-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kevään ensimmäisiä kierroksia pelataan ja saan puhelinsoiton. – ’ Out-paalu on valkoinen edelliselle väylälle, mutta nyt pelattavalle väylälle ne ovat mustia. Palloni päätyy hankalasti mustan tolpan juureen. Miten jatketaan mahdollsimmin vähin vaurioin ?’ – Tästähän se terassilla alkoi iloinen kädenvääntö . Keskusteluissa vilahti mm. seruaavat tulkinnat :-’ Ei minun tarvitse katsoa, minkävärinen se on toiselta puolen, saa irroittaa’ tai ’ Saan vapautuksen kiinteästä haitasta’ tai ’ ittepähän loit !’ . Tiedetään, että Out-paaluja on monilla Suomen kentilla asetettu edellämainitulla tavalla. En halua pitkää besserwisserketjua aiheesta, vaan oikeita vastauksia, jotta voin tarkistaa oman tulkintani.
En ihan tajunnut tilannetta / kysymyksen asettelua, mutta tämmöisen löysin Nokian sivuilta;
Valko-mustat paalut (kentän sisäistä pelialuetta merkitsevät out-paalut)
– kentän sisäiset pelialueen ulkorajat on merkitty musta-valkoisin paaluin
– kentän sisäisiä pelialueen rajoja on River-kentällä rei’illä 4, 5, 6 ja 7
– pelattaessa sellaista reikää, jolle paalu osoittaa valkoista sivua, on se reiän ulkorajaa osoittava paalu, pelaaminen kuten out-paalujen tilanteessa
– pelattaessa sellaista reikää, jolle paalu osoittaa mustaa sivua, paalu on kiinteä haitta
– musta-valkoisia paalujen poistaminen paikaltaan on kielletty
Joten tajuamani mukaan, ko paaluihin ei olis saanu koskea. Mutta kuten sanoin, en oo varma mikä tilanne edes tarkalleen oli.
Kannattaa tarkistaa kentän paikallissäännöistä. Tässä esimerkki Peurikselta:
7. Viereisten väylien ulkorajat
Porkkalan väylillä 1, 3, 8 ja 11 sekä Vanhan Peuran väylällä 2 olevat viereisten väylien ulkorajaa osoittavat paalut ovat kiinteitä haittoja. Vapautuminen haitasta ilman rangaistusta säännön 24-2 mukaan.En yleensä tällä palstalla tarjoa omia arvauksiani, täällä on todellisiakin osaajia joilta saa oikeat vastaukset. Mutta tämä tapaus vaikuttaa niin selvältä, että rohkenen tarjota seuraavaa ratkaisua:
Paalua ei missään nimessä saa irrottaa, sehän on out-paalu toiselta väylältä pelatessa. Tältä puolelta pelatessa se ei ole out-paalu, vaan haitta. Ja kun sitä ei liikutella saa, niin se on kiinteä haitta.
Tähän ei tarvita mainintaa paikallissäännöissä. Ihmisen tekemä rakennelma kentällä on haitta.
Eli vapaa droppi yhden mailan mitan päähän, ei lähemmäs lippua.
Näin amatööripohjalta; viisaammat korjatkoon/vahvistakoon.
qwert kirjoitti: (10.6.2014 12:06:16)
Paalua ei missään nimessä saa irrottaa, sehän on out-paalu toiselta väylältä pelatessa. Tältä puolelta pelatessa se ei ole out-paalu, vaan haitta. Ja kun sitä ei liikutella saa, niin se on kiinteä haitta.Tähän ei tarvita mainintaa paikallissäännöissä. Ihmisen tekemä rakennelma kentällä on haitta.
Kyllä se paikallissääntö kuitenkin selventää haitan kiinteyden, ei tarvitse terassilla ihmetellä.
Toki paikallissääntö selventää ja on tarpeellinen. Tarkoitin sitä, että jos paikallissääntöä ei ole, niin tilanteen voi siitä huolimatta tuomita kuvailemallani tavalla.
Terassikeskustelun mikrofonin tullessa kohdalleni tuomitsin seuraavasti: ’ Älä koske siihen tolppaan ! Potki pallo parempaan paikkaan svingisi tieltä ilman rankkuja ja älä koskaan lyö tänne uudestaan !’ Vapaasti suomennettuna.
qwert kirjoitti: (10.6.2014 15:31:16)
Toki paikallissääntö selventää ja on tarpeellinen. Tarkoitin sitä, että jos paikallissääntöä ei ole, niin tilanteen voi siitä huolimatta tuomita kuvailemallani tavalla.Jos paikallissääntöä ei ole (kuten esimerkiksi Masterin Forest kentän 1 ja 18 väylien välissä (1 oikeassa reunassa OB, 18 oikeassa reunassa mustat paalut).
Tällöin minusta pelataan normaalein OB säännöin:
– sillä väylällä, jossa OB paalut ovat, niitä ei saa siirtää eikä saa vapaata droppia
– sillä väylällä, jossa ’OB paalut on mustattu’, ne ovat normaaleja irrallisia haittoja, jos lähtevät maasta suosiolla irti ja jos eivät, niin sitten ovat kiinteitä haittojaJoillain kentillä 150m tai 100m mittamerkkinä käytetään kartiokuusta tai muuta pienikasvuista puuta. Suomessa näistä on kaikkia koskeva paikallissääntö, eli ne ovat kiinteitä haittoja (käsittääkseni myös siinä tapauksessa, että kyse on kasvavista puista) ja siten niistä saa vapauttavan dropin.
Entä Suomen ulkopuolella (törmäsin tällaisiin Espanjassa), jossa ei ole paikallissäännöissä mitään mainintaa ’mittapuista’. Onko deccaria, miten näiden kohdalla menetellään?
Putti-Possu kirjoitti: (10.6.2014 15:44:39)
Joillain kentillä 150m tai 100m mittamerkkinä käytetään kartiokuusta tai muuta pienikasvuista puuta. Suomessa näistä on kaikkia koskeva paikallissääntö, eli ne ovat kiinteitä haittoja (käsittääkseni myös siinä tapauksessa, että kyse on kasvavista puista) ja siten niistä saa vapauttavan dropin.Entä Suomen ulkopuolella (törmäsin tällaisiin Espanjassa), jossa ei ole paikallissäännöissä mitään mainintaa ’mittapuista’. Onko deccaria, miten näiden kohdalla menetellään?
Jos ei erikseen toisin määrätä, pelataan normaalisääntöjen mukaisesti. Useimmat golfkentät ovat täynnä istutettuja puita, jotka ovat jollain etäisyydellä jostain greenistä, ja vähän kauempana tai lähempänä kaikkia muita greenejä.
’
vieraspelaaja kirjoitti: (10.6.2014 16:14:26)
Jos ei erikseen toisin määrätä, pelataan normaalisääntöjen mukaisesti. Useimmat golfkentät ovat täynnä istutettuja puita, jotka ovat jollain etäisyydellä jostain greenistä, ja vähän kauempana tai lähempänä kaikkia muita greenejä.
Suomessa kaikkia kenttiä koskevat paikallissäännöt määrittävät ’Kaikki mittamerkit’ kiinteiksi haitoiksi. Vaikka kyseisen kappaleen otsikko on ’mittapaalut’, niin tekstissä viitataan ymmärtääkseni myös muihin mittamerkkeihin, koska käytetään termiä ’Kaikki’. Tämän perusteella minusta Suomen kentillä olevat mittapuut, jotka on tarkoitettu mittamerkeiksi, menevät tuon määritelmän sisälle. Sen sijaan muut puut ja kasvit, joiden tarkoitus ei ole olla mittamerkki, eivät anna vapautusta.
’Kaikki mittamerkit ovat kiinteitä haittoja. Merkin poistaminen on kielletty. Vapautuminen haitasta ilman rangaistusta (Sääntö 24 2).
qwert kirjoitti: (10.6.2014 12:06:16)
En yleensä tällä palstalla tarjoa omia arvauksiani, täällä on todellisiakin osaajia joilta saa oikeat vastaukset. Mutta tämä tapaus vaikuttaa niin selvältä, että rohkenen tarjota seuraavaa ratkaisua:Paalua ei missään nimessä saa irrottaa, sehän on out-paalu toiselta väylältä pelatessa. Tältä puolelta pelatessa se ei ole out-paalu, vaan haitta. Ja kun sitä ei liikutella saa, niin se on kiinteä haitta.
Tähän ei tarvita mainintaa paikallissäännöissä. Ihmisen tekemä rakennelma kentällä on haitta.
Eli vapaa droppi yhden mailan mitan päähän, ei lähemmäs lippua.
Näin amatööripohjalta; viisaammat korjatkoon/vahvistakoon.
Kentän ulkorajoja osoittavat paalut eivät määritelmän mukaan ole haittoja, joten jos paikallissääntöä ei löydy, mistään out-paalusta ei saa ilmaiseksi vapautua paalun värityksestä riippumatta. Siksi tuo paikallissääntö onkin niin tärkeä kentillä, joilla on noita toiselta puolen mustaksi maalattuja out-paaluja.
Putti-Possu kirjoitti: (10.6.2014 16:28:13)
’vieraspelaaja kirjoitti: (10.6.2014 16:14:26)
Jos ei erikseen toisin määrätä, pelataan normaalisääntöjen mukaisesti. Useimmat golfkentät ovat täynnä istutettuja puita, jotka ovat jollain etäisyydellä jostain greenistä, ja vähän kauempana tai lähempänä kaikkia muita greenejä.
Suomessa kaikkia kenttiä koskevat paikallissäännöt määrittävät ’Kaikki mittamerkit’ kiinteiksi haitoiksi. Vaikka kyseisen kappaleen otsikko on ’mittapaalut’, niin tekstissä viitataan ymmärtääkseni myös muihin mittamerkkeihin, koska käytetään termiä ’Kaikki’. Tämän perusteella minusta Suomen kentillä olevat mittapuut, jotka on tarkoitettu mittamerkeiksi, menevät tuon määritelmän sisälle. Sen sijaan muut puut ja kasvit, joiden tarkoitus ei ole olla mittamerkki, eivät anna vapautusta.
’Kaikki mittamerkit ovat kiinteitä haittoja. Merkin poistaminen on kielletty. Vapautuminen haitasta ilman rangaistusta (Sääntö 24 2).
Kannattaisi lukea mitä itse kysyy.
Jos ainoa viestissä esitetty kysymys alkaa: ’entä Suomen ulkopuolella? Espanjassa törmäsin…’,
pitää varautua siihen, että vastauskin koskee tilannetta Suomen ulkopuolella, missä Suomen liiton paikallissääntö ei ole voimassa,
vieraspelaaja kirjoitti: (10.6.2014 18:04:23)
Putti-Possu kirjoitti: (10.6.2014 16:28:13)
’vieraspelaaja kirjoitti: (10.6.2014 16:14:26)
Jos ei erikseen toisin määrätä, pelataan normaalisääntöjen mukaisesti. Useimmat golfkentät ovat täynnä istutettuja puita, jotka ovat jollain etäisyydellä jostain greenistä, ja vähän kauempana tai lähempänä kaikkia muita greenejä.
Suomessa kaikkia kenttiä koskevat paikallissäännöt määrittävät ’Kaikki mittamerkit’ kiinteiksi haitoiksi. Vaikka kyseisen kappaleen otsikko on ’mittapaalut’, niin tekstissä viitataan ymmärtääkseni myös muihin mittamerkkeihin, koska käytetään termiä ’Kaikki’. Tämän perusteella minusta Suomen kentillä olevat mittapuut, jotka on tarkoitettu mittamerkeiksi, menevät tuon määritelmän sisälle. Sen sijaan muut puut ja kasvit, joiden tarkoitus ei ole olla mittamerkki, eivät anna vapautusta.
’Kaikki mittamerkit ovat kiinteitä haittoja. Merkin poistaminen on kielletty. Vapautuminen haitasta ilman rangaistusta (Sääntö 24 2).
Kannattaisi lukea mitä itse kysyy.
Jos ainoa viestissä esitetty kysymys alkaa: ’entä Suomen ulkopuolella? Espanjassa törmäsin…’,
pitää varautua siihen, että vastauskin koskee tilannetta Suomen ulkopuolella, missä Suomen liiton paikallissääntö ei ole voimassa,
Miksi ihmeessä pitää olla tällaisia SUOMEN paikallissääntöjä sekoittamassa/selventämässä pakkaa..? Olisi natsaa, jos mentäisiin samoilla säännöillä telluksen ympäri.
Toki on sitten olemassa kenttäkohtaisia paikallissääntöjä, mutta käsittääkseni nämä normaalisti johtuvat jostain sen kentän ominaispiirteestä/erikoisuudesta, jonka vuoksi on koettu kyseinen paikallissääntö tarpeelliseksi. Mutta tarvitaanko tosiaan suomeen omia paikallissääntöjä…?El ninó kirjoitti: (11.6.2014 9:37:45)
Miksi ihmeessä pitää olla tällaisia SUOMEN paikallissääntöjä sekoittamassa/selventämässä pakkaa..? Olisi natsaa, jos mentäisiin samoilla säännöillä telluksen ympäri.
Toki on sitten olemassa kenttäkohtaisia paikallissääntöjä, mutta käsittääkseni nämä normaalisti johtuvat jostain sen kentän ominaispiirteestä/erikoisuudesta, jonka vuoksi on koettu kyseinen paikallissääntö tarpeelliseksi. Mutta tarvitaanko tosiaan suomeen omia paikallissääntöjä…?Mietitäänpä asiaa.
Nuo SGL:n paikallissäännöt ovat siis:
1. irtokivet bunkkerissa
2. mittamerkit
3. sähkölangat
4. kiinteä haitta viheriön läheisyydessäNäistä varmaankin 1 ja 2 ovat sellaisia, jotka jokainen kenttä muutenkin laittaisi paikallissääntöihinsä. Samoin kolmonen kakikilla niillä kentillä, joilla on jotakin ilmassa kulkevia lankoja kentän alueella. Niinpä ainoaksi kysymysmerkiksi jää tuo nelonen, jota muuten ei ihan hirveästi kuulemani mukaan käytetä muualla kuin meillä. Neljästä paikallissäännöstä siis vain yksi on sellainen, jonka olemassaolon voi halutessaan kyseenalaistaa. Tavallinen klubipelaaja kuitenkin varsin mielellään puttaa forelta, joten tuokin on melkoinen helpotus pelaamiselle.
Se hyvä puoli koko maan kattavissa paikallissäännöissä on, että jokaisella Suomen kentällä on edes joku paikallissääntö kirjoitettu siten kuin pitää.
KL kirjoitti: (11.6.2014 13:12:11)
Nuo SGL:n paikallissäännöt ovat siis:
1. irtokivet bunkkerissa
2. mittamerkit
3. sähkölangat
4. kiinteä haitta viheriön läheisyydessäNäistä varmaankin 1 ja 2 ovat sellaisia, jotka jokainen kenttä muutenkin laittaisi paikallissääntöihinsä. ….
Tuo kakkonen, eli mittamerkit ovat ulkomailla useimmiten (ainakin oman kokemukseni mukaan) siirrettäviä haittoja, jolloin se voi nostaa pois myös silloin jos se on lyöntilinjalla. Pääsääntöisesti ne mittamerkit ovat sellaisia tolppia, jotka voi hyvinkin nostaa kolostaan ja asettaa lyönnin jälkeen takaisin. Miksi ne siis pitää määritellä kiinteiksi haitoiksi ?? (selitykseksi ei kelpaa se, että muuten ne menisivät vääriin paikkoihin, koska vesiestepaalujen kohdalla niin menetellään).
Putti-Possu kirjoitti: (11.6.2014 16:15:54)
KL kirjoitti: (11.6.2014 13:12:11)
Nuo SGL:n paikallissäännöt ovat siis:
1. irtokivet bunkkerissa
2. mittamerkit
3. sähkölangat
4. kiinteä haitta viheriön läheisyydessäNäistä varmaankin 1 ja 2 ovat sellaisia, jotka jokainen kenttä muutenkin laittaisi paikallissääntöihinsä. ….
Tuo kakkonen, eli mittamerkit ovat ulkomailla useimmiten (ainakin oman kokemukseni mukaan) siirrettäviä haittoja, jolloin se voi nostaa pois myös silloin jos se on lyöntilinjalla. Pääsääntöisesti ne mittamerkit ovat sellaisia tolppia, jotka voi hyvinkin nostaa kolostaan ja asettaa lyönnin jälkeen takaisin. Miksi ne siis pitää määritellä kiinteiksi haitoiksi ?? (selitykseksi ei kelpaa se, että muuten ne menisivät vääriin paikkoihin, koska vesiestepaalujen kohdalla niin menetellään).
Tuohon en osaa antaa tyhjentävää vastausta, koskapa en ole ollut ko. paikallissäännöstä päättämässä. Sen verran kuitenkin olen kenttiä kiertänyt ja kokemuksia lukuisista keskusteluista ammentanut, että mittamerkkejä on perin monenlaisia, mihin itsekin viittasit eräässä toisessa ketjussa. MIttamerkit eivät siis välttämättä ole helposti takaisin paikoilleen asetettavia tolppia, vaan aivan mitä tahansa maan ja taivaan välillä ja ennen kaikkea niitä on myös väylillä (laatat, pallukat, maalatut merkit, tms.).
Niinpä ainakin omasta mielestäni tuntuu perin yksinkertaiselta ja selvältä määritellä kaikki mittamerkit kiinteiksi haitoiksi, jolloin pelaaminen niiden osalta on edes jollain tavalla tasapuolista (näin on muuten monella ulkomaisella kentällä paikallissäännöillä määrätty). Kaiken lisäksi se mittamerkki voi aikojen saatossa siirtyä ihan merkittäviäkin matkoja väärään paikkaan, meitä kun on niin monenlaisia tuolla kenttiä kiertämässä. Vesiesteen väärässä paikassa olevalla merkillä ei ole niin järisyttävää vaikutusta kuin 10 tai vain viisikin metriä pielessä olevalla mittamerkillä.
Ai niin, nuo kentän ulkorajoja määrittävät paalut ja merkit on määritelty kiinteiksi (siis ei haitoiksi) juuri sen takia, ettei niitä siirrettäisi. Tähän on päädytty siitäkin huolimatta, että jokaisen luulisi kykenevän niinkin vaativaan tehtävään kuin asettamaan merkin takaisin paikoilleen. Jokin hyvä syy tuohonkin määräykseen varmaankin löytyy.
Käytännöt eri puolilla maailmaa johtuvat osittain myös R&A:n ja USGA:n erimielisyyksistä sääntöjen kirjoittamisesta. Esimerkkeinä vaikkapa etäisyysmittarien salliminen ja maahan uponnut pallo koko pelialueella. USGA olisi halunnut nuo molemmat suoraan sääntöihin, mutta R&A pani hanttiin.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 17 viestiä, 1 - 17 (kaikkiaan 17)
Esillä 17 viestiä, 1 - 17 (kaikkiaan 17)