Prboy kirjoitti: (17.8.2012 20:27:56)
Golfkentillä käytetään toisinaan pintaveden ohjaamiseen betonista valmistettuja kouruja. Vuorenvarmasti niihin myös eksyy pallo silloin tällöin. Lyömään sitä ei juuri kourusta pysty. Mitenkäs kourusta vapaudutaan? Kiinteän haitan, pelamattoman paikan vaiko vesiesteen mukaan?

Vapautuminen riippuu pallon sijainnista. Se kun ensin on selvillä, niin noudatetaan joko sääntöä 24-2 (pallo kourun ulkopuolella) tai 26 (pallo kourun sisäpuolella). Pelaamattoman paikan sääntöä ei joko saa tai ole tarvetta noudattaa.

Maahan veden ohjaamiseen tarkoitettu kouru täyttää vesiesteen määritelmän rakentamiseen käytetystä materiaalista riippumatta.

ts kirjoitti: (17.8.2012 21:32:10)
Mä vähän kyllä nyt miettisin vielä vastausta. Äkkiseltään tuli sama ajatus kuin KL:llä, mutta pitää silti hetki miettiä jos ne voitaiskin tulkita salaojia vastaaviksi vempeleiksi.

Tulee vähän taas semmonen olo, että sääntöjen kirjaimen liian tiukka tulkinta ei sais ajaa sääntöjen hengen ja tarkoituksen edelle.

Nyt kun asian mainitsit, niin muistiini palautuu käsite ’ranskalainen salaoja’, joka on siis jonkinlainen maahan rakennettu avonainen kouru. Muistaakseni sellainen löytyy ainakin Freamiltä siitä merenrannasta lähtevästä ylämäkiväylästä (par4). Moinen on joskus katsottu salaojaa vastaavaksi rakennelmaksi, joten pidätän itselleni oikeuden muuttaa käsitystäni asiaan kulloinkin paikan päällä ollessani ja varsinaisen rakennelman nähdessäni 😉

Rauski kirjoitti: (17.8.2012 22:34:36)
Ei kyllä tuollainen betonikouru on ilman vettä kiinteä haitta jos ei ole merkitty ja jos siinä on vettä niin tilapäinen vesi. Nyt syttyy varnaan sota taas!;)

Tanan editin puuttuminen, jättäkää tuo ei sana poijes edestä.

Prboy kirjoitti: (27.8.2012 11:57:14)
Vielä täydentävä kysymys .

Pidin silmällä noita kouruja, joista minulle esitettyyn kysymykseen en pystynyt vastaamaan. Niitä löytyi kentiltämme todella paljon, mutta ne ovat pääsääntöisesti kentän teiden poikki, mutta jatkuvat monesti jonkun matkaa tiestä poispäin. Voitaisiinko ne tulkita tien pinnoiksi, joissa nyt sattuu olemaan ura?

Ei se kyllä tuota kautta ratkea, koska tiet ovat vaan erikseen mainittu tarkenteena tekstiin ’any artificial’

Eli tilanne on se, että nuo kourut täyttävät keinotekoisen rakenteen määritelmän ja sitä kautta vapaa droppi kuuluu antaa. Ongelman toinen puoli on se, että periaatteessa kaikki veden kuljettamiseen tarkoitetut ojat ja muu ovat vesiesteitä ilman merkintää.

Mä lähtisin ratkomaan tuon sitä kauta, onko kentällä tuossa kohdin tarkoituksenmukaista olla vesiesteitä, varsinkin kun ne ovat tuollaisia kapeita kouruja ja päätyisin kirjaamaan paikallissääntöön teksitin jossa pelaaja noista vapaan dropin saa. Kuitenkin esteen statuksen saavuttamiseen mielestäni tarvitaan jotain esteelle luontaista.

tpo07 kirjoitti: (27.8.2012 13:42:45)
Voisiko tätä tarkastella seuraavan ajatuskulun – ja semanttisen viilailun – kautta:

Määritelmässä:
A ’water hazard’ is any sea, lake, pond, river, ditch, surface drainage ditch or other open water course (whether or not containing water) and anything of a similar nature on the course. All ground and water within the margin of a water hazard are part of the water hazard.

Nämä veden kerääntymiseen tai kuljettamiseen liittyvät määritelmän kuvaamat ’astiat’ ovat kaikki joko luonnollisesti tai ihmisen toimenpiteinä luonnon materiaalista syntyneitä. Tätä ajatusta tukee mielestäni tuo lainatun määritelmän lihavoitu ’ground’, joka tarkoittaa maata tai maa-ainesta. Eli voisvatko loordit tarkottaa vesiesteellä ’astiaa’ tai ’ojaa’, jonka rakennusmateriaali on luonnon materiaali kute maa-aines ja kallio tai vastaava? Muutenhan tuon ’ground’-ilmaisun pitäisi olla ’material’ tms.

Näin ollen kourut kiinteän haitan määritelmän mukaisesti keinotekoisina rakenteina olisivat juuri sellaisia?

Mä koitin myös tuon kautta asiaa ratkoa, mutta aika pian tuli mieleen millaisia rakennelmia maailmalla nuo vesiesteet ovat, eli keinotekoisesti kaivettuja ja varsin usein keinotetkoisella materiaalilla rakennettu niiden pohjat. Samoin on paljon ihan vesiesteeksi tarkoitettuja kivettyjä metrin tai kaksi leveitä ojia, joille ilman muuta kuuluu esteen status.

tpo07 kirjoitti: (27.8.2012 13:42:45)
Voisiko tätä tarkastella seuraavan ajatuskulun – ja semanttisen viilailun – kautta:

Määritelmässä:
A ’water hazard’ is any sea, lake, pond, river, ditch, surface drainage ditch or other open water course (whether or not containing water) and anything of a similar nature on the course. All ground and water within the margin of a water hazard are part of the water hazard.

Nämä veden kerääntymiseen tai kuljettamiseen liittyvät määritelmän kuvaamat ’astiat’ ovat kaikki joko luonnollisesti tai ihmisen toimenpiteinä luonnon materiaalista syntyneitä. Tätä ajatusta tukee mielestäni tuo lainatun määritelmän lihavoitu ’ground’, joka tarkoittaa maata tai maa-ainesta. Eli voisvatko loordit tarkottaa vesiesteellä ’astiaa’ tai ’ojaa’, jonka rakennusmateriaali on luonnon materiaali kute maa-aines ja kallio tai vastaava? Muutenhan tuon ’ground’-ilmaisun pitäisi olla ’material’ tms.

Tuo johtaisi siihen, että kaikki esteen rajojen sisäpuoella oleva olisi osa vesiestettä, mikään ei siis olisi esteessä.

Helpointa tuollaiset betonikourut olisi varmaankin tulkita avoimiksi salaojaputkiksi. Tosin tuossakin on vaaransa, että vastaan tulee suuriakin betonista rakenneltuja ojantapaisia, jotka ilman muuta olisivat vesiesteitä.

Paikallissäännön paikka, kuten ts kirjoitti.