Yksi erikoisuus ja mielestäni harrastajan kannalta ongelma on myös se että paikalliset kentät ovat ainakin jossain vaiheessa kilpailleet siitä kenellä on vaikein kenttä. Iso osa kentistä on tavalliselle keskivertoharrastajalle liian pitkiä tai vaikeita. Siihen vielä kun yhdistää yleensä melko mäkisen maaston ja sokkolyönnit, niin golfistakin saa entistä hankalamman lajin. Suurin osa kentistä on risukkoisia ja osittain tiheän metsän keskellä rakennettuja. Raffit pidetään ylipitkinä ja viheriöillä tavoitellaan jotain PGA-nopeuksia.

On oikeasti harmi että Vantaalla oleva kenttäprojekti ei edennyt toivotusti, etuysin testanneena voin kertoa että oli tasaista ja sopivan helppoa. Moni meidän ryhmästä pääsi kokeilemaan eaglea ensimmäistä kertaa ja oli innoissaan. Lajin pitäisi olla helppoa ja mukavaa, ei puuskuttamista ja pallon etsimistä ryteiköstä.

Eli kyllä kenttäsuunnittelulla on mielestäni hankaloitettu harrastuksen miellekkyyttä. Suurin osa harrastajista ei ikinä kilpaile, vaan hakee lajista jotain ihan muuta. Tuonkin pitäisi golfliiton jo pikkuhiljaa sisäistää, nyt on kilpailupuolta liikaa painotettu monissa kohdin.