Ärjy kirjoitti: (11.3.2015 17:40:24)
Sattuneesta syystä olen seurannut pelaajien jalkatyötä bunkkereissa lyöntiasentoa haettaessa. Aivan äsken jommassa kummassa Floridan kilpailussa (en nyt muista kummassa) Ian Poulter kaiveli varsin pitkään vasempaa jalkaansa aika syvälle bunkkerin rinteeseen ilman rangaistuksia tai edes selostajien kommentteja.

Pari kuukautta sitten näytettin ViasatGolfin lähetyksessä Golfing World TV:n GW Top 10 Sand Saves sijalla N:o 7 (löytyy netistä) kuinka Lee Trevino British Openin viimeisen kierroksen 16. väylän greenibunkkerissa vuonna 1972 Muirfieldissä vasempaa jalkaansa voimakkaasti sivuttain siirtelemällä kaivoi ja tasoitti itselleen parempaa lyöntiasentoa. No hiekkalyönti meni reikään ja sen myötä Openin voitto.

Kun taas Korean Sun-Ju Ahn teki jotain samankaltaista viime heinäkuun naisten British Openissa 3. kierroksella Royal Birkdalen 18. reiän greenibunkkerissa hänelle määrättiin jälkeenpäin – onneksi kuitenkin ennen tuloskortin allekirjoitusta – kaksi rangaistuslyöntiä. Pelaaja menetti major-kilpailun johtoaseman ja samalla ehkä pelihuumorinkin, pelasi 4. kierroksen 79 lyönnillä ja jäi jaetulle 9. sijalle.

Näkyy säännön 13-3 tulkinta vaihtelevan. Sääntö on lyhyt: Pelaaja saa asettaa jalkansa tukevasti maahan asettuessaan lyöntiasentoon. Lyöntiasentoa ei saa aikaansaada keinotekoisesti.

Jos noin on kuin selitit niin kyllä siinä tulkinnan varaa löytyy. Selvää lienee se että ei sitä hiekkakerrosta saa siirellä loputtomiin jaloillakaan, jos tarkoituksena on saada selvää millainen se lyöntialusta on. Periaate lienee se, että asettaudut ja hiemen hieromalla jaloilla haet sen tukevan oikean suunnan ja/tai lyöntiasennon. Tuomarin sana lienee laki, miten tulkitsee sen. Vaikeaa tietää, kun ei tapauksia ole nähnyt.