kekkonen kirjoitti: (7.6.2010 22:45:19)
Tuli tuossa kierroksella vastaan tällainen tilanne, johon haluaisin teiltä sääntötuntijoilta tulkintaa. Eli Greenibunkkerin keskeltä kulkee repair-alueen raja. Lyön palloni bunkkeriin repair-alueen puolelle. Nyt joudun droppaamaan palloni, mutta droppaanko palloni bunkkerin ulkopuolelle, jolloin pääsen lyömään väylältä vai droppaanko palloni bunkkeriin, jolloin pallo siirtyy lähemmäksi reikää?

Oma tulkintani on että droppaan palloni bunkkerin ulkopuolelle, mutta pelikaverini ei ollut asiasta aivan varma.

Nyt tulee hatusta, eli saa ampua jos väärässä olen, mutta yhdellä penaltilla ulkopuolelle tuossa tapauksessa.

Toisaalta kenttämestri / toimikunta, joka tuollaisen tilanteen jättää, sietäisi saada penalttien lisäksi raippaa huonon merkinnän vuoksi. Jos bunkkeri olisi kokonaan repairia, sieltä nykyisten deccarien mukaan pääsee pois ilman penaltia, mutta osittaisesta ei mainita mitään.

pjs kirjoitti: (8.6.2010 8:04:54)

ts kirjoitti: (7.6.2010 23:32:35)

kekkonen kirjoitti: (7.6.2010 22:45:19)
Tuli tuossa kierroksella vastaan tällainen tilanne, johon haluaisin teiltä sääntötuntijoilta tulkintaa. Eli Greenibunkkerin keskeltä kulkee repair-alueen raja. Lyön palloni bunkkeriin repair-alueen puolelle. Nyt joudun droppaamaan palloni, mutta droppaanko palloni bunkkerin ulkopuolelle, jolloin pääsen lyömään väylältä vai droppaanko palloni bunkkeriin, jolloin pallo siirtyy lähemmäksi reikää?

Oma tulkintani on että droppaan palloni bunkkerin ulkopuolelle, mutta pelikaverini ei ollut asiasta aivan varma.

Nyt tulee hatusta, eli saa ampua jos väärässä olen, mutta yhdellä penaltilla ulkopuolelle tuossa tapauksessa.

Toisaalta kenttämestri / toimikunta, joka tuollaisen tilanteen jättää, sietäisi saada penalttien lisäksi raippaa huonon merkinnän vuoksi. Jos bunkkeri olisi kokonaan repairia, sieltä nykyisten deccarien mukaan pääsee pois ilman penaltia, mutta osittaisesta ei mainita mitään.

Repair-status ei muuta bunkkeria ei-bunkkeriksi, ja tosiaankaan sieltä ei ilman rankkaria pääse pois. Ts antaa ensimmäisessä kappaleessa yhden oikean vastausvaihtoehdon. Ilman rankkaria pääsee bunkkerin sisällä droppaamaan jos paikka löytyy joka ei ole lähempänä reikää. Repairiltakin voi lyödä jos sitä ei ole esim sinivalkoisin paaluin kielletty.

Tämä löytyy säännöstä 25-1b (ii) vaihtoehdot a) ja b).

Sen sijaan toisen kappaleen viimeinen lause on väärin. Bunkkerista joka on kokonaan repairia ei koskaan pääse pois ilman rangaistusta ellei asiasta ole tehty mainintaa paikallissääntöön (sanottu että ko. bunkkeri/t ovat pelialuetta). Tämä käy ilmi Dec 25-1b/8:sta.

Nyt kirjailee pjs omia tulkintojaan.

Vuoden 2010-2011 Book of Decisions pitää sisällään muuan deccarin, jonka sisältöä juuri tuohon painokseen muutettiin:

Dec 25/13 Bunker Totally Under Repair

If a bunker is being renovated and the Committee defines the entire bunker as ground under repair, the bunker loses its status as a hazard and is automatically classified as “through the green.” Therefore, unless a Committee specifically states otherwise, Rule 25-1b(i) applies, not Rule 25-1b(ii). (Revised)

Hiekkaeste siis muuttuu automaattisesti pelialueeseen kuuluvaksi, jos se on kokonaan määritelty korjauksenalaiseksi maaksi.

Mitä tulee alkuperäiseen kysymykseen, niin yhdyn ts:n näkemykseen raipoista kenttämestarille…

Pohditaanpas tätä pikkaisen.

Puolet bunkkerista on siis repairia ja pallo päätyy sinne. Mikään ei kaiketi estä pelaajaa droppaamasta palloaan rangaistuksetta bunkkeriin repairin ulkopuolelle (25-1b(ii)a). Ja jos ajattelee toimikunnan mahdollista motiivia merkitä vain puolikas bunkkerista repairiksi, niin voisiko siinä olla sellainen ajatus, että näin menettelemällä bunkkeri saadaan pidettyä esteenä pelissä ja pelaajalla on myös mahdollisuus sieltä bunkkerista lyödä? Jos näin, niin maininta paikallissäännöissä olisi enemmän kuin paikallaan.

Siispä sekä droppaaminen bunkkeriin ilman penalttia että bunkkerin ulkopuolelle yhdellä penaltilla (25-1b(ii)b) olisivat tässä tapauksessa mahdollisia ja sallittuja tapoja.

KL kirjoitti: (8.6.2010 8:40:35)
Pohditaanpas tätä pikkaisen.

Puolet bunkkerista on siis repairia ja pallo päätyy sinne. Mikään ei kaiketi estä pelaajaa droppaamasta palloaan rangaistuksetta bunkkeriin repairin ulkopuolelle (25-1b(ii)a). Ja jos ajattelee toimikunnan mahdollista motiivia merkitä vain puolikas bunkkerista repairiksi, niin voisiko siinä olla sellainen ajatus, että näin menettelemällä bunkkeri saadaan pidettyä esteenä pelissä ja pelaajalla on myös mahdollisuus sieltä bunkkerista lyödä? Jos näin, niin maininta paikallissäännöissä olisi enemmän kuin paikallaan.

Siispä sekä droppaaminen bunkkeriin ilman penalttia että bunkkerin ulkopuolelle yhdellä penaltilla (25-1b(ii)b) olisivat tässä tapauksessa mahdollisia ja sallittuja tapoja.

Anteeksi nyt, kun keskeytän yhden miehen dialogisi, mutta minä en löydä tulkintaa, jlla pelaaja saisi bunkkeriin dropata lähemmäs lippua. Asiasta taisi joskus olla täälläkin keksustelua tuon bunkeerissa olevan kiinteän haitan tapauksessa.

ts kirjoitti: (8.6.2010 8:38:58)

pjs kirjoitti: (8.6.2010 8:04:54)

Sen sijaan toisen kappaleen viimeinen lause on väärin. Bunkkerista joka on kokonaan repairia ei koskaan pääse pois ilman rangaistusta ellei asiasta ole tehty mainintaa paikallissääntöön (sanottu että ko. bunkkeri/t ovat pelialuetta). Tämä käy ilmi Dec 25-1b/8:sta.

Kannattaisi lukea huolella ja sen jälkeen tarkistaa faktat viimeisimmästä painoksesta tai netistä. Nimenomaan siksi kirjoitin, että nykyisten deccarisen mukaan.

I stand corrected. Katsoin tuon kyllä netistä, mutta en lukenut kaikki dekkareita 25 alta. 25-1b/8 vaikutti identtiseltä koska molemmissa on kyse epänormaaleista kenttäolosuhteista. Siinä mielessä eroa kuitenkin on, että repair on henkilökunnan merkitsemä toisin kuin tilapäinen vesi. Täten uusi dekkari on kyllä järkevä.

Pekka Pelimies kirjoitti: (8.6.2010 14:48:39)
Rivien välistä luin, että merkinnässä on kirjavat tikut.

Pitäis mielestäni käyttää yksivärisiä, jolloin pelaaminen olisi mahdollista, eikä pakotettaisi ottamaan rangaistuslyöntiä.

Tietty huono lyönti, siitä sietääkin kärsiä.

Älä lue rivien välistä. Ja sinivalkoisia ei varmaan koskaan viljellä turhaan, kuten ei sinisiäkään.

Rankkarilta tuossa säästyisi yksinkertaisesti niin, että koko bunkkeri olisi repairia. Sen takia minä sille merkinnät tehneelle raippaa tarjosinkin. Hölmöilystä nääs.

Kave kirjoitti: (8.6.2010 22:07:32)

kekkonen kirjoitti: (7.6.2010 22:45:19)
..Greenibunkkerin keskeltä kulkee repair-alueen raja.

Olikos siis bunkkerissa repair paalu vai ei?
Jos ei ollut – ei kyseinen bunkkeri ole repairia. Jos oli on koko bunkkeri repairia.

Olikos tämä näinkin helppo? 🙂

Mistä näitä oikeen sikiää?

Kysymyksessä, jopa tuossa lainauksessa, sanotaan että repairin raja kulkee keskeltä bunkkeria.

Täältä sikiää:
Laitatko mulle viittauksen deccariin tai sääntökirjaan tuosta ’repairin rajasta bunkkerissa’.
Piirros olisi oiva myös.. 🙂

Kave kirjoitti: (8.6.2010 23:12:39)

Täältä sikiää:
Laitatko mulle viittauksen deccariin tai sääntökirjaan tuosta ’repairin rajasta bunkkerissa’.
Piirros olisi oiva myös.. 🙂

Mitä ihmeen piirrosta tai deccaria siihen tarvitaan. Lue tuo KL:n postaus, niin ymmärrät varmaan asian.

Kunnostettavan alueen raja kulkee paalujen välissä tai viivaa pitkin. Sen löydät varmaan itsekin säännöistä. Jos esim bunkkerin molemmissa päissä on paalut (ja muutama toki muuallakin), niin raja kulkee noiden paalujen väliin vedettyä linjaa pitkin. Jos bunkkerissa on sitten jossain kohti paalu, se raja kulkee tuon paalun kautta.

Joskus käytännössä näkee pantavan vain yhden tolpan kuvaamaan sitä, että koko bunkkeri on kunnostettavaa aluetta. Silloin pitää paikallissäännöissä mainita tuon paalun merkitys ja kunnostettavan alueen rajaksi muuttuu esteen raja. Se ei mitenkään muuta sitä seikkaa, etteikö raja voisi kulkea bunkkerin keskeltäkin, vaikka siellä paalu on.

kekkonen kirjoitti: (7.6.2010 22:45:19)
Tuli tuossa kierroksella vastaan tällainen tilanne, johon haluaisin teiltä sääntötuntijoilta tulkintaa. Eli Greenibunkkerin keskeltä kulkee repair-alueen raja. Lyön palloni bunkkeriin repair-alueen puolelle. Nyt joudun droppaamaan palloni, mutta droppaanko palloni bunkkerin ulkopuolelle, jolloin pääsen lyömään väylältä vai droppaanko palloni bunkkeriin, jolloin pallo siirtyy lähemmäksi reikää?

Oma tulkintani on että droppaan palloni bunkkerin ulkopuolelle, mutta pelikaverini ei ollut asiasta aivan varma.

Tehdäänpäs tähän semmoinen loppuyhteenveto kaikkien iloksi ja riemuksi.

Repairin raja siis kulkee bunkkerissa siten, ettei repair-alueelle päätynyttä palloa voi pudottaa repairin ulkopuolelle ilman, että se päätyy lähemmäksi reikää kuin pallon alkuperäinen paikka. Siispä pelaajalla on kolme mahdollisuutta:
1. pelata pallo paikaltaan
2. dropata pallo yhdellä penaltilla reiän suunnassa bunkkerin ulkopuolelle niin kauas reiästä kuin hän haluaa (sääntö 25-1b(ii)b)
3. yhdellä penaltilla palata lyömään uusi pallo edellisen lyönnin paikalta (säännöt 27-1 tai 28a)

Tämän lisäksi annetaan toimikunnan jäsenille tai ainakin kenttämestarille (tai vaihtoehtoisesti kahdelle kesätyöntekijälle ja yhdelle vakituiselle) kevyitä raskaampia raippoja huonosta repair-ratkaisusta.

KL kirjoitti: (9.6.2010 22:39:06)
Tämän lisäksi annetaan toimikunnan jäsenille tai ainakin kenttämestarille (tai vaihtoehtoisesti kahdelle kesätyöntekijälle ja yhdelle vakituiselle) kevyitä raskaampia raippoja huonosta repair-ratkaisusta.

Sovitaan sellainen progressiivinen rangaistusasteikko kuten Asterixissa oli joskus: ensimmäisellä kerralla keppiä, toisella kerralla ruoskaa, kolmannella kerralla painot jalkaan ja järveen.

Vakavasti, tuo merkkaus on monille meistä vaikea juttu, tai ainakin sellainen joka helposti jää puolitiehen. Eikä sen niin tarvitsisi olla.

KL kirjoitti: (11.6.2010 17:26:53)

Keeper kirjoitti: (11.6.2010 12:36:11)

KL kirjoitti: (9.6.2010 22:39:06)
Tämän lisäksi annetaan toimikunnan jäsenille tai ainakin kenttämestarille (tai vaihtoehtoisesti kahdelle kesätyöntekijälle ja yhdelle vakituiselle) kevyitä raskaampia raippoja huonosta repair-ratkaisusta.

Sovitaan sellainen progressiivinen rangaistusasteikko kuten Asterixissa oli joskus: ensimmäisellä kerralla keppiä, toisella kerralla ruoskaa, kolmannella kerralla painot jalkaan ja järveen.

Vakavasti, tuo merkkaus on monille meistä vaikea juttu, tai ainakin sellainen joka helposti jää puolitiehen. Eikä sen niin tarvitsisi olla.

Mutta eihän merkinnöistä päättäminen kuulu kenttähenkilökunnan, vaan sääntö-, kilpailu- tai kenttätoimikunnan toimenkuvaan, kenttähenkilökunta ainoastaan toteuttaa saamiaan ohjeistuksia.

Siispä poistamme raipparangaistuksen uhan kenttähenkilökunnalta ja kovennamme toimikunnan rangaistusta: raippana käytetään Sumo-draiveria! Sen ääni peittää ruoskittavana olevan toimikunnan jäsenen tuskankiljaisut 🙂

Tarkoitin tuollaisia päivänkohtasisia repaireja, joita eri syistä joskus tulee.