Ihmettelin samaa eilen. Onko tosiaan noin että pallon saa samalla putsata, kun vapaudutaan kiinteästä haitasta? Vai onko katsomo kiinteä haitta? Vai onko kyseessä joku tourin erikoissääntö?

Paikka oli kiinteä haitta josta vapautuminen dropping zonelle joita oli kaksi toinen mihin Ruotsitar vapautui ja toinen pelisuunnassa griinin vasemmassa reunassa palloille jotka menivät enemmän vasemmalle ja aivan talon seinustalle kuten Butler. Ei kiinteällä haitalla tarkoiteta sitä että rakennelma on seuraavat sata vuotta paikoillaan vaan sillä hetkellä se on kiinteä haitta kun sitä ei voida sivuunkaan nostaa. Kyllä pallon saa puhdistaa aina kun sen saa nostaa paitsi silloin kun nosto tapahtuu haittaavan pallon muodossa, eli ei siihen mitään talvisääntöä tarvita.

Nyt tulee jo vähän toista aihetta, mutta samassa kisassa ollaan 🙂 Olin katsomassa kisoja paikan päällä ja yksi pelaaja oli asettumassa lyöntiasentoon ja asetti draiverinsa jotenkin huolimattomasti pallon taakse ja pudotti pallon tiiltä. Muut pelaajat + caddiet + toimitsija katsoivat juuri tuolloin muualle ja pelaaja vain nosti pallonsa tiille takaisin. Tuloksessa ei ainakaan rankkua näkynyt, mutta eipä tytsä sijoittunutkaan. Ihan vastaisuuden varalle, missä menee se raja (vai onko se taas kuuluisa veteen piirretty viiva), milloin rankku pitää ottaa tuollaisessa tilanteessa? Ja sorry jos tätä on jo käsitelty 100x/asia on itsestään selvä, tuli aivan pakottava tarve saada julkaistua jotain 😀

Tulikin viikonloppuna juuri puhetta ko. tulkinnasta.
Eli, tiillä pallo ei ole siis pelissä. Jos onnistuu tekemään niin mallikkaan suorituksen, että harjoitussvingillä pudottaa pallon tiin nokalta, niin em. tulkinnalla penttejä (penttiä) ei siis tule?

Toisaalta jos pallo on jo pelissä, niin silloin, jos harjoitussvingi osuu palloon, niin se *ei* ole lyönti, vaan pallo pitää palauttaa takaisin alkuperäiselle paikalleen, ja yksi pentti tulee, näinkö?

Kapu kirjoitti: (4.9.2006 17:59:50)
Paikka oli kiinteä haitta josta vapautuminen dropping zonelle joita oli kaksi toinen mihin Ruotsitar vapautui ja toinen pelisuunnassa griinin vasemmassa reunassa palloille jotka menivät enemmän vasemmalle ja aivan talon seinustalle kuten Butler. .

Olin lähellä seuraamassa tilannetta ’ BUTLER ’.Ensin kukaan ei tiennyt mitä tehdään,sitten paikalle ajeli A.Arkkola ja jälleen mietittiin mitä tehdään.Paikalle tuli englantilainen(?) tuomari joka määräsi DZ alueelle,joka oli sinisten köysien ulkopuolella ja jossa oli seisonut katselijoita jokaisena kolmena päivänä lisäksi DZ oli rinteessä.Tyttö oli selvästi hermostunut.Hän pudotti pallonsa droppialueelle, pallo lähti vierimään alaspäin ja pysähtyi aika kaljulle paikalle. Hän otti draiverin ja mittasi kaksi mailan mittaa pallo oli niiden sisällä.(Ylen tv kuvaaja oli kiiruhtanut taltioimaan tapahtuman).
Butler otti wedgen ja missasi lyöntinsä. Mikä meni pieleen ? Hän mittasi vierintämatkan pisimmällä mailalla ,jos Hän olisi mitannut wedgellä olisi droppi vierinyt pitkäksi ja olisi saatu uusia.Pari ryhmää myöhemmin Mianne Bakker droppasi samaan DZn eikä pallo vierinyt yhtään.
Droppi paikat oli muuten täysin erilaiset toinen rinteessä jossa yleisö seisoi,toinen köysien sisäpuolella tasaisella paikalla(Ohlsson)

Paikka johon Butler päätyi oli parempi kuin se rinne minkä vuoksi hän mittasi sen draiverilla. Chippi oli ihan kohtuullinen siitä kulmasta katsottuna. Ei DZ alueet tarvitse olla samanlaiset vaikkakin tässä tapauksessa griinin takana ollut alue oli helpomman näköinen mutta niillä griinin nopeuksilla alamäki oli vaikeuttamassa.

jakek kirjoitti: (5.9.2006 13:02:13)

Bosco kirjoitti: (5.9.2006 10:49:08)

Entäpä, jos Butler halusikin näyttää mittamailan valinnalla, että palloa ei tarvitse dropata uudelleen? Silloin ainoa asia, joka meni pieleen, oli chippi. Tuskin ammattilaiset kauhistelevat chippiä ’lähes kaljulta’ paikalta, jos alla ei aivan kivipintaa ole tai vaihtoehtoisesti pehmeää mutaa tai hiekkaa.

Hiekalta (vaikkapa tie) saa palloon paremmat baitit.

mutta ei pehmeältä 🙂