Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Tempon rauhoitus
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kävin torstaina Vanajanlinnan rangella katsomassa miten ammattilaiset lyö palloa. Täytyy sanoa, että oli silmät avaava kokemus. Arvon PGA herrat (& am) löivät uskomattoman rauhallisella rytmillä. Ei mitään repivää lyönnin rytmissä. Ja kuitenkin pallo lensi loivaan ylämäkeen 200m rautamailalla. Itselläni kun on swingi tällä hetkellä sellainen suht. voimallinen runttaus. Toimii parhaimmillaan tosi hyvin, mutta kierroksen loppuvaiheessa tuntuu että kunto ei riitä tuottamaan vakaata osumaa palloon — kunto ei riitä. Mutta jotain tuossa omassa swingissä on pielessä, kun vertaa ammattilaisiin (siis toki varmasti montakin asiaa). Se on suorastaan hämmentävää miten helpon näköisesti he swingin tuottavat. Onko teillä kokemusta, miten aggressiivisesta swingistä on saatu tempoltaan rauhallinen swingi?
Eipä ole kokemusta, mutta sama ongelma löytyy.
Empiirinen tutkimus on osoittanut, että pelaan paremmin silloin, kun on joku paikka kipeä. Tällöin en tule repineeksi swingiä liialla voimalla, koska se sattuu ja samalla osun palloon paremmin. 🙂 Hauskinta on tietenkin se, että huomaa ja tiedostaa viat omassa swingissä mutta ei pysty tekemään niille mitään!
jnikola kirjoitti: (7.8.2009 14:06:38)
Kävin torstaina Vanajanlinnan rangella katsomassa miten ammattilaiset lyö palloa. Täytyy sanoa, että oli silmät avaava kokemus. Arvon PGA herrat (& am) löivät uskomattoman rauhallisella rytmillä. Ei mitään repivää lyönnin rytmissä. Ja kuitenkin pallo lensi loivaan ylämäkeen 200m rautamailalla.Itselläni kun on swingi tällä hetkellä sellainen suht. voimallinen runttaus. Toimii parhaimmillaan tosi hyvin, mutta kierroksen loppuvaiheessa tuntuu että kunto ei riitä tuottamaan vakaata osumaa palloon — kunto ei riitä. Mutta jotain tuossa omassa swingissä on pielessä, kun vertaa ammattilaisiin (siis toki varmasti montakin asiaa). Se on suorastaan hämmentävää miten helpon näköisesti he swingin tuottavat.
Onko teillä kokemusta, miten aggressiivisesta swingistä on saatu tempoltaan rauhallinen swingi?
Niin se vaatii täydellisen swingiremontin ja se rauhallisuus on ehkä hieman hämäävää kun ei horjuta eikä heiluta. Swingi ammattilaisilla perustuu tuohon alakerran toimivuuteen kun tuupparilla se perustuu mailan heilutukseen hartioilla ja käsillä. Lantion liike lähtee jaloista ja lantio kiertää akselin ympäri suurella kulmanopeudella, siitä sitten ketjuna ylöspäin. Tuupparilla lantio seuraa yläkerran liikkeitä, pelkästään tuon takia se näyttää hosumiselta. Tuupparilla liike perustuu pystyssä olevaan kellotauluun ja ammattilaisella vaakatasossa toimivaan kellotauluun. Se mitä näkee on aika paljon hämäystä ja jos sitä ei ymmärrä ja omaksu (kuten minä) niin siihen ei pääse ikinä.
Mutta ei siitä minun osalta enempää, veikkaan että tästä syntyy mielenkiintoinen keskustelu.
Kokemusta ei ole, koska oma swingini on aina ollut suhteellisen rauhallinen ja leppoisa, mutta ehkäpä tuosta VideoJugin videosta on sinulle apua. Itse rupesin käyttämään noita oppeja kun pallo ei meinannut oikein lentää ja swingissä oli liikaa ’tekemisen meininkiä’ =)
Ehkäpä joku noista tipseistä auttaa liian reuhtovien liikkeiden karsimisessa. Kannattaa aloittaa tosiaan pitch-lyönnillä tai puoli-swingillä, koska noiden ohjeiden noudattaminen voi aluksi olla vaikeaa, ja ne voivat jopa unohtua lyöntien välillä, kun ’vähän pidemmälle vielä’ -mentaliteetti saa vallan.
Rauski kirjoitti: (7.8.2009 14:33:36)
jnikola kirjoitti: (7.8.2009 14:06:38)
Kävin torstaina Vanajanlinnan rangella katsomassa miten ammattilaiset lyö palloa. Täytyy sanoa, että oli silmät avaava kokemus. Arvon PGA herrat (& am) löivät uskomattoman rauhallisella rytmillä. Ei mitään repivää lyönnin rytmissä. Ja kuitenkin pallo lensi loivaan ylämäkeen 200m rautamailalla.Itselläni kun on swingi tällä hetkellä sellainen suht. voimallinen runttaus. Toimii parhaimmillaan tosi hyvin, mutta kierroksen loppuvaiheessa tuntuu että kunto ei riitä tuottamaan vakaata osumaa palloon — kunto ei riitä. Mutta jotain tuossa omassa swingissä on pielessä, kun vertaa ammattilaisiin (siis toki varmasti montakin asiaa). Se on suorastaan hämmentävää miten helpon näköisesti he swingin tuottavat.
Onko teillä kokemusta, miten aggressiivisesta swingistä on saatu tempoltaan rauhallinen swingi?
Niin se vaatii täydellisen swingiremontin ja se rauhallisuus on ehkä hieman hämäävää kun ei horjuta eikä heiluta. Swingi ammattilaisilla perustuu tuohon alakerran toimivuuteen kun tuupparilla se perustuu mailan heilutukseen hartioilla ja käsillä. Lantion liike lähtee jaloista ja lantio kiertää akselin ympäri suurella kulmanopeudella, siitä sitten ketjuna ylöspäin. Tuupparilla lantio seuraa yläkerran liikkeitä, pelkästään tuon takia se näyttää hosumiselta. Tuupparilla liike perustuu pystyssä olevaan kellotauluun ja ammattilaisella vaakatasossa toimivaan kellotauluun. Se mitä näkee on aika paljon hämäystä ja jos sitä ei ymmärrä ja omaksu (kuten minä) niin siihen ei pääse ikinä.
Mutta ei siitä minun osalta enempää, veikkaan että tästä syntyy mielenkiintoinen keskustelu.Lihavoitu osio hymähdytti. Ilmeisesti tarkotus oli pehmentää omaa kommenttiasi toteamalla että et itsekkään sitä ole omaksunu, mutta tuon voi myös tulkita toiste päin 😛
Olen samaa mieltä että avain siihen rauhalliseen ja tehokkaaseen voimantuottoon, on se että pro:t sen tekevän eri tavalla kuin amatöörit. Se että onko ’rennohko’ tempo seurausta tehokkaasta voimantuotosta vai toisteppäin, on ehkä vaikeampi sanoa. Luulen että monella voi myös rennommalla tempolla harjoitteleminen auttaa siihen että ikäänkuin vääntää itsestään mahdollisimman paljon irti mahdollisimman vähällä vaivalla. Ite olen joskus taannoin harjoitellut lyömällä normi pituudestä 10-15 metriä lyhyempiä hitaammalla temmolla, ja sitten katsonut saanko samalla rauhallisella vedolla väännettyä lisää pituutta ilman että laitan lisää voimaa lyöntiin. Yleensä olen aika nopeasti päässy takasin normi lyöntimittoihin. Vaikka tämä tapahtuisi sitten sen takia että alitajuntasesti alkaa lyömään yhtä lujaa kuin ennenkin, niin ainakin lyönti on tuntunut kontrolloidummalta.
Rauski kirjoitti: (7.8.2009 14:33:36)
Niin se vaatii täydellisen swingiremontin ja se rauhallisuus on ehkä hieman hämäävää kun ei horjuta eikä heiluta. Swingi ammattilaisilla perustuu tuohon alakerran toimivuuteen kun tuupparilla se perustuu mailan heilutukseen hartioilla ja käsillä. Lantion liike lähtee jaloista ja lantio kiertää akselin ympäri suurella kulmanopeudella, siitä sitten ketjuna ylöspäin.
Hyvä pointti. Osa on varmaankin sitä, että pron swingatessa tasapaino säilyy niin hyvin, että liike näyttää ’minimaaliselta’ ja rauhalliselta. Vaikkakin voimaa siirtyy palloon tehokkaasti.
Luulen että tää mun aggressiivinen swingi on viime kauden harjoitteiden seurausta. Pyrin aktivoimaan lantion kiertoa sekä bs:ssä että ds:ssä. No.. koko ukko twistasi niin voimakkaasti että piti saada jotain kiinnekohtia swingiin. Jotain joka pysyy paikallaan. Järkeilin että oikean jalan sisäsyrjän paine (luin jostain) säilyy läpi swingin. Lisäksi oikea polvi ei karkaa oikealle, vaan bäkärin aikana pyrkii vastustamaan kiertoa. Näin hieman karkeistaen se bäkäri meni. Downswing oli lantio-intensiivinen. Koko muu paketti seurasi perässä. Pyrin tekemään downswingin left-hip-left tyyppisesti ja rakentamaan ketjumaisesti painetta palloon. Se tietyllä tavalla onnistuikin. Tosin en välittänyt vielä loppuasennosta. En tajunnut että vasenta jalkaa vois suoristaa ja ohjata lantion kierron voima ylös lantion vasemman reunan päälle — ja siten säilyttää rotaation kehälle välittyvän vedon. Ikäänkuin tää pistäis paremmin käyntiin vertikaalin voimaimpulssin. No.. viime kesänä loppuasento levis kuin jokisen eväät ja ei ihme, että polvet oli loppukesästä kipeet.
Tänä kesänä — ne vähät treenit ja kierrokset mitä ehdin — pyrin saamaan myös loppuasennon tasapainoiseksi. Nyt tuntuu, että tarvittavat elementit ovat kasassa. Tempo on vaan liian kova. Luulen niin. Koitin vaan raa’asti tiputtaa kiertonopeutta, mutta tuloksena pallon lentorataan hiipi fade. Jotenkin se lapa ei ollut ihan suorana osumassa totuttuun tapaan ja tuli sellasta vaisua mittaa ja pientä fadea. Kyllästyin aika nopeasti tähän ja aloin taas mättää täysillä. Koitin joskus jopa swingata niin kovaa kuin kropasta lähtee. Pallo lensi välillä just niinkuin ajattelin. Mutta omituinen havainto tässä vaiheessa on siinä, että kun lyön täysillä, niin pallo lentää tarkemmin sinne mihin aioinkin sen lennättää.
Osasyy tähän ’tehontarpeeseen’ voi olla nää stiffit bladet mitkä hommasin itselleni viime kauden päätteeksi. Ei kai nää BH:n Apexit oo vaikeimmasta päästä bladet, mutta tuntuu kuitenkin että ko. mailat tarvii nopeamman mailanpään vauhdin jotta mailat skulaa niin kuin on tarkoitettu. Sellainen uusi havainto tällä kaudella, että huomasin useaan otteeseen, että esim. i6:lla kun löin pallon greenille, niin pallo otti ’jerkut’ taaksepäin. Ts. alakierrettä välitty sen verran vahvasti palloon, että jopa rauta-6:nen pakitti greenillä. Tiedän ja tiedostan että nää bladet on kierrostulos mielessä vielä liian vaikeat mailat, mutta niillä pelatessa oppii. Kun lyö palloa vähän huonosti ja amalgaamit meinaa lentää saatossa, niin sen muistaa kyllä vähän aikaa. Vastaavasti hyvä osuma on erittäin palkitseva. Ja hyvin osuessa tulos on tarkempi kuin vanhoilla slingshoteilla.
Tää swingi toimii, mutta se vaatii täydelle kierrokselle kuntoa jota ei tällä hetkellä ole. Joko siis alan käymään lenkillä tai sitten täytyy keksiä evästys miten swinkulaa vois rauhottaa.
Kiitoksia kaikille kommenteista. Tsekkasin ne videot läpi. Kävin myös treenaamassa rangella ja rauhoittelin swinkulaa. Pyrin lyömään puoliswingiä wedgellä keventäen puristusta mailasta. Luulen että impact-alueella puristan gripistä liikaa.
Kentällä (ammattilaisen) tempo voi olla nopeampi kuin rangella. Ero mattimeikäläiseen lienee siinä, että ammattilaiset käyttävät pääasiassa isoja vahvoja lihaksia, jotka kuulemma ovat hitaampia kuin pienet lihakset, joita meikäläiset tuppaavat käskyttämään. Pitkälyöntisestä Quirosista voi sanoa: onpa nopeat hitaat lihakset. Isojen lihasten pitkä veto on tasainen, mikä näkyy ’rauhallisuutena’.
jnikola kirjoitti: (7.8.2009 14:06:38)
Onko teillä kokemusta, miten aggressiivisesta swingistä on saatu tempoltaan rauhallinen swingi?
Itselläni on ainakin auttaneet seuraavat tekijät:
– erilaisten pitchien harjoittelu 40 – 60 metristä sw:llä puolikkaalla swingillä jossa kädet noin vyötärön korkeudella. Täydellä swingillä lyönnin pituus n. 100m. Harjoite on opettanut puhdasta osumaa palloon ilman että joutuu tekemään aina mekaanisesti samanlaisen täyden riuhtaisevan swingin.
– Tiedostaa että lyönnin pituus tulee mailanpään nopeudesta joka taas tulee suurimmaksi osaksi ranteiden myöhäisestä vapautuksesta downswingissä, ei siitä kuinka nopeasti kroppa kiertyy. Lypsämisdrilli jossa kädet viedään downswingissä pallon päälle ilman että ranteita vapautetaan auttaa aika hyvin fiiliksen luomisesssa.
– varresta saranoitu Medicus rauta-5 joka opettaa kyllä erittäin rauhalliseen swingiin jos meinaa pystyä palloa sillä lyömään. Riuhtomalla sarana kääntyy ja palloon osuminen on mahdotonta.
– Laskeminen swingin aikana mielessä 1-2-3 BW:n huipulle ja sieltä alas kiihdyttäen 1-2( osumaan)-3 front swingin huipulle.Yleisin syy riuhtovaan swingiin on näkemäni perusteella puutteellinen ranteiden käyttö. ’Peukut pystyyn’ ajatus puuttuu swingistä yleensä kokonaan ja mailan päälle yritetään saada vauhtia hurjan nopealla vartalon kierrolla. Tuolloin kannattaisi hakea fiilistä lyöntiin sillä että jättää alemman käden otteesta etusormen ja peukalon kokonaan irti gripistä. Downswingi lähtee ajatuksesta että gripin päätä viedään kohti palloa.
Kun lyöntitekniikka alkaa olla kunnossa ja osumat puhtaita voi seuraavaksi alkaa rauhoittamaan swingiä. Rauhallinen swingi ei tuo suoranaisesti puhtaita osumia, mutta puhtaat osumat mahdollistavat rauhallisen swingin. Ehkä analogia on sama kuin katsoo ralliautoilijoita. Hekin painavat rauhallisen näköisesti 200 km/h mutkaista mäkistä hiekkatietä, mutta amatööri ei pysy tiellä vaikka osaisikin matkia rallikuskin rauhallisuutta 🙂
Itse olen viime aikoina huomannut että tuon ’alakerran toimivuuden’ lisäksi minua pitkään vältelleeseen vaivattomaan lyöntiin kuuluu kohtuullisen nopea ja täsmällisesti ajoitettu ranteiden vapautus pallolle tullessa. Oma ongelmani oli, että svingi kävi alimmillaan jo ennen palloa. Lyönnistä hävisi tuntumaa ja metrejä mailan kuokkiessa maata ennen osumaa palloon, varsinkin pitkillä raudoilla. Kävin rangella lyömässä korillisen palloja uuden rannetekniikan kanssa ja tulokset olivat hyviä myös seuraavalla kierroksella ja edelleen tähän päivään asti.
welt kirjoitti: (9.8.2009 19:47:55)
Itse olen viime aikoina huomannut että tuon ’alakerran toimivuuden’ lisäksi minua pitkään vältelleeseen vaivattomaan lyöntiin kuuluu kohtuullisen nopea ja täsmällisesti ajoitettu ranteiden vapautus pallolle tullessa. Oma ongelmani oli, että svingi kävi alimmillaan jo ennen palloa. Lyönnistä hävisi tuntumaa ja metrejä mailan kuokkiessa maata ennen osumaa palloon, varsinkin pitkillä raudoilla. Kävin rangella lyömässä korillisen palloja uuden rannetekniikan kanssa ja tulokset olivat hyviä myös seuraavalla kierroksella ja edelleen tähän päivään asti.Joku pro on todennut että ammattilaisilla rautamaila on alimmillaan jotain 10 cm pallon etupuolella ja hyvillä klubituuppareilla 5-10 cm pallon etupuolella. Aloittelijoilla maila on alimmillaan pallon kohdalla tai jopa sitä ennen.
Tänään tuntui omat lähestymislyönnit toimivan hyvin. Parhaimmillaan 56 asteisella wedgellä irtosi n. 2 cm paksu 5cm x 20 cm divotti joka oli ilo asettaa paikoilleen kuin palapelin viimeinen palanen. Tuollaisessa lyönnissä lapa on ollut alimmillaan siis n. 10 cm pallon etupuolella koska maila osui ensin palloon ennen kuin maahan.
Miettiessäni asiaa ja lukiessani kommenteja, koostan temmon rauhoittamisesta seuraavat kaksi tekijää:
(1) puhdas osuma
(2) paino palloon säilyttämällä lag mahdollisimman pitkään ( alakerralla riittävä kierto systeemiin )Näin ollen temmon rauhoittuessa korkea mailanpään nopeus aikaansaadaan puhtaalla osumalla ja ’antaen mailan tehdä työ’ ts. säilyttämällä lag mahdollisimman pitkään. Lisäksi puhtaan osuman tuottamiseksi swingin alakuolo-kohta tulee olla riittävästi pallon edessä ( mainittiin 10 cm).
Seuraava asia tulee mieleen lähinnä intuiviisesti. Jos lag säilytetään pidempään kuin aikaisemmin, tulee osuman yhteydessä helpommin tilanteita joissa lapa on hiukan auki tai hiukan kiinni. Koska mailan varren ja lipun puoleisen käsivarren kulma säilyy pidempään, saattaa osumasta tulla ajoitusherkempi !? Ilmeisesti ns. Reverse Release (RR) ( mailan kierto kellon suuntaan gripistä lapaan päin katsoessa ja vasemman kyynärvarren kierto myötäpäivään kyynärpäästä ranteeseen päin katsoessa & oikean olkavarren ja kyynärvarren työntö ’kohteen suuntaan’ downswingissä) auttaa pitämään lavan suorassa kulmassa kohdelinjaan osuma-alueella ts. näin vähennetään ajoitusherkkyyden merkitystä. Lisäksi RR – ainakin pikaisten kokeilujen perusteella – auttaa pitämään
– ’nyrkit hartiakierron mukana’,
– säilyttämään lag mahdollisimman lähelle osumaaLisäksi luulen ( vai kuvittelenko vain ) että RR-lihastyö työstää mailaa swingitason ’sisäpuolelle’ lag säilyttäen, siten että jossain vaiheessa lähellä impactia käsivarret irtoaa vartalon vedosta ja maila kiihtyy lag säilyttäen kohti palloa. RR auttaa ikäänkuin tulemaan grippi edellä kohti palloa ja pitämään nyrkit rotaation mukana ( hartioiden edessä) mahdollisimman kaukana vartalosta.
Ainakin maila alkaa suhahtaa huomattavan nopeasti, vaikka lantion & hartioiden kiertonopeus on vain murto-osa entisestä.
Täytyy mennä tänään rangelle koittaan toimiiko tää oikeasti.
Mutta vaatiiko temmon rauhoittaminen kuitenkin lyöntipituus säilyttäen myös RR:n huomiointia ? Jostainhan sen mailanpään nopeuden täytyy tulla.
Miettiessäni asiaa ja lukiessani kommenteja, koostan temmon rauhoittamisesta seuraavat kaksi tekijää:
(1) puhdas osuma
(2) paino palloon säilyttämällä lag mahdollisimman pitkään ( alakerralla riittävä kierto systeemiin )Näin ollen temmon rauhoittuessa korkea mailanpään nopeus aikaansaadaan puhtaalla osumalla ja ’antaen mailan tehdä työ’ ts. säilyttämällä lag mahdollisimman pitkään. Lisäksi puhtaan osuman tuottamiseksi swingin alakuolo-kohta tulee olla riittävästi pallon edessä ( mainittiin 10 cm).
Seuraava asia tulee mieleen lähinnä intuiviisesti. Jos lag säilytetään pidempään kuin aikaisemmin, tulee osuman yhteydessä helpommin tilanteita joissa lapa on hiukan auki tai hiukan kiinni. Koska mailan varren ja lipun puoleisen käsivarren kulma säilyy pidempään, saattaa osumasta tulla ajoitusherkempi !? Ilmeisesti ns. Reverse Release (RR) ( mailan kierto kellon suuntaan gripistä lapaan päin katsoessa ja vasemman kyynärvarren kierto myötäpäivään kyynärpäästä ranteeseen päin katsoessa & oikean olkavarren ja kyynärvarren työntö ’kohteen suuntaan’ downswingissä) auttaa pitämään lavan suorassa kulmassa kohdelinjaan osuma-alueella ts. näin vähennetään ajoitusherkkyyden merkitystä. Lisäksi RR – ainakin pikaisten kokeilujen perusteella – auttaa pitämään
– ’nyrkit hartiakierron mukana’,
– säilyttämään lag mahdollisimman lähelle osumaaLisäksi luulen ( vai kuvittelenko vain ) että RR-lihastyö työstää mailaa swingitason ’sisäpuolelle’ lag säilyttäen, siten että jossain vaiheessa lähellä impactia käsivarret irtoaa vartalon vedosta ja maila kiihtyy lag säilyttäen kohti palloa. RR auttaa ikäänkuin tulemaan grippi edellä kohti palloa ja pitämään nyrkit rotaation mukana ( hartioiden edessä) mahdollisimman kaukana vartalosta.
Ainakin maila alkaa suhahtaa huomattavan nopeasti, vaikka lantion & hartioiden kiertonopeus on vain murto-osa entisestä.
Täytyy mennä tänään rangelle koittaan toimiiko tää oikeasti.
Mutta vaatiiko temmon rauhoittaminen kuitenkin lyöntipituus säilyttäen myös RR:n huomiointia ? Jostainhan sen mailanpään nopeuden täytyy tulla.
jnikola kirjoitti: (10.8.2009 10:37:04)
Miettiessäni asiaa ja lukiessani kommenteja, koostan temmon rauhoittamisesta seuraavat kaksi tekijää:
(1) puhdas osuma
(2) paino palloon säilyttämällä lag mahdollisimman pitkään ( alakerralla riittävä kierto systeemiin )Näin ollen temmon rauhoittuessa korkea mailanpään nopeus aikaansaadaan puhtaalla osumalla ja ’antaen mailan tehdä työ’ ts. säilyttämällä lag mahdollisimman pitkään. Lisäksi puhtaan osuman tuottamiseksi swingin alakuolo-kohta tulee olla riittävästi pallon edessä ( mainittiin 10 cm).
Seuraava asia tulee mieleen lähinnä intuiviisesti. Jos lag säilytetään pidempään kuin aikaisemmin, tulee osuman yhteydessä helpommin tilanteita joissa lapa on hiukan auki tai hiukan kiinni. Koska mailan varren ja lipun puoleisen käsivarren kulma säilyy pidempään, saattaa osumasta tulla ajoitusherkempi !? Ilmeisesti ns. Reverse Release (RR) ( mailan kierto kellon suuntaan gripistä lapaan päin katsoessa ja vasemman kyynärvarren kierto myötäpäivään kyynärpäästä ranteeseen päin katsoessa & oikean olkavarren ja kyynärvarren työntö ’kohteen suuntaan’ downswingissä) auttaa pitämään lavan suorassa kulmassa kohdelinjaan osuma-alueella ts. näin vähennetään ajoitusherkkyyden merkitystä. Lisäksi RR – ainakin pikaisten kokeilujen perusteella – auttaa pitämään
– ’nyrkit hartiakierron mukana’,
– säilyttämään lag mahdollisimman lähelle osumaaLisäksi luulen ( vai kuvittelenko vain ) että RR-lihastyö työstää mailaa swingitason ’sisäpuolelle’ lag säilyttäen, siten että jossain vaiheessa lähellä impactia käsivarret irtoaa vartalon vedosta ja maila kiihtyy lag säilyttäen kohti palloa. RR auttaa ikäänkuin tulemaan grippi edellä kohti palloa ja pitämään nyrkit rotaation mukana ( hartioiden edessä) mahdollisimman kaukana vartalosta.
Ainakin maila alkaa suhahtaa huomattavan nopeasti, vaikka lantion & hartioiden kiertonopeus on vain murto-osa entisestä.
Täytyy mennä tänään rangelle koittaan toimiiko tää oikeasti.
Mutta vaatiiko temmon rauhoittaminen kuitenkin lyöntipituus säilyttäen myös RR:n huomiointia ? Jostainhan sen mailanpään nopeuden täytyy tulla.
Huomasin saavani paljon parempia rautalyöntejä aikaiseksi kun lakkasin lyömästä palloa ja aloin lyödä ikään kuin jyrkemmn alaspäin ds.ssä jolloin lagia tulee automaattisesti enemmän…tällöin myös oikea käsi tulee lähemmäs kehoa aikaisin ja kiire häviää ja svingistä tuli rento ja pallot lensi korkeammalle ilman että pituus heikkeni. Tämä edellyttää tietysti myös lantiokierron ja painonsiirron oikeaa ajoitusta ( terävyyttä ) ja todellakin osumassa alaspäin lyömistä jotta pallot lähtee suoraan voimakkaalla alakierteellä.
Mulla aika-ajoin karkaa lyönti laukalle ja se karseeta katsoa kun hillittämästä lyömisestä huolimatta pallo lentää vaan 20 metriä eteen oikealle. Tämä lähinnä sen takia että lyhensin mailoja ja lyön lyhyemmillä mailoilla helposti kylkkäreitä…joku muistuma vanhasta swingistä pidemmillä reguvarsilla, joissa swingin ajoitus oli aivan toisenlainen. Nyt kun lyön lähempää ja pystympää dssä en tarvi pidempiä varsia vaan ne on nyt just oikein säädetty…10 vuotta vanhoja tapoja vaan aika vaikea muuttaa uusiksi ja kerran avasin 4 sw avausta peräkkäin järveen..samoin kävi pitkän avauksen jälkeen kahdesti yhdellä kierroksella…kyllä harmitti.
Mulla ei todellakaan taida olla käsitystä RR:stä…jos se on tuo mitä paksunsin..täytyy kokeilla niin se selviää.
jnikola kirjoitti: (10.8.2009 10:37:04)
RR auttaa ikäänkuin tulemaan grippi edellä kohti palloa ja pitämään nyrkit rotaation mukana ( hartioiden edessä) mahdollisimman kaukana vartalosta.Hyviä ajatuksi ja paljon oikeaan suuntaan olet kulkemassa.
Yksi isoimpia harhoja on kuitenkin tuossa lauseessa, ja niin hemmetin yleinen golfopetuksessa. Tuossa viikonlopun aikana muutama hieno pelastus oli pakko tehdä vasemmasta griinibunkasta, kun tapahtui juuri tuo mitä kuvailit.
Jos käsien ja mailan halutaan piirtävän suorahkoa viivaa ylhäältä katsoen osuma-alueella vaikka lantio ja hartiat pyörivät kovaa, jopa puhtaan pystyakselin ympäri, pitää käsillä tehdä vahvaa vastaliikettä sekä sivusuunnassa, että rotaatiossa. Se tarkoittaa, että työtä käsien ja lavan osalta tehdään suunttan, joka vastustaa niiden rkanemista vartalosta aina oaumman asti ja sen jälkeen vapautetaan tuohon suuntaan. Mahdollimaan läheltä oikeea jalkaa ja mahdollisimman kauas vasemmasta jalasta voisi olla käytännön ajatus. Ja lisäksi tehdä työtä käsivarsilla, joka saa ne pysymään oikean kyljen kohdalla koko dsw:n ajan. Ei vartalon edessä!
ts kirjoitti: (10.8.2009 12:17:34)
Se tarkoittaa, että työtä käsien ja lavan osalta tehdään suunttan, joka vastustaa niiden rkanemista vartalosta aina oaumman asti ja sen jälkeen vapautetaan tuohon suuntaan. Mahdollimaan läheltä oikeea jalkaa ja mahdollisimman kauas vasemmasta jalasta voisi olla käytännön ajatus. Ja lisäksi tehdä työtä käsivarsilla, joka saa ne pysymään oikean kyljen kohdalla koko dsw:n ajan. Ei vartalon edessä!Joo tuo kuulostaa järkeenkäypältä…ihmettelinkin jo että mitä ihmettä.
Mun mielestä kolopallon dilemma on kuinka saada pyörivästä liikkeestä pallo suoraan kauas varmemmin…ja silloin mielestäni ei riitä pelkkä pyöriminen vaan saatto tulee rakentaa siihen mukaan…eli release. Tähän olen keskittynyt viimeiset 14 vuotta lyönnissäni.
Löysien muuttujien eliminoiminen on tärkeää..polvikulma tulee säilyttää ja mailanpään nopeus maksimoida juuri ennen osumaa ja osuman aikana säilyttää voiman tuotto…muttei ollenkaan sen yli. Mitä lähempää vartaloa kykenet lyömään sitä paremmin pysyy paketti osumassa kasassa. Tukijalka on tärkeä elementti myös..sen ympäri alkaa lantion kierto juuri osumatapahtumassa ja saatosta tulee tehokas ja ranteilta saatu voima maksimoituu.
ts kirjoitti: (10.8.2009 12:17:34)
jnikola kirjoitti: (10.8.2009 10:37:04)
RR auttaa ikäänkuin tulemaan grippi edellä kohti palloa ja pitämään nyrkit rotaation mukana ( hartioiden edessä) mahdollisimman kaukana vartalosta.Hyviä ajatuksi ja paljon oikeaan suuntaan olet kulkemassa.
Yksi isoimpia harhoja on kuitenkin tuossa lauseessa, ja niin hemmetin yleinen golfopetuksessa. Tuossa viikonlopun aikana muutama hieno pelastus oli pakko tehdä vasemmasta griinibunkasta, kun tapahtui juuri tuo mitä kuvailit.
Jos käsien ja mailan halutaan piirtävän suorahkoa viivaa ylhäältä katsoen osuma-alueella vaikka lantio ja hartiat pyörivät kovaa, jopa puhtaan pystyakselin ympäri, pitää käsillä tehdä vahvaa vastaliikettä sekä sivusuunnassa, että rotaatiossa. Se tarkoittaa, että työtä käsien ja lavan osalta tehdään suunttan, joka vastustaa niiden rkanemista vartalosta aina oaumman asti ja sen jälkeen vapautetaan tuohon suuntaan. Mahdollimaan läheltä oikeea jalkaa ja mahdollisimman kauas vasemmasta jalasta voisi olla käytännön ajatus. Ja lisäksi tehdä työtä käsivarsilla, joka saa ne pysymään oikean kyljen kohdalla koko dsw:n ajan. Ei vartalon edessä!
Ok. Toisin sanoen RR auttaa pitämään vartalon ja käsivarret ’kytkettynä’ kun veto (rotaatio) on päällä.
Kuitenkin tähän vanhaan swinkulaani (tehosyöppö) verrattuna nyrkit pysyy paremmin vartalon kierron mukana (ilmeisesti kyllä oikean kyljen kohdalla, kuten mainitsit) — aiemmin ne jäivät kierrossa jälkeen, jopa siinä määrin että rannekulmat purkautui aikaisemmin. Näytti ihan karmeelta kun katsoin videolta viime vuonna.
Kiitos kommentista, ts. Oon huomannut että golfissa on aluksi hankalaa saada oikea mielikuva siitä mitä harjoitella. On kohtuullisen turha paukuttaa rangella palloja ennenkuin tätä mielikuvaa on olemassa. Tää tempon rauhoitus ja RR varmaan hahmottuu mulle paremmin kun vaan nyt treenaan asiaa eteenpäin.
ts kirjoitti: (10.8.2009 12:17:34)
Se tarkoittaa, että työtä käsien ja lavan osalta tehdään suunttan, joka vastustaa niiden rkanemista vartalosta aina oaumman asti ja sen jälkeen vapautetaan tuohon suuntaan.Kuitenkin on vielä pakko kysyä: RR:ssä tapahtuu siis vapautus osuman jälkeen? Toisinsanoen käsivarret tekevät töitä osumaan asti ja tämän jälkeen relataan tämä lihastyö? Mietin tätä suhteessa ’swing is one unbroken thrust from the beginning of the downswing to the end of followthrough’.
Mielenkiintoista. Tuntuu että kun pääsee syvemmälle näihin swingi-ajatuksiin, niin golf-harrastuksen alussa opittuja yksinkertaistuksia ja nyrkkisääntöjä täytyy uudelleentulkita. Esim. ’pidä käsivarret rentona’ ei nyt ihan tarkalleenottaen pidä paikaansa.
ts kirjoitti: (10.8.2009 12:17:34)
Mahdollimaan läheltä oikeea jalkaa ja mahdollisimman kauas vasemmasta jalasta voisi olla käytännön ajatus.Onks tää ny vaan sama aisa kun että lyötäisiin ulos? Ei vissii…
kebax kirjoitti: (10.8.2009 13:47:23)
ts kirjoitti: (10.8.2009 12:17:34)
Mahdollimaan läheltä oikeea jalkaa ja mahdollisimman kauas vasemmasta jalasta voisi olla käytännön ajatus.Onks tää ny vaan sama aisa kun että lyötäisiin ulos? Ei vissii…
Pelaaja tuntee ihan hemmetisti lyövänsä sisältä ulos, koska ei hahmota samaan aikaan tapahtuvaa varsin nopeaa rotaatiota. Todellisuudessa kun yrittää täysillä noin tehdä, kädet ja maila kulkee aika loivassa kaaressa sisältä sisään. Parin viikon päästä saatte asiasta kuvia näytölle.
jnikola: ei niitä oikeestaan mihinkään tuossakaan vapauteta. Voimien suunnat vaan on sellaiset, että sinne ne lentävät. Pelaaja ei kuitenkaan muuta lihaskäskytystä missään vaiheessa.
Jukka: tota… antasitko meidän keskustella aiheesta ihan rauhassa. Sun teoriat on niin täyttää kohinaa, että ne sotkee totaalisesti koko idean. Sä voisit hetken ihan ajutksella(?) keskittyä lukemaan näitä tekstejä, etkä hösläämään.
ts kirjoitti: (10.8.2009 13:55:31)
kebax kirjoitti: (10.8.2009 13:47:23)
ts kirjoitti: (10.8.2009 12:17:34)
Mahdollimaan läheltä oikeea jalkaa ja mahdollisimman kauas vasemmasta jalasta voisi olla käytännön ajatus.Onks tää ny vaan sama aisa kun että lyötäisiin ulos? Ei vissii…
Pelaaja tuntee ihan hemmetisti lyövänsä sisältä ulos, koska ei hahmota samaan aikaan tapahtuvaa varsin nopeaa rotaatiota. Todellisuudessa kun yrittää täysillä noin tehdä, kädet ja maila kulkee aika loivassa kaaressa sisältä sisään. Parin viikon päästä saatte asiasta kuvia näytölle.
jnikola: ei niitä oikeestaan mihinkään tuossakaan vapauteta. Voimien suunnat vaan on sellaiset, että sinne ne lentävät. Pelaaja ei kuitenkaan muuta lihaskäskytystä missään vaiheessa.
Eikös tuo alleviivattu tarkoita sitä, että käsiä viedään rotaation myötä vasemmalle (oikelta lyövällä)? Jos siis veto jatkuu (lihaskäskytys säilyy), eikö ’lentäminen’ on vähän väärä ilmaisu? Ja jos niitä ei vapauteta, niin eikö takaisin sisälle rotaation mukainen veto ole ihan aktiivinen prosessi?
Onkos tää ny ymmärrettävä niin että myös puhdas pyörivä swingi saattaa ”ajoituksen” vuoksi livetä vasemmalle mutta suoraviivaisempana toteutuksena helpompi korjata?
kebax kirjoitti: (10.8.2009 14:09:20)
Onkos tää ny ymmärrettävä niin että myös puhdas pyörivä swingi saattaa ”ajoituksen” vuoksi livetä vasemmalle mutta suoraviivaisempana toteutuksena helpompi korjata?En sanoisi, että ajoituksen vuoksi, vaan siksi, ettei lavan sulkeutumista ole vastustettu tarpeeksi (olettaen, että geometriassa muuten kaikki ok). Eli liian vähän RR:ia, lavan avaamista, tms., millä termillä sitä nyt sitten haluaakin kutsua.
jnikola kirjoitti: (10.8.2009 10:37:04)
Ainakin maila alkaa suhahtaa huomattavan nopeasti, vaikka lantion & hartioiden kiertonopeus on vain murto-osa entisestä.Tähän vielä: jotakin on joko ymmärretty väärin ja/tai toteutettu väärin, jos tuo on lopputulos (tai tuntemus siitä). Kyllä isoilla lihaksilla tapahtuvan rotaation (ja käsillä lyömiseen liittyvän kierron jarruttamisen eliminoimisen) pitäisi nimenomaan lisätä lantion ja hartioiden kiertonopeutta.
Scoop kirjoitti: (10.8.2009 14:07:18)
ts kirjoitti: (10.8.2009 13:55:31)
kebax kirjoitti: (10.8.2009 13:47:23)
ts kirjoitti: (10.8.2009 12:17:34)
Mahdollimaan läheltä oikeea jalkaa ja mahdollisimman kauas vasemmasta jalasta voisi olla käytännön ajatus.Onks tää ny vaan sama aisa kun että lyötäisiin ulos? Ei vissii…
Pelaaja tuntee ihan hemmetisti lyövänsä sisältä ulos, koska ei hahmota samaan aikaan tapahtuvaa varsin nopeaa rotaatiota. Todellisuudessa kun yrittää täysillä noin tehdä, kädet ja maila kulkee aika loivassa kaaressa sisältä sisään. Parin viikon päästä saatte asiasta kuvia näytölle.
jnikola: ei niitä oikeestaan mihinkään tuossakaan vapauteta. Voimien suunnat vaan on sellaiset, että sinne ne lentävät. Pelaaja ei kuitenkaan muuta lihaskäskytystä missään vaiheessa.
Eikös tuo alleviivattu tarkoita sitä, että käsiä viedään rotaation myötä vasemmalle (oikelta lyövällä)? Jos siis veto jatkuu (lihaskäskytys säilyy), eikö ’lentäminen’ on vähän väärä ilmaisu? Ja jos niitä ei vapauteta, niin eikö takaisin sisälle rotaation mukainen veto ole ihan aktiivinen prosessi?
ÄÅkkiähän noin luulisi, mutta kun ne kädet ei kulje ympyrän kaarta tuon vastaliikkeen seurauksena. Ne leikkaa varsin paljon tuon kehän sisäpuolelle vasemman käden vastaliikkeen ansiosta ja sen vuoksi myös luonteva suunta niiden vapautumiselle on enemmän tangentin (kohdelinjan) suuntaan.
Saiskohan Jokkedokke laitettua tosta top down kuvan sieltä 3D scenen puolelta tähän näkyviin. Tosin siinä on vain lavan liike, mutta ajatusta selventämään.
ts kirjoitti: (10.8.2009 14:20:35)
Scoop kirjoitti: (10.8.2009 14:07:18)
ts kirjoitti: (10.8.2009 13:55:31)
jnikola: ei niitä oikeestaan mihinkään tuossakaan vapauteta. Voimien suunnat vaan on sellaiset, että sinne ne lentävät. Pelaaja ei kuitenkaan muuta lihaskäskytystä missään vaiheessa.
Eikös tuo alleviivattu tarkoita sitä, että käsiä viedään rotaation myötä vasemmalle (oikelta lyövällä)? Jos siis veto jatkuu (lihaskäskytys säilyy), eikö ’lentäminen’ on vähän väärä ilmaisu? Ja jos niitä ei vapauteta, niin eikö takaisin sisälle rotaation mukainen veto ole ihan aktiivinen prosessi?
ÄÅkkiähän noin luulisi, mutta kun ne kädet ei kulje ympyrän kaarta tuon vastaliikkeen seurauksena. Ne leikkaa varsin paljon tuon kehän sisäpuolelle vasemman käden vastaliikkeen ansiosta ja sen vuoksi myös luonteva suunta niiden vapautumiselle on enemmän tangentin (kohdelinjan) suuntaan.
Saiskohan Jokkedokke laitettua tosta top down kuvan sieltä 3D scenen puolelta tähän näkyviin. Tosin siinä on vain lavan liike, mutta ajatusta selventämään.
Mut mikään kuvahan ei todista sitä mitä kannattaisi tai pitäisi tehdä (= minkälainen lihastyö olisi suotuisa/hyödyllinen/tehokas). Se mitä haen takaa, näkyy aika hyvin tästä flikistä. Mä veikkaisin, että mielikuva käsien ’vapauttamisesta’ kohdelinjan suuntaan (riippuen tietysti hieman swingin muusta geometriasta) johtaa helposti flippaamiseen.
Scoop kirjoitti: (10.8.2009 14:16:38)
kebax kirjoitti: (10.8.2009 14:09:20)
Onkos tää ny ymmärrettävä niin että myös puhdas pyörivä swingi saattaa ”ajoituksen” vuoksi livetä vasemmalle mutta suoraviivaisempana toteutuksena helpompi korjata?En sanoisi, että ajoituksen vuoksi, vaan siksi, ettei lavan sulkeutumista ole vastustettu tarpeeksi (olettaen, että geometriassa muuten kaikki ok). Eli liian vähän RR:ia, lavan avaamista, tms., millä termillä sitä nyt sitten haluaakin kutsua.
Tästä pitkälti on kysymys. Tosin mulle toi vasemman käden painaminen ’alas ja sisään’ alkaa olla aika saman kokosessa merkityksessä kuin avaava kierto. Molemmat on välttämättömiä liikkeitä, ettei pallo menis vasemmalle.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Tempon rauhoitus