Mitkäköhän nämä laskennalliset erot ovat? Edelleen en ymmärrä mistä edusta tässä oikein puhutaan ja missä tämä etu sitten ilmenee?

Eiköhän kaikkien kannata opetella pelaamaan sen sijaan, että miettisi miten tasoitusjärjestelmä ketäkin suosii. Oikeissa kisoissa tätä ongelmaa ei ole. Suffeli- yms. pistebogihössötykset eivät ole ihan oikeita kisoja – eiväthän?

Menee hiukan ohi, muttamonesti on pitänyt sanomani, kun tasoituksista EU vs. USA puhutaan ,notta:
Muistan ajan, kun meillä oli käytössä SSS- ja CONGU-systeemit. Minua pyydettiin Osmo S:n toimesta tarkkailemaan tasoituksenmi kehitystä sekä silloin käytössä olleella tavalla sekä USGA:n systeemillä. Koko kauden kattavalla tilastoinnilla tasoitusten ero kauden päätyttyä oli 0.1 yksikköä. USGA:n systeemissä tilastoitiin kaikki kierrokset ja ns. Eurooppalaisessa (Brittiläisessä) tavassa vain ne kierrokset, jotka ilmoitin tasoituskierroksiksi (muutamia) sekä tietysti kaikki kisakierroksetkin.

tervolalainen kirjoitti: (10.10.2007 14:19:05)

januz kirjoitti: (10.10.2007 9:59:52)
OK, selvä homma. Sitten pitäisi vielä keksiä mitä tervolalalalalainen tarkoittaa noilla EGA:n tasoitusjärjestelmässä olevia laskennallisilla eroilla ykkösryhmän ja muitten välillä…

Ei tarvitse keksia; lukeminen piisaa. Puskurivyohykkeet ovat erilaiset, vain kilpailukierrokset lasketaan ryhmassa 1, tasoituksen nousukertoimet ovat erilaiset ovat esimerkkeja eroista.

Jos joku vaivautuisi lukemaan ketjun avauksen, ehka silmaan sattuisi, etta se oli kysymys. Seurattuani tasoituksia ja niitten vaikutusta kilpailuissa enemman vuosia, kuin useimmat talle palstalle kirjoittavat ovat pelanneet golfia, tallaiset kysymykset kiinnostavat minua.

Voisitko antaa jonkin käytännön esimerkin siitä, miten tasoituksella 4,4 pelaava ykkösryhmäläinen saa 4% etua tasoituksella 4,5 pelaavaan tuuppariin verrattuna?

Löytyneet erot osoittavat ainoastaan, että ykkösryhmän tasoitus on paljon helpompi menettää huonolla pelillä kuin kerran saavutettu tasoitus 36, jota ei menetä millään. Jotta tässä näkisi jotain scr-pelaajan etua tai suosimista, pitää olla todella harras positiivinen ajattelija.

Scr-pelurin etu bogipeluriin verrattuna tulee siitä, että scr-palaaja on paljon parempi kuin mitä tasoituksen erotusesta voisi päätellä.

tervolalainen kirjoitti: (10.10.2007 15:30:44)
Tuossapa tuli esiin ajatus, jota en viela ymmarra. EGAn HCP 2001 ensimmaisella sivulla sanotaan: ’Tasoitusjarjestelman tarkoituksena on antaa pelaajalle yhtalaiset mahdollisuudet voittoon ottamalla huomioonpelaajien pelitaidossa esiintyvat erot.’
Jos An (tasoitus 4) ja Bn (tasoitus 22) huononee saman verran, nayttaisi kohtuulliselta odottaa, etta molempien tasoitus nousisi samassa suhteessa.

Se, että tasoitusjärjestelmän on tarkoitus antaa pelaajille yhtalaiset mahdollisuudet voittoon ei mitenkään viittaa siihen, että tasoitusten pitäisi käyttäytyä numeerisesti samalla tavalla. Viitataan vaikkapa tulosten keskihajontaan yms. tekijöihin jos asiaa oikeasti aletaan pohtia. Vai oletko koskaan itse ihmetellyt, miksi seuroissa kuukausittain voitetaan tasoituskisoja -15 tuloksella, kun en omasta puolestani ole koskaan kuullut tasoitusryhmä 1:n pelaajan tekevän moista nettotulosta (kertokaa toki jos joku on tässä onnistunut).

tervolalainen kirjoitti: (10.10.2007 15:30:44)
Mista muuten johtuu, etta tasoitusryhman 1 golfarit, joille tasoituksen ainoa merkitys on antaa heille paasy arvokilpailuihin, ovat aanekkaimpia osanottajia tasoituksesta puhuttaessa?

Itse taas ihmettelen tasoitusryhmän 4-6 pelaajia, jotka vuoden pelikokemuksella kuvittelevat ehdottomasti tietävänsä, miten kaikki pitäisi tehdä (ja tällä en tarkoita sinua).

Ketjun alun sisältö ei minullekaan auennut, mutta tuskinpa sillä on paljonkaan merkitystä. Tasoitusjärjestelmiä on rukattu vuosien mittaan moneen kertaan, jotta ne mahdollisimman hyvin vastaisivat tavoiteitaan. MUTU-pohjaiset tai suppeaan otantaan perustuvat väittämät tasoitusten vaikutuksesta kilpailutuloksiin ovat varsin arveluttavia.

Kun eurooppalainen systeemi seuraa pelaajan historiaa pitkän aikaa, USGA puolestaan ottaa huomioon vain viimeiset 20 kierrosta ja niistäkin vain 10 parasta, joiden keskiarvo kerrotaan luvulla 0,96. Lisäksi kierroskohtaiset tulokset korjataan USGA:n ohjeiden mukaisesti poistamalla reikäkohtaiset epäonnistumiset tai pallon nostot. Esim. singelipelaajan reikäkohtainen maksimitulos saa olla korkeintaan tupla. Korjaustoimi vastaa suunnilleen samaa kuin tulosten muuttaminen pistebogiksi.

USGA reagoi nopeammin pelin huononemiseen kuin eurooppalainen virkaveljensä. Mikäli pelitaso on stabiili tai paraneva, kummankin järjestelmän lopputulos on suunnilleen sama. Tasoitusten manipuloinnin estämiseksi USGA seuraa erikseen ns. kilpailutasoitusta. Mikäli kilpailutulokset ovat harjoituskierroksia parempia, järjestelmä määrittelee kilpailutasoituksen alemmaksi!

Jotta tasoituksia ja pelituloksia voitaisiin verrata todellisen tiedon perusteella, USGA rekisteröi ja tilastoi kaikki syötetyt kierrostulokset. Suosittelen kiinnostuneita vilkaisemaan USGA:n sivuilta ’HCP Index Range Table’ -nimistä taulukkoa. Yleisistä väittämistä ja uskomuksista poiketen alimman kategorian singelipelaajan (HCP 0-5) todennäköisyys pelata merkittävästi alle tasoituksensa, verrattuna esim. HCP-ryhmään 22-30, on selvästi huonompi. Singelin todennäköisyys pelata tulos 4 alle tasoituksensa on tilastojen mukaan noin 0.66% ja vastaavasti ylemmässä ryhmässä 2.5%, eli lähes 4-kertainen! Jos tasoitus on yli 30, todennäköisyys on vieläkin korkeampi. Singelin tulostaso harvoin vaihtelee voimakkaasti, mutta varsinkin isompia kilpailuja yleensä voitetaan erittäin hyvillä tuloksilla. Em. tilasto antaa perustelut sille, että etenkin tasoituksellisia rahakisoja pelataan leikatuilla tasoituksilla, 2/3 tai 3/4, ja lisäksi paras bruttotulos palkitaan erikseen.

Itselläni on molempien järjestelmien mukaiset tasoitukset, eivätkä ne pelin asetuttua aloilleen merkitsevästi poikkea toisistaan. Kumpi järjestelmä on parempi, siitä on mielestäni turhaa kiistellä. Molemmilla on hyvät ja huonot puolensa, ja kaikki tiet kuitenkin johtavat Roomaan…(= arvokisat pelataan scratchina). Yksi tykkää äidistä, toinen tyttäresta, mutta toivottavasti kaikilla on hauskaa.

Hyvää syksyä kaikille!

Sibbe kirjoitti: (13.10.2007 20:34:38)

Jotta tasoituksia ja pelituloksia voitaisiin verrata todellisen tiedon perusteella, USGA rekisteröi ja tilastoi kaikki syötetyt kierrostulokset. Suosittelen kiinnostuneita vilkaisemaan USGA:n sivuilta ’HCP Index Range Table’ -nimistä taulukkoa. Yleisistä väittämistä ja uskomuksista poiketen alimman kategorian singelipelaajan (HCP 0-5) todennäköisyys pelata merkittävästi alle tasoituksensa, verrattuna esim. HCP-ryhmään 22-30, on selvästi huonompi. Singelin todennäköisyys pelata tulos 4 alle tasoituksensa on tilastojen mukaan noin 0.66% ja vastaavasti ylemmässä ryhmässä 2.5%, eli lähes 4-kertainen! Jos tasoitus on yli 30, todennäköisyys on vieläkin korkeampi. Singelin tulostaso harvoin vaihtelee voimakkaasti, mutta varsinkin isompia kilpailuja yleensä voitetaan erittäin hyvillä tuloksilla. Em. tilasto antaa perustelut sille, että etenkin tasoituksellisia rahakisoja pelataan leikatuilla tasoituksilla, 2/3 tai 3/4, ja lisäksi paras bruttotulos palkitaan erikseen.

Täytyy myöntää, etten ole koskaan ennen kuullut väitettä (tai uskomusta), että todennäköisyys sille, että alemman tasurin pelaaja ja korkeamman tasurin pelaaja pelaavat merkittävästi alle tasurinsa, olisi sama. Pikemminkin yleinen käsitys on se, että korkeamman tasurin pelaajan kierrostulokset vaihtelevat paljon enemmän niin ylös- kuin alaspäin kuin alhaisen tasurin pelaajan. Tätä myös kiistatta tukee tuo USGA:n tilasto.

Mä en tajua koko tasoitusjärjestelmää.Tavoitteeni on aina pelata mahdollisimman hyvä kierros. Kierroksen tulos on tietty määrä lyöntejä. Kierroksen bruttotulos on se joka merkitsee jotain.
Nettotulos lasketaaan jonkun kabinettikerhon luoman kaavan mukaan. Golf ei ole kaavojen peli vaan kyse on siitä kuinka monta lyöntiä tarvitset saadaksesi pallon reikään.

Suurin käytännön ero EGA:n ja muiden (esim USGA, Kanada RCGA, Etelä-Afrikka SAGA) välillä on että EGA tasoitus nousee hyvin hitaasti jos pelitaso heikkenee (pelaaminen vähenee, loukkaantuminen, seniorilla ikää tulee yms.). Ei nuo muutkaan ole ihan samanlaisia vaikka tasuri lasketaankin viimeisen 20 kierroksen 10 parhaan keskiarvosta.
Olen pitänyt kirjaa omasta tasoituksestani myös noilla mainitsemallani kolmella muulla tavalla. Etelä-Afrikkassa kun ei ole slope järjestelmää, olen laskenut tulokset sitä varten huomioiden vain CR:n. Säännöllisesti pelatessa ne ovat aika lähellä toisiaan, SAGA tarkka HCP alhaisin ja USGA korkein. Jostain syystä RCGA laskenta ollut lähimpänä EGA tasoitustani. Epäsäännöllisesti pelatessa eroa alkaa muodostua.

Esim 9 tasoituksella (esim. 18 suluissa) reiän maksimitulos tasoituslaskennassa (olettaen että slope HCP on sama kuin tasuri yksinkertaisuuden vuoksi):
USGA: max tuplabogi (7 lyöntiä riippumatta reiän parista)
RCGA: max bogi (tuplabogi)
SAGA: HCP 1-9 reiät tupla, muut bogi (tuplabogi)
EGA bogipisteet menee nollille: HCP 1-9 reiät tripla, muut tupla (triplalla nollille)
Etelä-Afrikassa kerroin on 0.85, eli tasuri samoilla kierrostuloksilla joilla USGA tai Kanada antaa 9 olisikin siellä lähempänä 8:aa. 18 tasurilla pelaavalla tuupparilla ero voikin olla jo 2 lyöntiä.

tervolalainen kirjoitti: (16.10.2007 15:34:30)
Kiitos, Jake2, hyvasta yhteenvedosta. (Pieni korjaus; USGAn systeemissa 9 tasoituksella pelaavan maksimi on tupla yhdeksalla vaylalla ja bogi lopuilla.)
I]

Minä olin katsonut nuo USGA maksimit täältä:
USGA Handicap System Manual
ja tarkemmin tästä
Section 4 ADJUSTING HOLE SCORES

Systeemejä on tosiaan useita ja ne eivät ole ihan vertailukelpoisia. Etelä-Afrikan systeemi antaa ehkä haastavimman tasurin.

Olen pelannut viimeaikoina enimmäkseen Kanadassa ja mielenkiintoista on ollut huomata että täkäläisten kenttien slope arvot ovat keskimäärin pienempiä kuin mihin olen tottunut Suomessa.
Suomessahan ei juuri näe 113 lähellä (eli ei anna tuupparille lisää eteen) tai edes alle 120 olevia slope arvoja, mutta Kanadan päässä se ei ole ole ollenkaan tavatonta. Ovatko Suomen kentät siis tehty keskivertotuuppareille vaikeammiksi kuin scratch pelaajille ja jos ovat niin miksì? Vai onko kenttäsuunnittelun trendit vain muuttuneet?
Myös reikäpituudet poikkeavat, varsinkin joillakin vanhoilla kentillä Par3 reiät ovat aika pitkiä, jopa naisten tiiltä 160-170m, tosin miehille silti alle 200m. Sitten taas monet Par4 ja 5 reiät ovat suhteessta paljon lyhyempiä.