Itse näkisin tilanteen sellaisena että pallo on dropattava normaaliin tapaan griinin ULKOPUOLELLE ja ei tietenkään lähemmäksi lippua.

KL kirjoitti: (10.4.2007 8:51:15)

Happosetä kirjoitti: (9.4.2007 20:44:34)
Peuramaan Porkkalan väylä 2:n kaksitasoviheriön alatasanne on peitetty harsokankaalla. Jos lähestymiseni päätyy tuolle kankaalle siitä täytynee vapautua. Kysymys kuuluukin

1) Koska olen osunut viheriölle saanen vapautua viheriölle(?), mikäli vapautumispaikka ei ole lähempänä lippua.

2) Pitääkö pallo dropata viheriölle vai saako sen asettaa?

3) Mikäli lähin vapauttava paikka on viheriöllä, mutta harsokangas häiritsee suoritusta (ainakin psyykkisesti) saanko vapautua viheriön ulkopuolelle halutessani? Sinne varmaankin dropataan normaalisti.

Jos katsotaan, että harson peittämä alue on viheriötä (kuten käsittääkseni on asia), niin sääntö 24-2b(iii) pätee, eli harso on kiinteä haitta ja siitä saa vapautua lähimpään vapauttavaan paikkaan, joka voi myös olla viheriön ulkopuolella.

Viheriölle vapauduttaessa pallo asetetaan.

Rule 24-2b
(iii) On the Putting Green: If the ball lies on the putting green,
the player must lift the ball and place it without penalty at
the nearest point of relief that is not in a hazard.
The nearest point of relief may be off the putting green.

kai se sitten on noin

Ei aseteta, eikä sano.

J-P

Sääntökohdan viimeinen lause on toteamus (tai huomutus tms) jossa sääntökohdan tulkitsijalle kerrotaan että lähin paikka voi löytyä myös griinin ulkopuolelta, jossa vapautumista ohjeistaa taas oma sääntökohtansa.
Lainaamasi sääntökohta koskee griinillä tapahtuvaa vapautumista (ensimmäisen lauseen alku).

Tässä tapauksessa pallo tulee asettaa myös silloin, kun lähin vapauttava paikka on greenin ulkopuolella.
Sen lisäksi, että asiasta on annettu edellä viitattu decision, myös säännön sanamuoto johtaa samaan tulokseen. Vapauduttaessa pallo on asetettava lähimpään paikkaan, oikeastaan pisteeseen (earest >point< of relief), se voi tapahtua vain asettamalla. Pallon pudottamiseen liittyy aina epävarmuus siitä, mihin pallo tarkasti ottaen putoaa, sekä se, että pallo ei vältämättä jää siihen pisteeseen, jossa se ensimmäisen kerran osui maahan. Pallo voi vieriä – suunnasta riippuen – jopa kaksi mailanmittaa, ennen kuin droppi on uusittava. Esim. puolentoista luutaputterin mitan päässä ollaan jo aika kaukana lähimmästä paikasta/pisteestä. Kun pallo on puodotettava, säännöissä ei puhutakaan tarkasta pisteestä, johon pallo on pudotettava, vaan joko a) yhden tai kahden mailanmitan pudotusalueesta, b) lipun ja jonkin toisen pisteen linjasta, jolle pallo on pudotettava, tai c) siitä, että on pallo on pudotettava mahdollisimman lähelle esim. paikkaa, josta edellinen lyönti tapahtui, eikä pallon edellytetä pysähtyvän ko paikkaan.

Jos pallo on pudotettu edellisen lyönnin paikalle, pallo on pelattu oikeasta paikasta, putosi se pari tuumaa tarkan paikan oikealle tai vasemmalle puolelle tai sen taakse. Sen sijaan jos asettaa pallon greenillä merkkausnastan väärälle puolelle, on pelannut väärästä paikasta, vaikka olisi asettanut pallon alkuperäistä paikkaa kauemmas.

Golflehden sääntöpalstalla on käsitelty tapausta, jossa pallo on mennyt greenin vieressä olevaan vesiesteeseen. Vastaus 0n siinäkin sikäli väärä, että mikäli esteestä vapaudutaan kahden mailanmitan dropilla, käytettävissä on vain kahden mailanmitan pudotusalue, joka voi osittain ulottua greenin puolelle. Pallon voi tällöin pudottaa myös greenin puolelle, eikä droppia saa uusia vain sillä perusteella, että pallo vieri greeniltä ulos.
Kahden mailanmitan sääntöä käytettäessä ei ole olemassa pistettä, johon pallon saisi asettaa. Se sijaan jos greeniltä vesiesteeseen mennyt putti uusitaan rankkarilla, ainakin teoriassa tiedetään tarkka piste, johon pallo greenillä asetetaan. Jos tarkka piste on päässyt unohtumaan, se on arvioitava ja elettävä tämän arvion mukaan, aivan samalla tavalla kuin arvioidaan sivuvesiesteen rajan ylityskohta, josta kaksi mailanmittaa mitataan siinäkin tapauksessa, että tarkkaa kohtaa ei ole kukaan nähnyt.