golfin kehtomaassa ei ole lainkaan omituista että 2×18 reiän kenttäkokonaisuutta hoidetaan alle kymmenen vakituisen voimin, ja kesäksi otetaan pari kausityöntekijää hoitamaan pelkästään rangea ja bunkkereita.

meillä ei valitettavasti ole sitä luksusta, että golfkausi jatkuisi ympäri vuoden sillä tasolla että se voisi olla kannattavaa; valon määrä on rajallinen talvisin. vaikka jollain tapaa heinän kanssa voitaisiin kikkailla pimeinä kausina, ”peli-ikkuna” on aika lyhyt jotta siitä saataisiin taloudellisesti kannattava kentän pyörittämisen kannalta.

meillä ei ole myöskään ensimmäistäkään maailmanluokan kenttää, jonne ympäri maailman haluttaisiin tulla pelaamaan oli olosuhteet mitkä tahansa. meillä on järjettömän hienoja kenttiä aivan tajuttoman hienoissa puitteissa, mutta edes top 100 listalle pääseminen vaatii jotain muuta mitä on tarjolla tällä hetkellä. näiltä osin perinteiset golf-maat ovat auttamattomasti ulottumattomissa toistaiseksi. tämä taas vaikuttaa rahavirtaan ja kysyntään.

vaikka kentänhoidon taso on ottanut huimia harppauksia viime vuosina, tässä maassa talvikausi tarkoittaa edelleen että talven jäljiltä on monesti puhdasta arpapeliä onko x kenttä missä kunnossa. kauden alussa menetetään monesti monta viikkoa kun kevät ei aina noudata kenttämestarin ja golfyhtiön suunnitelmia. tähän tarvitaan ammattitaitoista työntekijää jotta se kenttä saadaan reilusti ennen juhannusta tip-top kuntoon, jos edes silloinkaan, koska edelleenkin ollaan täysin luonnon armoilla.

ulkomailla, missä ulkoistaminen on joissakin maissa normi, on mahdollisuus hoitaa useita kymmeniä kenttiä yhden yhtiön kautta, ja lähes poikkeuksetta näissä yhtiöissä on kovan luokan ammattitaitoista porukkaa josta ammentaa tietotaitoa. tämä tosin tarkoittaa sitä, että ammattitaidosta ollaan valmiit maksamaan; millään siwan kassan palkoilla on turha odottaa augustan kenttämestaria palkkalistoille. poikkeuksetta näillä kentänhoitoyhtiöillä on ammattitaidon lisäksi suhteellisen vakaa konekanta jota voi tarpeen mukaan siirrellä.

sopimuksen teko on myös ongelmallinen kentän ja hoitavan yhtiön kannalta; miten tarkkaan ja missä puitteissa voidaan todeta että kenttä on halutussa kunnossa. pahimmillaan tämä tarkoittaa että joka ikinen leikkuukorkeus ja greeninnopeus on listattu siihen sopimusnivaskaan niine päivämäärineen jolloin kentän pitää olla x kunnossa, ja sen valvominen on edelleen oma soppansa. tietyn kunnon ylläpitäminen vaatii jotain muuta kuin sen kuuluisan vihreän kirjan ja aikomuksen tehdä huippukenttä pikkurahalla. ja edelleenkin keleillä on oma sanansa siihen miten asiat tässä maassa menee tulevina kausina.

asia kiinnostaa lähinnä siksi, että kyseessä on ns oma ala, ja sattuneesta syystä tulee seurattua läheltä miten golf-ala elää omaa elämäänsä suomessa. valitettavasti viime aikoina monesta eri syystä on syntynyt vaikutelma siitä, että oletetaan kentän hoitamisen olevän lähinnä leikkurin päällä istumista, ja että siihen riittää kunhan joku vain saadaan istumaan siihen leikkurin päälle. asia ei kuitenkaan ole aivan näin.

suuressa mittakaavassa suomessa on aivan järjettömän kova ammattitaito, mutta kuitenkin kentänhoidosta pyritään karsimaan turhat eurot pois taloudellisiin syihin vedoten. tämä on tietenkin täysin ymmärrettävää, ja joiltain osin olen sitä mieltä että karsittavaa on reilusti. kuitenkin liika karsiminen sokeasti ilman pitkän tähtäimen suunnitelmaa johtaa ennenpitkää siihen, että alalle on entistäkin vaikeampaa saada alasta oikeasti kiinnostuneita työntekijöitä. kyse on siis siitä millä nuoteila suomessa pelaillaan tulevaisuudessa, ja mitkä eväät se antaa tulevaisuuden lupauksille pelattavien kenttien kunnossa, joka taas osaltaan vaikuttaa näiden lupausten menestymiseen maailmanlaajuisesti. tällä on luonnollisesti suuri vaikutus lajin imagoon tässä maassa.

minulla ei ole mitään sitä vastaan että golf-ala kokee muutoksia, lähinnä se on tervettullutta ja luonnollista. tällä tavoin asiat kehittyvät toivottavasti parempaan suuntaan. monesti kuitenkin tuntuu siltä, että tässä maassa ei ole täysin tajuttu mitkä ovat rajoitteet ja vaatimukset alalla, ja kuinka ne parhaiten kohtaisivat toisensa.