-
JulkaisijaArtikkelit
-
Liittyy keskusteluun jonka otsikko on ’Suomenkieliset säännöt PDF:nä’. Alkuperäinen: Loose Impediments ’Loose impediments’ are natural objects including: · stones, leaves, twigs, branches and the like, · dung, and · worms, insects and the like, and the casts and heaps made by them, provided they are not: · fixed or growing, · solidly embedded, or · adhering to the ball. Sand and loose soil are loose impediments on the putting green, but not elsewhere. Snow and natural ice, other than frost, are either casual water or loose impediments, at the option of the player. Dew and frost are not loose impediments. Nykykäännös suomeksi: Irrallinen haittatekijä ’Irrallinen haittatekijä’ on luontoon kuuluva asia, mukaan lukien · kivet, lehdet, risut, oksat yms., · lanta, ja · madot, hyönteiset ja vastaavat sekä niiden tekemät maakasat ja jätteet, edellyttäen, etteivät nämä ole · kiinteitä tai kasvavia, · tukevasti peittyneitä, tai · palloon tarttuneita. Hiekka ja irtomaa on irrallinen haittatekijä viheriöllä mutta ei missään muualla. Pelaaja voi pitää lunta ja luonnonjäätä, ei kuitenkaan huurretta, joko tilapäisenä vetenä tai irrallisena haittatekijänä. Kaste ja huurre ei ole irrallinen haittatekijä. Kerro mikäli mielestäsi jokin suomenkielinen kohta kaipaa viilausta ja miksi, ja esitä mielellään myös miten tämän kääntäisit.
(mikäli kommentteja itse käsittelytapaan, niin laita se alkuperäiseen keskusteluun) Aloitan itse.
Eli termi ’irrallinen haittatekijä’ on mielestäni kovin teennäinen ja sekoittuu liiaksi termiin haitta.
Ruotsiksi termi on ’löst naturföremål’ (monikko l’ösa naturföremål’) joka jo itsessään selvittää paremmin mistä on kysymys.Termi voisi olla jotenkin sellainen, että siihen liittyy sana luonto/luonnollinen ja sen tulisi olla jotenkin irrallinen/irrotettu. Esimerkiksi ’luonnon irtokappale’ tai ’irtokappale luonnosta’.
Toinen termi joka pistää silmään on sana jäte (maakasat ja jätteet). Sanan käyttö on outo, jätös olisi ehkä parempi, mutta sillä ei ole kovinkaan paljoa alkuperäistekstin kanssa. Esim. Ruotsin painoksessa ei näitä molempia ole edes lähdetty kääntämään, vaan sanotaan vain ’näiden tekemät kasat’. (onko muurahaiskeko maakasa?)
Myös ’tukevasti peittynyt’ on aikalailla hassu ilmaisu. Termi ’kiinteästi’ jollakin variaatiolla voisi olla parempi, mutta en oikein pidä siitäkään…
(tässä nyt alkua siitä mitä toisessa ryhmässä tarkoitin)
Kääntäminen kielestä toiseen ei aina ole kovin yksioikoista, erityisesti kun kyseessä on ’ammattislangi’. Vuosikymmenten työrupeamani yhteydessä tähän on tullut törmättyä lukemattomia kertoja. Ei ole millään muotoa harvinaista, että tuohon ammattislangiin (joka ei oikeasti edes ole mitään slangia, vaan ko. alaan liittyvää ammattisanastoa) on pesiytynyt ilmaisuja, jotka eivät mitenkään aukea tuota ammattia / alaa tuntemattomille.
Mitä tulee tuohon käännökseen ’loose impediment’, niin jo natiiveille ei-golfaaville briteille tuo sanayhdistelmä on täysin käsittämätön eikä mitenkään kuvaa samaa kuin esimerkiksi ruotsinkielen ’naturföremål’ (joka muuten aikaisemmin oli ’naturliga föremål’). Mitä taas tulee tuohon ruotsinnokseen, niin vaikea on kuvitella sanan ’föremål’ oikeasti soveltuvan vaikkapa kuolleen jäniksen tapaukseen. Kuollut jänis tuskin on mikään ’esine’, jota siis ’föremål’ tarkoittaa. Tietenkin voitaisiin puhua myös ’objektista’. Suomennos olisi sitten vaikkapa ’irrallinen luonnon objekti’. Kai siihenkin voisi tottua, kun vuosia kuluisi…
Tätä taustaa vasten tuo ’irrallinen haittatekijä’ ei ole ollenkaan huono. Se kuvaa jotakin sellaista, joka ei ole kiinni missään ja haittaa pelaajan suoritusta. Toki siihen voisi jotenkin yrittää liittää sen, että kyseessä on jotakin sellaista, joka ei ole ihmisen muovaama. Mutta onko siihen oikeasti tarvetta?
Ajatelkaapa sellaista alkukielistä määritelmää kuin ’through the green’. Mitä ihmettä se oikein tarkoittaa??? Pitäisikö sekin kääntää ’läpi viheriön’ ?? Suomalainen käännös ’pelialue’ on ihan itse luotu ja golffaava väki on siihen totutettu. Entäpä ’rub of the green’? Eli ’viheriön hieronta/hankaus’ tai ’viheriön hankaluus’? Tässäkin tapauksessa nk. suomennos ’ulkopuolinen tapaus’ on mitä kuvaavin ja vaikka se poikkeaa ziljoona käsityskyvyn astetta alkukielisestä, on se kuitenkin juuttunut meikäläiseen golftermistöön ja kaikki tietävät sen merkityksen.
Aina ei ole suinkaan välttämätöntä tehdä hyvää käännöstä, vaan luoda hyvä käsite. Jälkimmäisen osalta haaste on aina kertaluokkaa suurempi kuin edellisen ja uuden käsitteen juurtuminen käyttäjiin vaatii paljon aikaa. Sanomattakin on selvää, että muutosvastarinta tällaisissa tapauksissa on aina suurta.
Bogikone kirjoitti: (29.4.2010 18:01:51)
Kaste ja huurre ei ole irrallinen haittatekijä.Kerro mikäli mielestäsi jokin suomenkielinen kohta kaipaa viilausta ja miksi, ja esitä mielellään myös miten tämän kääntäisit.
Lainaamani ei ole kieliopillisesti oikein, pitäisi olla
’Kaste ja huurre eivät ole irrallisia haittatekijöitä.’
tai
’Kaste tai huurre ei kumpikaan ole irrallinen haittatekijä.’Bogikone kirjoitti: (29.4.2010 18:01:51)
· solidly embedded· tukevasti peittyneitä
Itse suosisin käännöstä ’kiinteästi uponneita’. Tuo ’peittyneet’ ei mitenkään kuvaa samaa asiaa kuin ’embedded’. Analogia maahan uponneeseen palloon olisi tuossa myös aika suora (’embedded ball’ = ’maahan uponnut pallo’).
Google tiesi kertoa että impediment on
any structure that makes progress difficult
Se näämä pannaan samalle viivalle obstructionin kanssa. Voisin kyl veikata että tuo sana impediment on tullut valituski ihan luonnollisista syistä. Mutta siis molemmat sisältävät haittaa.
Mutta mikä ihmeen tekijä? Pallon päällä makaava risu ei kyllä tee yhtään mitään. Jollei sitten tee haittaa.
Miltä kuullostaisi tämä käännös
haitake
Termin kääntäminen kovin kuvaavasti ei ole pelkäsään hyvä asia. Jos valittu sana on liian hyvä ja kuvaava, käy helposti niin, että pelaajat kuvittelevat tietävänsä sen sisällön ja merkityksen kirjasta katsomatta, mikä ei tietenkään ole aina totta.
Esim. kuka tahansa tietää suunnilleen, mitä mailalla tarkoitetaan, mutta kuinka moni muistaa, pitääkö mailassa välttämättä olla grippi?
kebax kirjoitti: (29.4.2010 21:57:05)
Mutta mikä ihmeen tekijä? Pallon päällä makaava risu ei kyllä tee yhtään mitään. Jollei sitten tee haittaa.
Ei tekijä suomenkielessä suinkaan aina ole mobiili olento eikä edes akviivisesti millään tavoin toimiva subjektikaan. Sanaa ’haittatekijä’ käytetään sujuvasti monissa yhteyksissä, kuten vaikkapa ’… Helsingin metron rahoituksen järjestymiseen liittyi niin monta haittatekijää, että koko hankkeen toteutuminen oli viivästyä useilla vuosilla….’. Tässä ei suinkaan puhuta pelkästään henkilöistä, vaan asioista yleensä.
Vastaavasti suomenkielen sanonta ’tehdä hallaa’ ei kategorisesti suinkaan kohdistu henkilöihin: ’Taantuma tekee hallaa rakennusalan investoinneille.’ Tässä esimerkissä halla ei nimenomaisesti tee mitään eikä taantumakaan ole mikään yksittäinen taho, joka voitaisiin panna syytteeseen tapahtuneesta tai edes pyytää poistumaan takavasemmalle. Tekemiseen ei siis läheskään aina liity yksittäistä tai edes identifioitavissa olevaa ’tekijää’.
Kuukkelointi ei löytänyt termiä
mobiili olento
Pidän sitä sitten Vespana.
Pidän kyllä jätteitäkin irrallisina haittatekijöinä, jos vaan eivät ole esteeseen lennähtäneet lyöntiäni haittaamaan.
Jätökset jättäisin kyllä poistamatta lyöntini tieltä etenkin silloin, kun ne ovat tahmean olomuotoisina takertuneet pelissä olevaan pallooni.
kebax kirjoitti (29.4.2010 23:15:39)
mobiili olento
Pidän sitä sitten Vespana.
Rakkaalla lemmikillä on monta nimeä.
3 käännöstä sanalle impediment sanakirjassa englanti – suomi
1 puhevika
2 este
3 haittatekijäkebax kirjoitti: (29.4.2010 23:15:39)
Kuukkelointi ei löytänyt termiämobiili olento
Pidän sitä sitten Vespana.
Olet aivan oikeassa, veliseni. Vespa todellakin on mobiili olento. Tuo sana ’vespa’ on italiaa ja tarkoittaa mehiläistä, joka jo lastensatujen ja -laulujen perusteella on kerrassaan ahkera ja siten varsin liikkuva eli mobiili olento. Golfin säännöissä mehiläisen kohtalona on kuitenkin ollut jäädä hyönteisten kategoriaan, joilta on riistetty joitakin ulkopuoliselle tekijälle kuuluvia oikeuksia (kts. sääntö 19-1b). Kuollut mehiläinen sen sijaan on yhdenvertainen muiden irrallisten haittatekijöiden kanssa, mikä on aika traagista, koskapa mehiläisen tulee ensin potkaista tyhjää saavuttaakseen tasa-arvon itseään isompien kanssa.
KL kirjoitti: (29.4.2010 20:21:41)
Mitä tulee tuohon käännökseen ’loose impediment’, niin jo natiiveille ei-golfaaville briteille tuo sanayhdistelmä on täysin käsittämätön eikä mitenkään kuvaa samaa kuin esimerkiksi ruotsinkielen ’naturföremål’ (joka muuten aikaisemmin oli ’naturliga föremål’). Mitä taas tulee tuohon ruotsinnokseen, niin vaikea on kuvitella sanan ’föremål’ oikeasti soveltuvan vaikkapa kuolleen jäniksen tapaukseen. Kuollut jänis tuskin on mikään ’esine’, jota siis ’föremål’ tarkoittaa. Tietenkin voitaisiin puhua myös ’objektista’. Suomennos olisi sitten vaikkapa ’irrallinen luonnon objekti’. Kai siihenkin voisi tottua, kun vuosia kuluisi…
Yhdyn Bogikoneen alkuperäiseen tekstiin. Irrallinen haittatekijä on huono ja liian helposti haittaan sotkettava termi. Esittämäsi ’irrallinen luonnon objekti’ kuulostaa kovin teennäiseltä. Mitenkäs olisi yksinkertaisesti ruotsin esimerkkiä mukaillen: ’irrallinen luontokappale’. Sekään ei ole täysin tyydyttävä, vaikka sopiikin jänisesimerkkiisi todella hyvin. Luontokappaleella kun yleensä tarkoitetaan eläintä. Se on kuitenkin useimmille sen vierran vieras äidinkielen sana, että merkityksen vähäinen laajentaminen ei tuo suurempia ongelmia.
KL kirjoitti: (29.4.2010 22:55:54)
Ei tekijä suomenkielessä suinkaan aina ole mobiili olento eikä edes akviivisesti millään tavoin toimiva subjektikaan. Sanaa ’haittatekijä’ käytetään sujuvasti monissa yhteyksissä, kuten vaikkapa ’… Helsingin metron rahoituksen järjestymiseen liittyi niin monta haittatekijää, että koko hankkeen toteutuminen oli viivästyä useilla vuosilla….’. Tässä ei suinkaan puhuta pelkästään henkilöistä, vaan asioista yleensä.Sorry, vielä toinenkin kommentti perään. Käyttämässäsi esimerkissä haittatekijä ei kuulosta sujuvalta, vaan huonolta suomelta ja vieraslainalta. Minun silmääni haittapuoli tai pelkkä haitta näyttäisi paremmalta tai korvaisin sen kokonaan muulla sanalla.
Prboy kirjoitti: (30.4.2010 5:55:27)
Yhdyn Bogikoneen alkuperäiseen tekstiin. Irrallinen haittatekijä on huono ja liian helposti haittaan sotkettava termi. Esittämäsi ’irrallinen luonnon objekti’ kuulostaa kovin teennäiseltä. Mitenkäs olisi yksinkertaisesti ruotsin esimerkkiä mukaillen: ’irrallinen luontokappale’. Sekään ei ole täysin tyydyttävä, vaikka sopiikin jänisesimerkkiisi todella hyvin. Luontokappaleella kun yleensä tarkoitetaan eläintä. Se on kuitenkin useimmille sen vierran vieras äidinkielen sana, että merkityksen vähäinen laajentaminen ei tuo suurempia ongelmia.Tuo on hauska! Vähäinen laajentaminen…. hihihihi…. juu, kasveja onkin luonnossa niin kovin vähäinen määrä….
Jaa että luontokappale on useimmille vieras äidinkielen sana? Sepä olisi outoa, mutta kaikki tässä maailmassa on mahdollista.
Tämä ’irrallinen haittatekijä’ putkahtaa aina silloin tällöin esille ja ainoana ongelmana siinä on yleensä pidetty tuota sanaa ’haitta’. Joillakin on vaikeuksia kyetä erottamaan toisistaan käsitteitä ’irrallinen haittatekijä’ ja ’liikuteltava haitta’, koska molemmissa esiintyy sama sana (’haitta’). Henkilökohtaisesti katson sellaisella henkilöllä olevan muutenkin vaikeuksia erottaa samankaltaisia käsitteitä toisistaan, mutta se on sitten ihan toinen juttu (kai jokainen sentään osaa erottaa käsitteet ’rikoslaki’ ja ’päälaki’ toisistaan, vaikka kummassakin on sama sana?).
Tuo IH liittyy suurempaan kokonaisuuteen, joka muodostuu käsitteistä este, haitta ja IH (englanniksi hazard, obstruction ja loose impediment). Suomennoksessa ja ruotsinnoksessa on lähdetty kulkemaan erilaista polkua. Naapurissa puhutaan ’tillverkade föremål’, kun meillä taas puhutaan ’haitasta’. Naapurin käännös IH:sta on kytköksissä tuohon ’föremål’-sanaan, joten on varsin luonnollista puhua ’valmistetuista’ (tillverkade = man-made) ja ’luonnollisista’ (naturliga t. natur-) esineistä. Meikäläinen käännös taasen noudattaa enemmän tuota alkukielistä sillä erotuksella, että sanan ’obstruction’ yksi yleisesti käytetyistä suomennoksista on ’este’, mutta kun se on jo varattu tarkoittamaan sanaa ’hazard’, niin jokin muu suomennos on valittu. Ruotsinnos on siinä mielessä paljon osuvampi, että näiden kahden haitta-käsitteen ero näkyy suoraan ilmaisussa. Suomennoksessa näiden kahden eron joutuu aina selittämään ja juurikin tuolla ruotsinnoksen tyylillä (ihmisen tekemä vs. luontoon kuuluva esine).
Minusta tuo suomennosketju on ihan käyttökelpoinen ja sitä on varmasti mietitty turkasen pitkään. Ei se tietenkään tarkoita sitä, ettei parempiakin termejä löytyisi, tuskin kuitenkaan sellaista, joka olisi kaikkien mieleen.
Prboy kirjoitti: (30.4.2010 6:09:06)
KL kirjoitti: (29.4.2010 22:55:54)
Ei tekijä suomenkielessä suinkaan aina ole mobiili olento eikä edes akviivisesti millään tavoin toimiva subjektikaan. Sanaa ’haittatekijä’ käytetään sujuvasti monissa yhteyksissä, kuten vaikkapa ’… Helsingin metron rahoituksen järjestymiseen liittyi niin monta haittatekijää, että koko hankkeen toteutuminen oli viivästyä useilla vuosilla….’. Tässä ei suinkaan puhuta pelkästään henkilöistä, vaan asioista yleensä.Sorry, vielä toinenkin kommentti perään. Käyttämässäsi esimerkissä haittatekijä ei kuulosta sujuvalta, vaan huonolta suomelta ja vieraslainalta. Minun silmääni haittapuoli tai pelkkä haitta näyttäisi paremmalta tai korvaisin sen kokonaan muulla sanalla.
Tuossa yhteydessä haittapuoli ja haittatekijä tarkoittaisivat aivan eri asiaa, eivät ne ole mitenkään korvattavissa toisillaan. Haittatekijän toki voisi korvata jollakin toisella sanalla, vaikkapa ’….liittyi niin monta hankaluutta….’.
Prboy kirjoitti: (30.4.2010 6:09:06)
KL kirjoitti: (29.4.2010 22:55:54)
Ei tekijä suomenkielessä suinkaan aina ole mobiili olento eikä edes akviivisesti millään tavoin toimiva subjektikaan. Sanaa ’haittatekijä’ käytetään sujuvasti monissa yhteyksissä, kuten vaikkapa ’… Helsingin metron rahoituksen järjestymiseen liittyi niin monta haittatekijää, että koko hankkeen toteutuminen oli viivästyä useilla vuosilla….’. Tässä ei suinkaan puhuta pelkästään henkilöistä, vaan asioista yleensä.Sorry, vielä toinenkin kommentti perään. Käyttämässäsi esimerkissä haittatekijä ei kuulosta sujuvalta, vaan huonolta suomelta ja vieraslainalta. Minun silmääni haittapuoli tai pelkkä haitta näyttäisi paremmalta tai korvaisin sen kokonaan muulla sanalla.
jos puhutaan huonosti suomen kieleen sopivista ja vierasperäisiltä kuulostavista sanoista, ensimmäisenä pitäisi tietysti kääntää uudestaan sana ’golf’.
vieraspelaaja kirjoitti: (30.4.2010 9:51:05)
jos puhutaan huonosti suomen kieleen sopivista ja vierasperäisiltä kuulostavista sanoista, ensimmäisenä pitäisi tietysti kääntää uudestaan sana ’golf’.Kyllähän sitä kansan keskuudessa varsin usein kolopalloksi kutsutaan. Itse viljelen kentällä myös sanoja lintu, kotka ja mörkö.
’aijai, kaksoismörköhän sieltä tuli’
Prboy kirjoitti: (30.4.2010 5:55:27)
Mitenkäs olisi yksinkertaisesti ruotsin esimerkkiä mukaillen: ’irrallinen luontokappale’.Olisko sellainen laitapuolenkulkija, jolla ei ole vakituista asuntoa tällainen ’irrallinen luontokappale’? Sitä ei siis saisi poistaa, mikäli se olisi jäänyt makuuasentoon bunkkeriin ja häiritsisi lyöntiä.
Porosta onneksi saa paikallissäännön perusteella vapautuksen.
kebax kirjoitti: (29.4.2010 21:57:05)
Google tiesi kertoa että impediment onany structure that makes progress difficult
Se näämä pannaan samalle viivalle obstructionin kanssa. Voisin kyl veikata että tuo sana impediment on tullut valituski ihan luonnollisista syistä. Mutta siis molemmat sisältävät haittaa.
Mutta mikä ihmeen tekijä? Pallon päällä makaava risu ei kyllä tee yhtään mitään. Jollei sitten tee haittaa.
Miltä kuullostaisi tämä käännös
haitake
Itse asiassa minä henkilökohtaisesti tykästyin tähän termiin (jos sillä asialla on mitään väliä). Siinä kuuluu sana haitta, mutta se ei kuitenkaan sitä ole. Sana olisi uudissanana ihan tervetuullut minun sanavarastooni. (vähän japanilaisvivahteinenkin, josta syystä kannattaisi kuunnella jos sillä olisi mahdollisesti jokin merkitys siellä, jotta ei vieraat purskahtelisi nauramaan kun haitakkeita siirrellään)
KL kirjoitti: (30.4.2010 9:06:04)
Tämä ’irrallinen haittatekijä’ putkahtaa aina silloin tällöin esille ja ainoana ongelmana siinä on yleensä pidetty tuota sanaa ’haitta’. Joillakin on vaikeuksia kyetä erottamaan toisistaan käsitteitä ’irrallinen haittatekijä’ ja ’liikuteltava haitta’, koska molemmissa esiintyy sama sana (’haitta’).Tuohan se ongelma juuri onkin; ’irrallinen’ ja ’liikuteltava’ ovat merkityksiltään veljeksiä ja molemmat sanat liittyvät termiin ’haitta’, erottajana ainoastaan ’-tekijä’… Kyllähän siinä on kaikki sopan ainekset kasassa, itsekin olen kuullut tuolla kentillä lähes kaikki mahdoliset variaatiot aiheesta: liikuteltava haittatekijä ja irrallinen haitta ovat arkipäivää, paljon villimpiäkin versioita on kuultu. Mun oma karkkipäiväni sattui toissa kesänä Talman SM:ssä kun pelaajan pallo oli sellaisen vapaasti seisovan pallonpesurin jalan juuressa; pelaaja kysyi multa että ’onks tää siirrettävä este vai poistettava haitta?’ Siinä kohtaa ajattelin lämmöllä ko. käännöksen tekijää, sen minkä naurun pidättelyltä pystyin. 😉
Tuo Prboyn tarjoama ’irrallinen luontokappale’ on muuten tietääkseni edennyt jopa muutaman kerran ehdotukseksi asti liiton sääntötoimikunnassa, mutta on toistaiseksi aina kaatunut hovissa.
Hauskaa Wappua!
J-P Salakari
Pekka Pelimies kirjoitti: (30.4.2010 11:11:41)
Porosta onneksi saa paikallissäännön perusteella vapautuksen.Viron kentilläkö tuo on voimassa?
Pekka Pelimies kirjoitti: (30.4.2010 0:30:08)
Pidän kyllä jätteitäkin irrallisina haittatekijöinä, jos vaan eivät ole esteeseen lennähtäneet lyöntiäni haittaamaan.Jätökset jättäisin kyllä poistamatta lyöntini tieltä etenkin silloin, kun ne ovat tahmean olomuotoisina takertuneet pelissä olevaan pallooni.
Jäte on harvemmin ’haitake’, mieleeni lähinnä tulee muovipussit ja sisältö.
Tosin jätös on esimerkiksi se lanta joka erikseen on siihen pitänyt merkata. Onko muuten linnun jätös lantaa. (en ole alan asiantuntija, enkä odota vastausta että asia on vähän makukysymys).
Guanoa käytetään lannoitteena joten voisiko sitä silloin kutsua lannaksi?
-
JulkaisijaArtikkelit