Tiesitkö nämä knopit Mastersista?

Golfkilpailuissa tulosten takaa paljastuu usein yksityiskohtia, joita ei tule huomanneeksi kisaa seuratessaan.

Mastersin vihreä takki laitettiin viime sunnuntaina odotetusti Scottie Schefflerin harteille. Yhdysvaltalaisen ylivoima miesten huippugolfissa on tällä hetkellä hurja, mistä kertoo reilu johto maailmanlistalla. Scheffler on tullut tunnetuksi erinomaisena pallonlyöjänä, avausten pysyessä väylillä ja lähestymisten griineillä.

Schefflerin neljän lyönnin voitto Mastersissa tuli pallonlyöntitaidoista huolimatta ilman tulisena hehkunutta ykkösosa-aluettaan. Scheffler on tämän kauden ykkönen PGA Tourin strokes gained -tilastossa lähestymisissä. Mastersissa hän jäi samaisessa tilastossa top 10:n ulkopuolelle. Hän itse asiassa hävisi lyöntejä toisella ja kolmannella kierroksella muulle fieldille lähestymisissä.

Schefflerin griiniosumaprosentti oli Masterissa 64. Hän on jäänyt yhtä matalaan prosenttiin vain yhdessä kilpailussa viimeisen vuoden aikana. Masters-voittajissa täytyy mennä vuoteen 2007 ennen kuin tulee vastaan vähemmillä griiniosumilla kisan voittanut pelaaja (Zach Johnson).

Griinin ympärillä Scheffler oli omaa luokkaansa. Hän pesi muun porukan strokes gained around the green -tilastossa. Maailman tämän hetken ykköspelaaja on nyt voittanut kolme kertaa kuluvana vuonna. Hän ei ole pelannut tällä kaudella yhtään kierrosta yli parin.

Scottie Schefflerin caddiellä Ted Scottilla on plakkarissaan neljä Mastersin voittoa. Kaksi Schefflerin ja kaksi Bubba Watsonin kanssa. Kuva: Getty Images

Ensimmäisen Mastersinsa pelannut Ludvig Åberg sijoittui toiseksi, joka on ensikertalaiselta loistava suoritus. Fuzzy Zoellerin ykköstila rookiena vuonna 1979 on omassa kastissaan, mutta Åbergista tuli vasta kolmas pelaaja, joka on onnistunut kipuamaan yksin kakkoseksi. Muut ovat Dan Pohl (1982) ja Will Zalatoris (2021).

Åbergin maanmies Jonas Blixt sijoittui vuonna 2014 jaetulle toiselle sijalle Masters-debyytissään. Tuon jälkeen Blixt ei ole onnistunut pääsemään majoreissa 20 parhaan joukkoon.

Augusta National on huomattavasti mäkisempi ja muodokkaampi kenttä kuin televisiokuvista voisi päätellä. Griinit ovat paitsi hyvin muodokkaat myös erittäin liukkaat. Kolmen putin griinejä tulee väistämättä vastaan kaikille pelaajille – paitsi tänä vuonna Åbergille.

Edelliset täydet neljä kierrosta ilman kolmiputtisia pelanneet pelaajat ensimmäisessä Mastersissaan ovat Tony Finau ja Doug Ghim (2018). Finaun sijoitus oli tuolloin T10 ja Ghimin T50.

Kentän muokkaaminen näkyy tilastoissa

Ikonisen Amen Cornerin viimeinen reikä 13. oli pitkään kentän helpoimpia väyliä. Pelaajat tykittivät tällä par-viitosella toisia lyöntejään griinille tuon tuosta. Augusta Nationalissa ryhdyttiin toimeen ja avauslyöntipaikkaa vietiin 30 metriä taaksepäin.

Edelleen väylän pystyy lyömään kahdella lyönnillä päälle, mutta draivilta vaaditaan täydellisyyttä hipovaa vasemmalle kaartavaa lyöntiä, missä vaanii kuuluisa Rae’s Creek -puro. Sama puro pitää ylittää griiniä lähestyttäessä.

Tämän vuoden Mastersissa 13. reiällä tehtiin vain yksi eagle viimeisten kolmen kierroksen aikana. Siitä vastasi Scottie Scheffler.

Koko kilpailuissa tehtiin 21 eaglea. Triplabogeja tai sitä huonompia tuloksia oli 22.

Koko kilpailun kierroskeskiarvo oli 73,90 (par 72). Neljän kierroksen aikana tehtiin 21 kuutosella alkavaa kierrostulosta. Näistä 11 tuli sunnuntaina. Kuudenneksi sijoittunut Bryson DeChambeau pelasi ensimmäisenä päivänä 65 lyönnin kierroksen, joka oli kilpailun paras kierrostulos.

Kahdeksikolla alkavia kierroksia pelattiin 20. Kisan heikoimman kierrostuloksen ”titteli” meni tällä kertaa Emiliano Grillolle. Argentiinalainen käytti toisen päivän kierrokseensa 83 lyöntiä.

Sijalle T43 päätynyt Phil Mickelson on tehnyt urallaan Mastersin jälkeen 101 kertaa cutin majoreissa. Vain Jack Nicklaus ja Gary Player ovat tässä tilastossa häntä edellä.