Tästä käytiin pitkä keskustelu pari vuotta sitten. Muistaakseni lopputulema oli sellainen, että toimikunnan on selvyyden vuoksi syytä ilmoittaa kentän paikallissäännöissä miten vesiesteet on merkitty. Tällöin toimikunnalla tietenkin on suuri vastuu, koska millään paikallissäännöllä ei voi kumota varsinaisten golfin sääntöjen mitään pykälää.

Vesiesteen määritelmässä sanotaan:

A ’water hazard’ is any sea, lake, pond, river, ditch, surface drainage ditch or other open water course (whether or not containing water) and anything of a similar nature on the course.

Tämä määritelmä johtaa ikuiseen keskusteluun siitä, mikä on oikeasti veden kuljettamiseen tarkoitettu oja/ura (’open water course’), ellei joku etukäteen tee päätöstä asiasta, eli tarkasti kentän maaston tuntien määrittele vesiesteet. Määrittelemisen tulee tietenkin perustua siihen, missä sitä vettä ihan oikeasti voi kulkea ja missä ei. Pelkkä veden kasautuma johonkin painanteeseen runsaiden sateiden aikaan ei välttämättä tee tuosta painanteesta vesiesteen määritelmää täyttävää.

Hmmmm… jos tämä olisi noin helposti todistettavissa, niin miksi tämä asia nousee yhä uudelleen esille ja jopa Leppävuori kirjoittaa ’ että vesiesteet tulisi merkitä selvästi’…?

Kun oikein tarkasti luetaan, niin 33-2 käskee toimikuntaa määrittelemään vesiesteiden rajat, mutta mitään siinä ei puhuta niiden merkitsemisestä. Tämä voi kuulostaa saivartelulta, mutta niinhän säännöt usein ovat. En löytänyt Decisioneistakaan mitään asiaa selventävää. Ehkä minä ajattelen liian monimutkaisesti. Minusta selvintä olisi, jos vesiesteet on aina merkitty ja merkitsemättömät alueet eivät voi olla vesiesteitä.

Pitää varmaan laittaa kysymys universumin sääntögurulle Teittiselle.

Oheisena kaksi decisionia, jotka selventävät asiaa:

Niiden sanoma lyhyesti on se, että
1. määriltemän mukainen vesieste on vesieste, vaikka sitä ei olisi merkitty ollenkaan tai vaikka paalut olisi asetettu virheellisesti. Kentänhoitaja laittaa mielellään paalut melkein ojan pohjalle, koska silloin ruohon voi ajaa esteen reunoilta nousematta välillä siirtelemään keppejä
2. Vesieste on sivuvesieste vain, jos se on sellaiseksi merkitty tai jos siitä on mahdotonta dropata normaalin vesiestesäännön mukaisesti

26/2 Ball Within Natural Margin of Water Hazard But Outside Stakes Defining Margin

Q. Stakes defining the margin of a water hazard were improperly installed. As a result, an area which clearly was part of the water hazard was outside the stakes and, thus, technically was outside the hazard. A player’s ball came to rest in water in this area. The player claimed that, in view of the alignment of the stakes, his ball was in casual water through the green. Was the claim valid?

A. No. The Committee erred in not properly defining the margin of the hazard as required by Rule 33-2a, but a player is not entitled to take advantage of such an error. Since it was clear that the place where the player’s ball lay was within the natural boundaries of the water hazard, the claim should not be upheld.

26/3 Unmarked Water Hazard

Q. An unmarked ditch on the left of a hole is in bounds, but the left-hand margin is out of bounds. Accordingly, it is impossible to drop behind the water hazard under Rule 26-1b. A player’s ball comes to rest in the ditch. Is the player restricted to playing the ball as it lies or proceeding under Rule 26-1a?

A. It is the responsibility of the Committee to define accurately the margins of water hazards and lateral water hazards — see Rule 33-2a. However, if the Committee has not done so, the ditch is, by definition, a lateral water hazard and the player should be permitted to proceed under Rule 26-1c(i).

Käsittääkseni asiassa on myös merkitystä onko kuiva oja ihmisen tekemä vai luonnollinen painauma?

Käsittääkseni ihmisen tekemässä ojassa ei voi olla tilapäistä vettä. siis on vesieste, vaikka sitä ei olisi merkitty. Tietysti luonnollinen painauma on tilapäistä vettä.

kö?

Nyt olet pahasti sotkeutunut lillukanvarsiin etkä näe metsää puilta. Tuntuu tuo suomenkielen täsmällinen ymmärtäminen olevan sen verran kehittymätöntä, että parasta olisi lukea vain englanninkielisiä alkuperäisîä sääntöjä (muutenkin pitäisi aina lukea niitä, käännöksissä on aina vaaransa).

On ihan eri asia sanoa, että esteet on pyrittävä merkitsemään keltaisilla paaluilla kuin että paalujen on oltava keltaiset. Edellisessä tapauksessa puhutaan esteen merkitsemisestä ja jälkimmäisessä merkitsemiseen käytettävien paalujen väristä. Ei sellaisia pidä sekoittaa keskenään.

Vieraspelaajan vastaukset ovat mielestäni varsin tyhjentäviä eivätkä kirjoittamasi otteet Liiton käännöksistä ja opuksista ole millään lailla ristiriidassa sääntöjen kanssa. Parhaiten minusta tuo juttu aukeaa juuri Decisionista 26/3.

Tämähän meni mielenkiintoiseksi.. en taida ymmärtää säännöistä mitään.

Vääntäkääpä minulle rautalangasta seuraava:

1) On merkitty vesieste, joka tulvii – sanotaan niin, että vettä on merkityn esteen ulkopuolella yhtenäisesti vesiesteeseen liittyen 5 m vesiesteen ulkopuolelle. Pallo menee ko veteen neljä metriä merkityn alueen ulkopuolelle. Onko kyseessä väärin merkitty vesieste, josta pelaaja ei saa ottaa hyötyä itselleen (ja jatketaan kuten vesiesteestä) vai tilapäinen vesi.
1b) Pallo menee ko alueseen kiistattomasti merkityn esteen ulkopuolelle, mutta veden syvyyden/sameuden vuoksi palloa ei löydy. Onko kyseessä tilapäiseen veteen kadonnut pallo (ja miten silloin menetellään) vai pallo vesiesteessä?
2) Aurinko paistaa ja tulva kuivaa jättäen jäljelle lammikon, joka ei ole yhteydessä vesiesteeseen, mutta lammikon ja vesiesteen välisessä alueessa pelaajan asettuessa palloaan lyömään maassa näkyy vettä (tilapäisen veden vaatiman verran). Katsotaanko nyt, että lätäkkö on edellen osa vesiestettä, joka on merkityt väärin vai tilapäistä vettä. Millä hetkellä tulva-alue muuttuu vesiesteestä tilapäisekis vedeksi?
3) Entäpä jos tulvalaue on laaja ulottuen väylälle tai peräti griinille ja pallo sijaitsee näillä alueilla.

Edelleen kysyn tyhmiä: mikä on oja? Jos ajatellaan, että väylän shaper on aikanaan tehnyt notkelman ja ajatellut että sitähän pitkin sitten vesikin valuu mukavasti pois jos sattuu satamaan rankemmin, niin onko hän tehnyt ojan? Kuinka jyrkät ovat ojan reunat että sitä voi kutsua ojaksi? Mikä on ditch – onko sillä täsmällisesti sama merkitys kuin sanalla oja? Jos ei ole mennään tietysti ditch -sanan merkityksen mukaan.

Kyllä minun logiikkaani käy vain se, että vesieste on se mikä vesiesteeksi on merkitty ja jos muualla on vettä niin se on tilapäistä vettä. Olen aina ihaillut golfsääntöjen yksikäsitteisyyttä ja loogisuutta, mutta nyt joudun pettymään havaitessani että käytetään käsitteitä ’vesiesteen luonnollinen raja’ ja ’oja’, jotka eivät ole yksikäsitteisiä.

vieraspelaaja kirjoitti: (18.5.2006 18:12:43)

Sitä paitsi jätit tyhmän kysymyksesi puolitiehen. Jos riittävän tarkasti mitataan, sheipperi on luultavimmin tehnyt työnsä sen verran hutiloiden, että koko kentältä ei löydy täysin tasaista paikkaa, vaan joka paikka on johonkin suuntaan vinksallaan, niin että veden ainakin periaatteessa pitäisi valua johonkin suuntaan, vaikka se ei käytännössä niin teekään. Jos jostain tasainen paikka löytyisi, se olisi tietysti vesiesteen pohjaa.
Näin ollen koko kenttä on siis tarkemmin ajatellen yhtä suurta vesiestettä.

Tämä logiikka ei myöskään ole aivan aukoton. Koko kenttähän voi olla tehty valtavalle sileälle kummulle ja outin rajat ovat tämän giganttisen vihreän mammaalin rinteillä. Näinhän koko kentällä ei ole lainkaan vesiesteitä? Myönnän ehdotukseni irrallisuuden todellisesta maailmasta.

otso kirjoitti: (18.5.2006 19:34:54)

Olen PAPPA TYKIN kanssa samaa mieltä ,että vain merkityt vesiesteet ovat vesiesteitä ja JYRKKÄ DRAWn kanssa myös samaa mieltä,siitä että kenttätoimikunta ei ole selvästi määritellyt vesiesteiden rajoja,jotta kenttämestari voi selkeästi MERKITÄ vesiesteiden rajat. Eikä kenenkään tarvitse soitella kenttämestarille kysyäkseen missä raja kulkee.
Oho tais olla tyhmä kommentti!!

Ihan sama kuka on kenen kanssa samaa mieltä, koska asiassa joko toimitaan sääntöjen mukaan oikein tai sitten ei. Älkää tehkö asiasta liian vaikeaa. Jos jokin asia jollakin kentällä on epäselvä, ottakaa yhteyttä toimikuntaan ja selvittäkää asia. Kilpailussa on sitä varten kilpailutoimikunta.

Tästä en viitsi enää taittaa peistä, Vieraspelaaja on vastannut kysymyksiin täysin tyhjentävästi, asian ei pitäisi enää olla epäselvä kenellekään.

Vieraspelaaja:

Itse asiassa et vastannut kysyykseeni. On totta, että että vesiesteen ulkopuolelle tulvinut vesi on tilapäistä vettä. Mutta mistä tiedän, että tulva-alue on vesiesteen ulkopuolista aluetta (ja este merkitty oikein) eikä ’vesiesteen luonnollisten rajojen sisäpuolista aluetta’ (ja este merkitty väärin, vrt Decision 26/2.

KL:

Vastaus yllä olevaan kysymykseen on tietysti ’kilauta kenttä-/kilpailutoimikunnalle’. Tämä ei ole kovinkaan käytännöllistä.

—

Inttämiseni on seurausta pinetä suuremmasta järkytyksestä. Pelaan aina (nipo nipo) sääntöjen mukaan. 22 kesää olen uskonut tuntevani säännöt ja sääntöjen olevan yksikäsitteisyydessään täydellisyyttä hipovia. ja nyt sitten tulee vastaan tällaisia eteerisiä käsitteitä kuin ’vesiesteen luonnolliset rajat’.

Käännetään asiaan hieman. Minun kohdalle sattui tilanne, että kaveri löi pallonsa ojaan, jossa oli lumien sulamisvettä(alkukevättä). Pelikaverini (3) yksimielisesti totesivat, että kun ojaa ei ollut merkitty sivu-tai muuksikaan vesiesteeksi, niin vesi on tilapäistä vettä ja hän saa vapaan dropin. Oliko oikein? Mainittakoon, että oja oli metsän puolella ja n. puoli metriä syvä ja puolitoista leveä eli vanha kunnon veden syövyttämä oja.