Ei saa siirtää, eikä niistä myöskään saa vapautusta.

En ole missään paikallissäännöissä nähnyt, että out-paalut olisi määritelty haitoiksi, enkä ole ihan varma, että voiko niin edes tehdä.

Bogikone kirjoitti: (13.4.2012 22:15:14)

Bogey kirjoitti: (13.4.2012 20:31:00)
Sanokaa nyt vielä tarkemmin saako outtipaaluihin koskea. Yhdessä pitkässä äskeisessä ketjussa joku esitti, että outtipaaluja saisi siirtää. Kun lukee määritelmiä, sääntöjä ja deccareita niin tulee sellainen käsitys että niihin ei saa koskea (nehän rajaavat pelikentän ja sen pitäisi olla sama kaikille). Mikäli olen vielä ymmärtänyt oikein niin niistä ei saa edes vapautusta (olenko ymmärtänyt oiken?) Paikallissäännöissä voidaan paalut määritellä haitoiksi ja silloin kait niitä koskee haitta-säännöt.

Eli valkoisiin paaluihin saa kyllä koskea..
Mutta niistä ei saa vapautuksia vaikka pallo olisi vieressä, eikä niitä saa siirrellä tai poistaa.

Outpaaluja joita määritellään haitoiksi on sellaisia, joita on kentällä peliä ohjaten, eli parin väylän välissä, jolloin ne ovat toista väylää pelattaessa ’mustattuja’, jolloin ne yleensä määritetään myös haitoiksi silloin kun pelataan jotain muuta reikää, kuin sitä jonka rajoina ko. tolpat ovat.

tarkasti ottaen kiinteiksi haitoiksi..

PG kirjoitti: (14.4.2012 10:18:36)
Nähdäkseni Keimolan paikallissäännöissä olisi outpaalut voitu määritellä haitoiksi myös 5 –väylää pelattaessa. Tämä käsitykseni perustuu Out of Bounds- määritelmän lopussa olevaan huomautukseen: ’Note 2: A Committee may make a Local Rule declaring stakes identifying but not defining out of bounds to obstructions.’

Eikös ne tolpat juuri osoita sitä OB:tä? Vai minkälaisia OB tolppia oikein onkaan?

PG kirjoitti: (14.4.2012 10:18:36)
Hyvä käytännönläheinen kysymys.

Bogikone kirjoitti: (13.4.2012 22:15:14)
Outpaaluja joita määritellään haitoiksi on sellaisia, joita on kentällä peliä ohjaten, eli parin väylän välissä, jolloin ne ovat toista väylää pelattaessa ’mustattuja’, jolloin ne yleensä määritetään myös haitoiksi silloin kun pelataan jotain muuta reikää, kuin sitä jonka rajoina ko. tolpat ovat.

Tästä esimerkkinä Bogeylle tuttu Keimolan Kirkka, jossa väylien 4 ja 5 välissä on paalut, joiden väylän 4 puoleiset kaksi sivua ovat mustat (= paalun ulkopuolella oleva pallo ei ole ulkona) ja väylän 5 puoleiset kaksi sivua valkoiset (= paalun ulkopuolella oleva pallo on ulkona). Keimolan paikallissääntöjen mukaan väylää 4 pelattaessa paalut ovat kiinteitä haittoja, vapautuminen säännön 24-2 mukaisesti. Väylän 5 pelaamisesta paikallissäännöt ei kerro mitään eikä tarvitsekaan kertoa, koska Out of Bounds -määritelmän mukaan ’Stakes identifying out of bounds are not obstructions and are deemed to be fixed.’ Kuten Bogikoneen ja yeux de serpent’in vastauksista jo käy ilmi, paalujen poistaminen on tässä tapauksessa kielletty eikä vapaata droppia saa.

Nähdäkseni Keimolan paikallissäännöissä olisi outpaalut voitu määritellä haitoiksi myös 5 –väylää pelattaessa. Tämä käsitykseni perustuu Out of Bounds- määritelmän lopussa olevaan huomautukseen: ’Note 2: A Committee may make a Local Rule declaring stakes identifying but not defining out of bounds to obstructions.’

Tuossa Keimolan paikallissäännössä on epätarkkuus, joka ei varmaan peliin vaikuta, mutta kuitenkin.

Reikää pelattaessa peli kulkee tiipaikalta reikään. Greeni on myös määriteltynä ko. reikään kuuluvaksi, koska on olemassa käsite väärä griini. Muuten sitä voidaankin edetä ja pelailla reittiä kohti reikää aika vapaasti, kunhan kentällä pysytään.

Eli tarkkaan ottaen ei ole olemassakaan reiän 4 tai 5 väylää, vaikkakin yleensä näin puhutaan siitä, yleisimmin ymmärretystä fiksuimmasta tavasta edetä… Mutta siis tuossa tulisi lukea että kysessä on reikää 4 pelattaessa ulkona paalu ja muita reikiä pelattaessa kiinteä haitta.

PG kirjoitti: (14.4.2012 11:12:04)

Q8 kirjoitti: (14.4.2012 10:53:35)

PG kirjoitti: (14.4.2012 10:18:36)
Nähdäkseni Keimolan paikallissäännöissä olisi outpaalut voitu määritellä haitoiksi myös 5 –väylää pelattaessa. Tämä käsitykseni perustuu Out of Bounds- määritelmän lopussa olevaan huomautukseen: ’Note 2: A Committee may make a Local Rule declaring stakes identifying but not defining out of bounds to obstructions.’

Eikös ne tolpat juuri osoita sitä OB:tä? Vai minkälaisia OB tolppia oikein onkaan?

Kirkan väylien 4. ja 5. välissä olevat paalut ovat ’keskellä kenttää’. Ne eivät siis ilmoita kentän rajoja, vaan ’toimikunnan ulkona olevaksi alueeksi merkitsemän kentän osan’. Nähdäkseni tällaiset paalut toimikunta voi paikallissäännöllä julistaa kiinteiksi haitoiksi. (Sääntöjen 2008-2011 suomennoksessa jopa liikuteltaviksi haitoiksi!, jota kovasti kummeksun).

Ei voi.

Määritelmän mukaan

Obstructions
An “obstruction’’ is anything artificial, including the artificial surfaces and sides
of roads and paths and manufactured ice, except:
a. Objects defining out of bounds, such as walls, fences, stakes and railings;

Ja lisäksi:

Out of Bounds
“Out of bounds’’ is beyond the boundaries of the course or any part of the
course so marked by the Committee.

Tuo määritelmän lisäys

’Note 2: A Committee may make a Local Rule declaring stakes identifying but not defining out of bounds to be obstructions.’

tarkoittaa tilannetta, jossa OB-raja on osoitettu jotenkin muuten kuin paaluilla, vaikkapa valkoisella maalilla maassa. Tällöin OB-rajan havaittavuutta voidaan parantaa laittamalla rajan läheisyyteen valkoisia paaluja, jotka voidaan määritellä haitoiksi. Pelattavan reiän OB-rajaa määrittävistä rakenteista ei koskaan saa vapautusta, ei koskaan.

Kuten itse kirjoitit toisessa ketjussa toimikunta ei voi laatia paikallissääntöjä, jotka muuttavat tai kumoavat golfin varsinaisia sääntöjä.

KL kirjoitti: (14.4.2012 14:45:34)

Bogikone kirjoitti: (14.4.2012 12:39:32)
Tuossa Keimolan paikallissäännössä on epätarkkuus, joka ei varmaan peliin vaikuta, mutta kuitenkin.

Reikää pelattaessa peli kulkee tiipaikalta reikään. Greeni on myös määriteltynä ko. reikään kuuluvaksi, koska on olemassa käsite väärä griini. Muuten sitä voidaankin edetä ja pelailla reittiä kohti reikää aika vapaasti, kunhan kentällä pysytään.

Eli tarkkaan ottaen ei ole olemassakaan reiän 4 tai 5 väylää, vaikkakin yleensä näin puhutaan siitä, yleisimmin ymmärretystä fiksuimmasta tavasta edetä… Mutta siis tuossa tulisi lukea että kysessä on reikää 5 pelattaessa ulkona paalu ja muita reikiä pelattaessa kiinteä haitta.

Tämä uppoaa taas sinne lillukanvarsien puolelle, mutta itsehän aloitit 😉

Entäs jos pelaaja lyö pallonsa kutosreiältä nelosreiän puolelle valkoisten paalujen osoittaman rajan yli? Kirkan tapauksessa tilanne on äärimmäisen epätodennäköinen, mutta mahdollinen. Onko pallo tuolloin OB vai ei? Siis nykyisten paikallissääntöjen sanamuodon perusteella.

Siis ymmärsit juuri sen mitä sanoin. Mikäli pallo ylittää OOB rajan niin mielestäni se silloin on sitä. Paikallissäännöissä ainoa poikkeus on reikä 4. Eli muilla reiillä se on olemassa oleva raja.

Eli tuossa kuuluu määritellä koska se on OOB (eli mitä reikiä pelattaessa) ja muuten se ei sitten ole kuin haitta. (jota se valmistettuna tikkuna olisi. Mutta kannattaisi määritellä, ettei kukaan keksisi lähteä tempomaan tolppia irti)

Muita reikiä kuin mainittua pelattaessa sitä saa sitten vapaasti suihkia vapaasti rajan yli mihin suuntaan tahansa.

Noita keskikentän OoBtä on ainakin Talissa, Pickalassa Park, Peuramaa Porkkala, Vierumäki Classic, Keimola Kirkka, Kurk mutta varmaan vielä muuallakin..

IMHO: Se että noita joudutaan käyttämään ei ainakaan ole osoitusta hyvästä kenttäsuunnittelusta.

KL kirjoitti: (14.4.2012 14:39:19)
’Note 2: A Committee may make a Local Rule declaring stakes identifying but not defining out of bounds to be obstructions.’

tarkoittaa tilannetta, jossa OB-raja on osoitettu jotenkin muuten kuin paaluilla, vaikkapa valkoisella maalilla maassa..

Hyvä, että asia tuli selväksi. Olinkin siitä epävarma, siksi ’nähdäkseni’. Asia onkin ansiokkaasti esitetty oikein kuvan kera R&A:n sivuilla. Nyt tuon suomennoksenkin ’Huomautus 2: Toimikunta voi paikallissäännöllä julistaa paalujen, jotka kertovat alueen olevan kentän rajojen ulkopuolella , mutta eivät määritä ulkorajaa, olevan liikuteltavia haittoja.’ paremmin ymmärtää, vaikka vähän hämäräksi asia jää, ellei etukäteen tiedä mistä on kyse. (Valkoista maalia ja paaluja voisi oletettavasti käyttää myös Kirkan 5. reiällä. Tosin silloin välittömästi paalujen ulkopuolella oleva alue on kentällä, eikä kentän rajojen ulkopuolella.)

KL kirjoitti: (14.4.2012 17:07:29)

Bogikone kirjoitti: (14.4.2012 15:49:58)

KL kirjoitti: (14.4.2012 14:45:34)

Bogikone kirjoitti: (14.4.2012 12:39:32)
Tuossa Keimolan paikallissäännössä on epätarkkuus, joka ei varmaan peliin vaikuta, mutta kuitenkin.

Reikää pelattaessa peli kulkee tiipaikalta reikään. Greeni on myös määriteltynä ko. reikään kuuluvaksi, koska on olemassa käsite väärä griini. Muuten sitä voidaankin edetä ja pelailla reittiä kohti reikää aika vapaasti, kunhan kentällä pysytään.

Eli tarkkaan ottaen ei ole olemassakaan reiän 4 tai 5 väylää, vaikkakin yleensä näin puhutaan siitä, yleisimmin ymmärretystä fiksuimmasta tavasta edetä… Mutta siis tuossa tulisi lukea että kysessä on reikää 5 pelattaessa ulkona paalu ja muita reikiä pelattaessa kiinteä haitta.

Tämä uppoaa taas sinne lillukanvarsien puolelle, mutta itsehän aloitit 😉

Entäs jos pelaaja lyö pallonsa kutosreiältä nelosreiän puolelle valkoisten paalujen osoittaman rajan yli? Kirkan tapauksessa tilanne on äärimmäisen epätodennäköinen, mutta mahdollinen. Onko pallo tuolloin OB vai ei? Siis nykyisten paikallissääntöjen sanamuodon perusteella.

Siis ymmärsit juuri sen mitä sanoin. Mikäli pallo ylittää OOB rajan niin mielestäni se silloin on sitä. Paikallissäännöissä ainoa poikkeus on reikä 4. Eli muilla reiillä se on olemassa oleva raja.

Eli tuossa kuuluu määritellä koska se on OOB (eli mitä reikiä pelattaessa) ja muuten se ei sitten ole kuin haitta. (jota se valmistettuna tikkuna olisi. Mutta kannattaisi määritellä, ettei kukaan keksisi lähteä tempomaan tolppia irti)

Niin, noiden tolppien ideahan on estää vitosen pelaajia pelaamasta nelosen kautta. Toisaalta mahtikylkkäri kutosen griinin kantista nelosväylälle on aika utopistinen, joten nykyiselläänkin paikallissääntö täyttänee tarkoituksensa.

Tuolla kentällä ei ehkä, kuten sanoin, tule koskaan peliin.

Mitä halusin sanoa, ja en näköjään tarpeeksi saanut sitä yksinkertaistettua…
Jollain toisella kentällä voisi tulla käytännössäkin eteen tilanne, että joltain toiselta ’väylätä’ lyöty pallo voi ylittää rajan. Jopa niin, että siltä suunnalta, kuin mille tuo paalutus on tehty. Siksi paikallissäännöissä tulee selkeästi tuoda julki mitä reikää pelattaessa tuo koskee; kaikkia muita reikiä pelattaessa nuo tolpat ovat vain haittoja.

Bogey kirjoitti: (15.4.2012 0:54:57)
p.s. Vähän OT mutta olisin vielä tiedustellut KL:ltä miten on mahdollista lyödä Kirkkan kuutoselta neloselle, sehän lyödään poispäin nelosesta. Olen kyllä kuullut tarinan EGS:istä, missä tunnettu hemmo löi pallon ykkösen tiiltä ravintolan portaille, taitaa olla vieläkin siinä.

Kyllähän se melkoisen suoritteen vaatii;-)

Muistaakseni kutosen griinin oikealla puolella on bunkkeri ja tie. Pallon ollessa bunkkerin takana ja lipun lähellä bunkkerin puoleista reunaa, joku voi innostua yrittämään sellaista Mikkelin Sonnin tyylistä lobia täydellä svingillä. Siinä kun kajauttaa kunnon kylkkärin, niin pallo lentää aika komeasti kohti nelosväylää.

Kylki kirjoitti: (27.4.2012 16:19:32)
Ottamatta kantaa mitä kommentoitu aiemmin niin aina kannattaa muistaa, että outti paalut ovat outin puolella ja niitä ei ruveta nykimään sieltä pois ! Aivan sama kuin mittapaalut, niitäkään ei käpälöidä mutta niistä toki saa dropin !

Tämän ketjun (ja tämän Vihdin ketjun) oleelllinen asia on ollut juurikin se, etteivät OB-paalut aina ole outin puolella ja tämä seikka on omiaan herättämään kysymyksiä.

Siinä olet kyllä aivan oikeassa, ettei niitä tule ’nykiä pois’.