä tarvi edes yrittää kahdella päälle.
Minä olen nähnyt Tiikerinkin jättävän lukuisia kertoja yrittämättä vitosella kahdella päälle. Hän on vain sijoitanut kakkoslyönnin mahdollisimman hyvin. Hän siis periaatteessa rikkoo Suomen golfliiton sääntöjä? Vai kutsuttaisiinko sitä ehkä pelitaktiikaksi?
Tuolla sinun logiikallasi jokaisen pitäisi jokaisella lyönnillään yrittää repiä mahdollisimman pitkälle. Kattia kanssa. Yli 90 Suomen golfareista ei pysty normaaliolosuhteissa lyömään kunnollisen mittaisella vitosella kahdella päälle. Miksi siis yrittääkään?
tervolalainen kirjoitti: (13.3.2006 8:55:21)
Kenttien vaatimat maksimi tasoitukset ennen pelaamisen sallimista ovat luoneet paineita epätarkkojen tulosten kirjaamiseen, sillä eiköhän jokaisen uuden golfarin ensimmäinen ja suurin tavoite ole päästä pelaamaan kentälle. Täällä ollessani olen muutaman kerran huomannut esimerkkejä näiden paineiden vaikutuksesta. Jos tasoitus systeemi luo paineita yhdestä golfin perusperiaatteesta, joka ainoan lyönnin laskemisesta, poikeeamiseen
Taas olet täydellisesti väärässä. Aloittelijalle tulee jatkuvasti joukko katastrofiväyliä. Niillä tulokset nousevat helposti paljonkin päälle kymmenen lyönnin. Lyöntipelitulokseen perustuvassa järjestelmässä kehittyminen on entistä hitaampaa. Se jos mikä luo entistä suurempia paineita epärehelliselle lyöntien laskematta jättämiseen. Millä ihmeen järjestelmällä kykenet karsimaan pois epärehellisyyden?
Tasoitukseen liittyvät kilpailut ovat viihdettä niihin osallistuville. Jos joku niissä yrittää huiputtaa, niin so what. Itseään hän siinä loppujen lopuksi pettää kaikkein pahimmin.
Fantti, sanot ’Lyöntipelitulokseen perustuvassa järjestelmässä kehittyminen on entistä hitaampaa. Se jos mikä luo entistä suurempia paineita epärehelliselle lyöntien laskematta jättämiseen.’
Lyöntien laskematta jättäminen on epärehellistä kuten sanoi. Tasoitussysteemi ei paineita aiheuta. Ne aiheutuvat kenttien vaatimuksesta tietyn tasoituksen hankkimisesta ennen pelaamaan pääsyä. Mitä taas tulee kehitykseen, se ei riipu tasoitusjärjestelmästä vaan pikemminkin harjoittelusta ja fyysisistä lahjoista.Kuten sanoin, en ole pelannut pistebogey kilpailussa, joten otan sinun sanasi kilpailumuodon hauskuudesta. Pistebogeyn monimutkaisuus aiheutti kerhossamme Los Angelesissa idean moisen kilvan järjestämisehdotuksen yksimielisen hylkäämisen. Mitä tulee eri kentillä saatujen tulosten vertailukelpoisuuteen, slope rating ei tee tuloksista vertailukelpoisia. Sitäpaitsi, tuskinpa PGAn tai Euroopan Tourin kentillä edes on slope ratinkiä siinä muodossa kuin ne ovat ammattilaisten kilpailujen aikana.
kolfinn is päk?
is not. kolfinn vas klever, tis is stupid.
Suomessa pääsee yllättävän monille kentille pelaamaan vaikka on tasoitus 36-54. Vaikka P&P kenttiä (oikeastaan) ei ole… Ainakin käytännössä näin on. Taliin tai Auragolfiin ei tietysti ole asiaa, niinkuin ei ole Augustan kentälle USAssa tjms.
Muuten olen sitä mieltä että jenkkijärjestelmä tasoituksen ylläpitämiseksi antaa paermman kuvan vallitsevasta hcp indexistä. Omakokemus on että systeemiestä ameeriikkalainen ennusti eurooppalaista paremmin minun viimekautisen händärin, kun oli mahdollisuus tehdä vertailua. Tästäkin on käyty täällä peitsenVÄÄNTÖÄ aiemmin.
Kai tästäkin aloituksesta keskustelua saadaan aikaan, mutta teksti herätti enemmän ihmetystä kuin selitti kirjoittajan tarkoitusperiä..?
Wosnt iisi pörson, put vi still missink him, isit sou?
Anton 17 kirjoitti: (13.3.2006 15:09:18)
Muuten olen sitä mieltä että jenkkijärjestelmä tasoituksen ylläpitämiseksi antaa paermman kuvan vallitsevasta hcp indexistä. Omakokemus on että systeemiestä ameeriikkalainen ennusti eurooppalaista paremmin minun viimekautisen händärin, kun oli mahdollisuus tehdä vertailua. Tästäkin on käyty täällä peitsenVÄÄNTÖÄ aiemmin.
Kerropa muillekin, miten amerikkalaista – tai mitään muutakaan – tasoitusjärjestelmää käytetään ennustamiseen. Jos toinen järjestelmä antaa tasoituksen esim 11,2 ja toinen 12,5, mistä tietää, kumpi niistä on oikeammin ennustettu?
PS. Niille jotka pitävät nykyisen järjestelmän neljän vuotuisen kortin jättämistä liian vaikeana, kerrottakoon, että amerikkalaisten järjestelmä edellyttää KAIKKIEN, jopa muutaman reiän vajaiden kierrosten, tulosten jättämistä..
Wos not, pat jees, vi still kaind ov missink him. Änd aim sure his missink as.
Jenkkijärjestelmän tasoitus (aka tarkka tasoitus) perustuu kymmeneen parhaaseen viimeisistä kahdestakymmenestä lyöntipelistä. Jos pelaat melkein täyden kierroksen, sinun pitäisi syöttää kentällä olevaan tietsikkaan tulos pelaamiltasi väyliltä plus par ynnä tasoituslyöntisi pelaamatta jääneiltä väyliltä. Siten syötät joko 9 tai 18 reiän täydennetyn tuloksen.
Koska tasoítus lasketaan kerran kuukaudessa siihen mennessö syötettyihin tuloksiin perustuen, systeemi antaa kuukauden aikana tasoituksen ja sitten trendi tasoituksen, joka heijastaa kuukauden aikana syötettyjen tulosten vaikutusta.
Aloittelijalle tilapäinen tasoitus lasketaan viiden kierroksen jälkeen. Se perustuu kahteen viidestä tuloksesta, kolmeen kuudesta tai seitsemästä neljään kahdeksasta tai yhdeksästä jne. tuloksesta.
Systeemiin, jonka määrittely on USGAn käsialaa, sisältyy selvät määräykset muutamien huonojen väylätulosten vaikutksen eliminoimiseksi, kuten myös poikkeuksellisen hyvien kilpailusuoritusten huomioimiseksi.
En usko, että kannattaa edes aloittaa väittelyä siitä, heijastaako muutama hyvä väylätulos satunnaiselta tasoituskierrokselta paremmin pelaajan taidon tasoa kuin äskettäisten kymmenen kierroksen keskiarvo.Jenkkijärjestelmän tasoitus (aka tarkka tasoitus) perustuu kymmeneen parhaaseen viimeisistä kahdestakymmenestä lyöntipelistä. Jos pelaat melkein täyden kierroksen, sinun pitäisi syöttää kentällä olevaan tietsikkaan tulos pelaamiltasi väyliltä plus par ynnä tasoituslyöntisi pelaamatta jääneiltä väyliltä. Siten syötät joko 9 tai 18 reiän täydennetyn tuloksen.
Koska tasoítus lasketaan kerran kuukaudessa siihen mennessö syötettyihin tuloksiin perustuen, systeemi antaa kuukauden aikana tasoituksen ja sitten trendi tasoituksen, joka heijastaa kuukauden aikana syötettyjen tulosten vaikutusta.
Aloittelijalle tilapäinen tasoitus lasketaan viiden kierroksen jälkeen. Se perustuu kahteen viidestä tuloksesta, kolmeen kuudesta tai seitsemästä neljään kahdeksasta tai yhdeksästä jne. tuloksesta.
Systeemiin, jonka määrittely on USGAn käsialaa, sisältyy selvät määräykset muutamien huonojen väylätulosten vaikutksen eliminoimiseksi, kuten myös poikkeuksellisen hyvien kilpailusuoritusten huomioimiseksi.
En usko, että kannattaa edes aloittaa väittelyä siitä, heijastaako muutama hyvä väylätulos satunnaiselta tasoituskierrokselta paremmin pelaajan taidon tasoa kuin äskettäisten kymmenen kierroksen keskiarvo.jees, aim also sam kaint missin kolvvin, iiven hii weer rom rajamaki
vieraspelaaja kirjoitti: (13.3.2006 15:28:46)
Kerropa muillekin, miten amerikkalaista – tai mitään muutakaan – tasoitusjärjestelmää käytetään ennustamiseen. Jos toinen järjestelmä antaa tasoituksen esim 11,2 ja toinen 12,5, mistä tietää, kumpi niistä on oikeammin ennustettu?
Tervolalainen ehti kertomaan Am. tsydeemin salat. Mutta esimerkkiisi kantaa ottaen jos ero on luokkaa 1,3 lyöntiä järjestelmien tulosten osalta, niin silloin on marginaalista keskustella kumpi ennustaa peliosaamista paremmin, sen verran pelaajien tuloksilla on hajontaa ylös ja alas kieroksesta toiseen. Oma huomio viime kauselta oli että 95-100+ lyönnin kierrokset, jotka olivat sääntö kauden lopussa, näkyivät jenkkimallilla HCPssä, muttei omassa virallisessa HCPssä. Alkukaudesta tasoitus oli laskenut sitä ennen kahdella kortilla (alle 90 lyöntiä), kun peli oli tasaisempaa. Tästä päästäänkin yhteensuuntaan menevän tasoitusjärjestelmän huonoon puoleen, tasoituksen nouseminen 0.1-0.2 kerrallaan vääristi tilannetta, mikä mielestäni oli oikea tasoitukseni kauden lopussa.
Työläämpi jenkkinversio varmasti on, ehkä siksi mielestäni parempi. Jos 4 kortin huomioiminen Suomalaisessa järjestelmässä tuottaa jo tuskaa, ei tähän tarvitse muutoksia ajatella. Suffelikisoissa mairsevat sama ryhmä kuin ennenkin (ainahan siellä joku on tyytymätön, meni miten meni..)
Asiastahan on keskusteltu monta kertaa. Pitääkö tasoituksen kuvata potentiaalia vai keskimääräistä pelitasoa? Omasta mielestäni ensinmainittua.
Toissa kautena laskin huvikseni kaikkien kierrosten pistebogit ja niiden vaikutuksen tasoitukseen. Lopputulema oli, että kaikkien korttien jättäminen olisi vaikuttanut tasoitukseen nostavasti n. 1,5 lyöntiä.
Luulenpa että molemmilla menetelmillä päädytään jotakuinkin samoille lukemille.
Suomessa kait lähdetään ajatuksesta, että tasoitus kuvaa lähinnä potentiaalia kun tasoitus voi nousta yhden kauden aikana max. 2 pykälää.
Mihin sitten tasoitusta tarvitaan, kaipa tärkeintä on antaa cädäreille jokin mittatikku heidän kootessaan peliryhmiä.Omantunnonkysymys
Kuinka moni jättäisi kilpailut väliin, jos palkinnot jaettaisiinkin niin, että HCP-sarjan voittaja saa vain palkinnon ja SCR sarjasta palkittaisiin parhaat golffarit esim 5 parasta.
Moni varmaankin pelaa kilpailun ilosta, eikä niinkään palkinnoista, mutta onhan se kuitenkin kohtuutonta maksaa esim 30-50 € osallistumisesta ja olla toinen SCR- ssä. HCP:ssä voit olla jo sijoilla 6-10. Mielestäni kilpailujen luonnetta voisi muuttaa parhaiden todellisten tulosten suuntaan ja palkta parhaat golfarit.NimetönHuh mitä potaskaa täällä heitellään. Tuolta voisi löytyä faktaa jenkkisysteemistä, joka monipuolisesti antaa mahdollisuuden pistebogin tapaan katastrofikierrosten vaikutuksen eliminoimiseen: http://www.usga.org/playing/handicaps/manual/handicap_system_manual.html
Nimetön…’At the same time, the System disregards high scores that bear little relation to the player’s potential ability …’ kertoo
USGA handicap systeemi kohdasta purpose. Tässä suhteessa kumpikaan systeemi ei eroa toisistaan. Suunnilleen samaan lopputulokseen päästään eri teitä.
Muuten tuohon tapaasi pitää händäriä: mksei sitten samalla vaivalla voisi pitää sitä oikein?:-) 0.1:n lisääminen desimaalilukuun ei voi olla liian monimutkaista?Pidin viime kaudella (n. 65 kierrosta) händäriä sekä amerikkalaisen että eurooppalaisen systemin mukaan. Amerikkalaisessa tein sen sovelluksen, että suurin reikätulos oli par+4. Koko kauden aikana reikiä, joilla todellinen tulos olisi ollut suurempi oli 12, useimmat keskeytettyjä reikiä, kun pallo oli hukkunut eikä viitsinyt enää lähteä lyömään uutta edelliseltä paikalta.
Kauden aloitin amerikkalaisen tasoituksen laskennassa kuten aloittelija, suomalaisen sen hetken virallisesta tasoituksestani. Havaintoja
– amerikkalainen tasoitus oli loppukesän aikana (jolloin alkutilanteet olivat menettäneet merkityksensä) noin 1..1.5 lyöntiä korkeampi (amer: 10..10.5; suom: 9..9.5)
– amerikkalainen tasoitus reagoi näillä pelimäärillä selvästi herkemmin ja pelitason ero alku- ja loppukaudella tulee helpommin näkyviin; näin erityisesti jaksoilla jolloin tasoitus nousee
– amerikkalainen tasoitus on hieman konstikkaampi pitää yllä, mutta kuitenkin helposti toteutettavissa esim Excelissä.On systeemi tämä tai tuo niin minusta merkittävin uudistus olisi – amerikkalaisen käytännön mukaan – että harjoituskierrokselta olevana korttiin ei tarvitse kenenkään allekirjoitusta. Kun pelailen paljon pummina tuntemattomein ryhmässä, ei viitisis aina pyytää pelikumppaneita kirjaamaan. Mutta – hui! – jokuhan voisi käyttää tätä väärin!!
Nuorten golfareitten potentiaali edustaa ehkä heidän tulevia mahdollisia tuloksiaan, kun taas meidän vähän vanhempien kohdalla potentiaali on vähenemässä ja jopa keskimääräinen tulostaso käy yhä vaikeammaksi ylläpitää. (Paitsi omakohtaista kokemusta, edellinen heijastaa myös havaintojani seniori ryhmän tasoitustoimikunnan puheenjohtajana)
-
JulkaisijaArtikkelit