-
JulkaisijaArtikkelit
-
Terve sääntögurut (= KL), Tänään kierros Hirsalassa, useammallakin väylällä oli ilmiötä jossa ruohomatto oli paikoitelleen noussut ilmaan, ikäänkuin ’matto’ olisi ollut rullalla. Nämä puolen metrin halkaisijan kummut sai painettua jalalla pohjaan, mutta ponkaisivat taas pian 15cm ylös. Pari kertaa pallo tällaiselle kummulle päätyi, ja koska en halunnut aiheuttaa ruohopinnalle liikaa tuhoa, siirsin pallon kiinteälle maalle. Ilmeisesti kuitenkin toimin sääntöjen vastaisesti? K
Juu, golf on armoton peli….
Nuo kummut ovat luultavasti kasvuston juurten erittämän hiilidioksidin nostamia kohoumia ja ihan varmasti hankalia paikkoja lyödä. Pallon paikkaa ei kuitenkaan saa keinotekoisesti parantaa (13-2), kuten arvelitkin.
Nuo kummut ovat itse asiassa hauskoja luonnonilmiöitä.
Veikkaisin kuitenkin jonkinnäköisiä vesitaskuja. Tälläisen maton päällä kerran kävelin ja ihmettelin miks se alla oikein elää. Rauta nelosella reikä niin vettä tuli oikein kaaressa. Vesi ei kai jostain syytä pääse eteenpäin.
KL kirjoitti: (6.9.2009 22:02:15)
Juu, golf on armoton peli….Nuo kummut ovat luultavasti kasvuston juurten erittämän hiilidioksidin nostamia kohoumia ja ihan varmasti hankalia paikkoja lyödä. Pallon paikkaa ei kuitenkaan saa keinotekoisesti parantaa (13-2), kuten arvelitkin.
Nuo kummut ovat itse asiassa hauskoja luonnonilmiöitä.
Lisätään tähän vielä, että siirtäessäsi pelissä olevaa palloasi rikoit sääntöä 18-2 ja jättämällä palauttamatta pallosi alkuperäiselle paikalleen ansaitsit ko. säännön yleisen rangaistuksen 2 lyöntiä (reikäpelissä menetit reiän). Tuo viittaukseni sääntöön 13-2 liittyi omaan ensimmäiseen mielikuvaani, eli kummun puhkaisemiseen mailalla (siitä tulee hauska sihahdus ja ’matto’ palautuu ’rullalta’).
Rauski kirjoitti: (6.9.2009 22:19:05)
Veikkaisin kuitenkin jonkinnäköisiä vesitaskuja. Tälläisen maton päällä kerran kävelin ja ihmettelin miks se alla oikein elää. Rauta nelosella reikä niin vettä tuli oikein kaaressa. Vesi ei kai jostain syytä pääse eteenpäin.Jokunen vuosi sitten Kotojärvellä oli tuommoista vesikerrostumaa, mutta se ei muodostanut patteja maahan, vaan oli yleisesti laaja hyllyvä kerros. Nuo patit ovat ainakin niissä paikoin, joissa olen niitä nähnyt (Vuosaari, Talma, Vihti), semmoisia paikallisia kohoumia ja täynnä kaasua, mitä todennäköisimmin hiilidioksidia. Kenttähenkilökunta osannee selittää miksi niitä syntyy (pintakerros lienee liian tiivis eikä juurten muodostama kaasu pääse pakenemaan?).
KL kirjoitti: (6.9.2009 22:20:02)
Lisätään tähän vielä, että siirtäessäsi pelissä olevaa palloasi rikoit sääntöä 18-2 ja jättämällä palauttamatta pallosi alkuperäiselle paikalleen ansaitsit ko. säännön yleisen rangaistuksen 2 lyöntiä (reikäpelissä menetit reiän). Tuo viittaukseni sääntöön 13-2 liittyi omaan ensimmäiseen mielikuvaani, eli kummun puhkaisemiseen mailalla (siitä tulee hauska sihahdus ja ’matto’ palautuu ’rullalta’).Ei tuosta mitää rankkuja voi tulla koska kyseessä on ’damage’ Ei niitä ruohorullia tai kaasupaakkuja ole kukaan sinne kentälle tietoisesti suunnitellut vaan paikalla pitäisi olla hyväpohjainen väyläruoho. Harjoituskierroksella ei ole tuomaria läsnä eikä mitään toimikuntia saada paikalle joten päätös on pelaajan merkkarilla. Kurasta ei ole tarkoitus pelata !
repetius kirjoitti: (8.9.2009 17:00:38)
KL kirjoitti: (6.9.2009 22:20:02)
Lisätään tähän vielä, että siirtäessäsi pelissä olevaa palloasi rikoit sääntöä 18-2 ja jättämällä palauttamatta pallosi alkuperäiselle paikalleen ansaitsit ko. säännön yleisen rangaistuksen 2 lyöntiä (reikäpelissä menetit reiän). Tuo viittaukseni sääntöön 13-2 liittyi omaan ensimmäiseen mielikuvaani, eli kummun puhkaisemiseen mailalla (siitä tulee hauska sihahdus ja ’matto’ palautuu ’rullalta’).Ei tuosta mitää rankkuja voi tulla koska kyseessä on ’damage’ Ei niitä ruohorullia tai kaasupaakkuja ole kukaan sinne kentälle tietoisesti suunnitellut vaan paikalla pitäisi olla hyväpohjainen väyläruoho. Harjoituskierroksella ei ole tuomaria läsnä eikä mitään toimikuntia saada paikalle joten päätös on pelaajan merkkarilla. Kurasta ei ole tarkoitus pelata !
Ja tät huuhaata riittää…
Merkkarilla ei ole pienintävkään päätösvaltaa yhtään missään asiassa. Merkkari on puhtaasti raportoija. Damagea kun en sääntökirjasta löydä, niin pakotan pelaamaan tuosta paikasta, jos ei vettä näy. Rub of green.
ts kirjoitti: (8.9.2009 17:09:52)
repetius kirjoitti: (8.9.2009 17:00:38)
KL kirjoitti: (6.9.2009 22:20:02)
Lisätään tähän vielä, että siirtäessäsi pelissä olevaa palloasi rikoit sääntöä 18-2 ja jättämällä palauttamatta pallosi alkuperäiselle paikalleen ansaitsit ko. säännön yleisen rangaistuksen 2 lyöntiä (reikäpelissä menetit reiän). Tuo viittaukseni sääntöön 13-2 liittyi omaan ensimmäiseen mielikuvaani, eli kummun puhkaisemiseen mailalla (siitä tulee hauska sihahdus ja ’matto’ palautuu ’rullalta’).Ei tuosta mitää rankkuja voi tulla koska kyseessä on ’damage’ Ei niitä ruohorullia tai kaasupaakkuja ole kukaan sinne kentälle tietoisesti suunnitellut vaan paikalla pitäisi olla hyväpohjainen väyläruoho. Harjoituskierroksella ei ole tuomaria läsnä eikä mitään toimikuntia saada paikalle joten päätös on pelaajan merkkarilla. Kurasta ei ole tarkoitus pelata !
Ja tät huuhaata riittää…
Merkkarilla ei ole pienintävkään päätösvaltaa yhtään missään asiassa. Merkkari on puhtaasti raportoija. Damagea kun en sääntökirjasta löydä, niin pakotan pelaamaan tuosta paikasta, jos ei vettä näy. Rub of green.
Eikä tuollaisessa paikassa näykään mitään ylimääräistä. Pickalassa vastaavia näkyy joskus Forestin 12. väylällä. Pallo makaa täysin virheettömällä nurmella keskellä väylää, mutta nurmen alla on ’kaasukupla’. Se on melkein kuin seisoisi vesipatjalla.
Itse noita olen nähdessäni ’tyhjennellyt’ lyömällä mailan lavan ruohosta läpi, jolloin kaasu vapautuu.
Oma pallo tosin ei ole sellaisen päälle jäänyt, joten ei ole tarvinnut harkita tätä tyhjennysoperaatiota.repetius kirjoitti: (8.9.2009 17:00:38)
KL kirjoitti: (6.9.2009 22:20:02)
Lisätään tähän vielä, että siirtäessäsi pelissä olevaa palloasi rikoit sääntöä 18-2 ja jättämällä palauttamatta pallosi alkuperäiselle paikalleen ansaitsit ko. säännön yleisen rangaistuksen 2 lyöntiä (reikäpelissä menetit reiän). Tuo viittaukseni sääntöön 13-2 liittyi omaan ensimmäiseen mielikuvaani, eli kummun puhkaisemiseen mailalla (siitä tulee hauska sihahdus ja ’matto’ palautuu ’rullalta’).Ei tuosta mitää rankkuja voi tulla koska kyseessä on ’damage’ Ei niitä ruohorullia tai kaasupaakkuja ole kukaan sinne kentälle tietoisesti suunnitellut vaan paikalla pitäisi olla hyväpohjainen väyläruoho. Harjoituskierroksella ei ole tuomaria läsnä eikä mitään toimikuntia saada paikalle joten päätös on pelaajan merkkarilla. Kurasta ei ole tarkoitus pelata !
Minkäslaisilla säännöillä se repen händäri onkaan muodostunut varsinkin harkkarundeilla????
Pikkusen biologiaa: kasvit käyttävät hiilidioksidia yhteyttämiseen ja vapauttavat happea siinä sivussa. Noissa kentällä olevissa kuplissa oleva kaasu on metaania eli ns. suokaasua jota syntyy mätänemisprosessissa. Kokeilkaapa vaikka pitää tulta lähellä esim. sytkärillä kun rikotte kuplan mailalla, saatte kivat ilotulitukset (tukkaa eikä silmäripsiä ei kannata tunkea liian lähelle). Hajustakin voi päätellä kaasun laadun.
Old Geaser kirjoitti: (8.9.2009 17:51:54)
Pikkusen biologiaa: kasvit käyttävät hiilidioksidia yhteyttämiseen ja vapauttavat happea siinä sivussa. Noissa kentällä olevissa kuplissa oleva kaasu on metaania eli ns. suokaasua jota syntyy mätänemisprosessissa. Kokeilkaapa vaikka pitää tulta lähellä esim. sytkärillä kun rikotte kuplan mailalla, saatte kivat ilotulitukset (tukkaa eikä silmäripsiä ei kannata tunkea liian lähelle). Hajustakin voi päätellä kaasun laadun.Miten? Niin metaani kuin hiilidioksidikin ovat hajuttomia ja värittömiä kaasuja huoneenlämpötilassa.
Yleisesti luullaan metaanin olevan sitä pahanhajuista kaasua, joka lehmän perseestä maailmalle leviää. Haju tulee kuitenkin niistä tio(eli rikki-)yhdisteistä, joita suolistossa muodostuu. Metaaniakin suolistokaasuissa on, etenkin lampailla ja sioilla, mutta se on hajutonta.
Old Greaseria äänestän. Vaikkakin tuosta hajusta en ole ihan varma. Normaalisti esiintyessään kaasut ovat hajuttomia, mutta maan alla mädäntynyt puun juuri todennäköisesti tuottaa myös muutakin orgaanista ainettä kuin CO2 tai CH4:ta.
Hiilidioksidia en uskoisi yhdenkään paukun olevan, ellei kentän alle ole elävältähaudattu menneiden vuoden mestaruuskisojen händärihuijareita . Hiilidioksidiahan syntyy palamisreaktiossa ja eläinkunnan soluhengityksessä. Kasvikunta, johon puutkin kuuluvat, puolestaan muuttavat hiilidioksidin jälleen hapeksi yhteyttäessään. Eli kasvit eivät tuota hiilidioksidia vaan niiden mädäntyessä sivutotteena tulee metaania.
TäH? kirjoitti: (8.9.2009 18:45:57)
Old Greaseria äänestän. Vaikkakin tuosta hajusta en ole ihan varma. Normaalisti esiintyessään kaasut ovat hajuttomia, mutta maan alla mädäntynyt puun juuri todennäköisesti tuottaa myös muutakin orgaanista ainettä kuin CO2 tai CH4:ta.Hiilidioksidia en uskoisi yhdenkään paukun olevan, ellei kentän alle ole elävältähaudattu menneiden vuoden mestaruuskisojen händärihuijareita . Hiilidioksidiahan syntyy palamisreaktiossa ja eläinkunnan soluhengityksessä. Kasvikunta, johon puutkin kuuluvat, puolestaan muuttavat hiilidioksidin jälleen hapeksi yhteyttäessään. Eli kasvit eivät tuota hiilidioksidia vaan niiden mädäntyessä sivutotteena tulee metaania.
Lainaus Wikipediasta:
’Yhteyttämistuotteisiin sitoutunut hiili palautuu hiilidioksidina takaisin ilmakehään kasvien omassa, kasviainesten välittömien ja välillisten kuluttajien sekä hajottajien hengityksessä.’
Siellä ruohomaton alla ilmeisesti syntyy metaanin lisäksi myös hiilidioksidia.
Täytyypä laittaa bägiin stendari ja kokeilla tuota syttymistä ensi kerran kaasukummun luo osuessani.
KL kirjoitti: (8.9.2009 19:11:23)
TäH? kirjoitti: (8.9.2009 18:45:57)
Old Greaseria äänestän. Vaikkakin tuosta hajusta en ole ihan varma. Normaalisti esiintyessään kaasut ovat hajuttomia, mutta maan alla mädäntynyt puun juuri todennäköisesti tuottaa myös muutakin orgaanista ainettä kuin CO2 tai CH4:ta.Hiilidioksidia en uskoisi yhdenkään paukun olevan, ellei kentän alle ole elävältähaudattu menneiden vuoden mestaruuskisojen händärihuijareita . Hiilidioksidiahan syntyy palamisreaktiossa ja eläinkunnan soluhengityksessä. Kasvikunta, johon puutkin kuuluvat, puolestaan muuttavat hiilidioksidin jälleen hapeksi yhteyttäessään. Eli kasvit eivät tuota hiilidioksidia vaan niiden mädäntyessä sivutotteena tulee metaania.
Lainaus Wikipediasta:
’Yhteyttämistuotteisiin sitoutunut hiili palautuu hiilidioksidina takaisin ilmakehään kasvien omassa, kasviainesten välittömien ja välillisten kuluttajien sekä hajottajien hengityksessä.’
Siellä ruohomaton alla ilmeisesti syntyy metaanin lisäksi myös hiilidioksidia.
Täytyypä laittaa bägiin stendari ja kokeilla tuota syttymistä ensi kerran kaasukummun luo osuessani.
Jos Wikipediaan turvaudutaan, niin luetaan kaikki aiheeseen liittyvät artikkelit. Hiilidioksidia vapautuu siis jonkin verran kasvien eläessä maan päällä. Puuthan kuitenkin ovat kuolleina ja mätänevät siellä maanpinnan alapuolella:
’Mätänemiseksi kutsutaan tapahtumaa, jossa etupäässä bakteerit hajottavat kuollutta eliötä hapettomissa oloissa. Mädäntyvä kudos tuottaa ympäristöönsä pahaa hajua, jonka pääasiallisena lähteenä on rikki- ja voihappo.lähde? Tarkoituksellisesti edesautettua orgaanisen aineksen mätänemistä kutsutaan mädätykseksi.’ (Wikipedia.)
Tämä myös selittää hajun. Tila maan alla on kemiallisesti katsottuna hapeton, joten CO2 yhdistettä ei voi siellä muodostua. O=happi, eli se oksidi. Toki sieltä voi häviän pieniä määriä CO2 yhdistettä löytää, mutta suurin osa on sitä metaania CH4:ta.
Tässä on herrat oikeassa metaanikaasujen kanssa. On kokeiltukin liekittää lippaa stendarilla ja roihu on komea. Koko metaanin kertyminen perustuu ruohomaton liikaan tiiviyteen joka johtuu liian vähästä hiekottamisesta. Hiekottamisella myös syvennetään kasvukerrosta sekä parannetaan veden imeytymistä eli läpimenoa.
MREX kirjoitti: (8.9.2009 21:00:41)
Tässä on herrat oikeassa metaanikaasujen kanssa. On kokeiltukin liekittää lippaa stendarilla ja roihu on komea. Koko metaanin kertyminen perustuu ruohomaton liikaan tiiviyteen joka johtuu liian vähästä hiekottamisesta. Hiekottamisella myös syvennetään kasvukerrosta sekä parannetaan veden imeytymistä eli läpimenoa.Olisiko tässä aivan uusi mahdollisuus nostaa golfin imagoa ja ryhtyä markkinoimaan golfkenttiä ympäristöystävällisen biokaasun tuottajina? Enkä tässä tarkoita ruisleivän aiheuttamien päästöjen vähäistä osuutta…..
TäH? kirjoitti: (8.9.2009 20:11:38)
[Jos Wikipediaan turvaudutaan, niin luetaan kaikki aiheeseen liittyvät artikkelit. Hiilidioksidia vapautuu siis jonkin verran kasvien eläessä maan päällä. Puuthan kuitenkin ovat kuolleina ja mätänevät siellä maanpinnan alapuolella:
Olisi todellakin kannattanut lukea kaikki Wikipedian aiheeseen liittyvät artikkelit. Miten niin puut ovat maanpinnan alapuolella kuolleina ja mätänevät? Likipitäen kaikilla kasveilla on juuret, jotka ovat kyllä kasvin eläessä elävät. Puista suuri osa on maanalaisia juuria. Maan pinnan alla on myös valtaisia määrä sieniä, bakteereita ym., joiden prosesseissa syntyy hiilidioksidia, jos käytettävissä on happea. Osa sienistä elää puiden juurien yhteydessä symbioosissa saaden puilta kaiken tarvitsemansa, myös usein happea.
Metaania voi toki syntyä, jos maan alla on kuollutta kasviainesta ja hapen saanti sinne kokonaan estyy. Tällöin kasviaines lahoamisen sijasta mätänee. Joten en kiistä, etteikö tuollaisissa ilmatiiviissä taskuissa voisi olla myös metaania.
Eilen törmäsin pariin kuplaan kotikentällä. Ensimmäiseen työnsin tiitikun jolloin alkoi kuulua sihinää ja kupla tyhjeni kun reikiä oli tehty kymmenkunta. Mitään hajua ei kyllä nenään sattunut. Toinen samanlainen, tökkäisyjä tiillä, mitään ei tapahtunut. Lavalla pieni kolo, pihinää ja vesisuihku perään. Ei hajua.
Kemisti en ole, joten pikku(tai pilkku-)virheitä saattaa esiintyä:
Pääpiirteissään homma menee niin, että ilmattomissa olosuhteissa (tiivis kuitukerros, märkä ja yleensä humuspitoinen maa) käynnistyy bakteeritoiminta joka käyttää orgaanisesta aineksesta irtikiskomiaan rikkiyhdisteitä aineenvaihdunnassaan. Tuloksena syntyy muun muassa haisevaa rikkivetyä (H2S) joka myös palaa. Yleensä syntyy myös rautasulfidia (FeS) joka on mustaa ja kertyy kuitukerroksen alle mustaksi kerrokseksi. Tätä kutsutaan nimellä ’Black Layer’ ja tuon tunnistaakseen greenkeeper aina haistaa irti leikkaamaansa palaa (kasvualustasta leikattu palanen viedään nenän alle myös siksi, että ylähuulen ulkopinta on herkin tunnustelemaan kasvualustan kosteutta).
Myös maaperästä ylös pyrkivä vesi (H2O) aiheuttaa kuitukerroksen kohoamista, mikäli kuitukerros ei sitä lävitseen päästä.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 19 viestiä, 1 - 19 (kaikkiaan 19)
Esillä 19 viestiä, 1 - 19 (kaikkiaan 19)