Mielenkiintoinen video. Mikä on muuten tuon turvelieriön läpimitta? Voiko sitä säätää vai onko se aina samanmittainen? Kuvissa se näytti jotenkin isolta.

Kytäjällä oli NW:n griini viillelty eli ei holkitettu.

Tai sitten joku laite oli hajonnut…

Kuinka syvalle tikataan, on vahan siitakin kiinni miten syvalla ruohon juuret ovat. Sinnehan sita ilmaa pitaa saada. Kantsii leikkaa ’kakunpalanen’ griinista ja tutkia sen eri tasoja. Muinoin rankella me puhallettiin jate pois griinilta ja kaytettiin ne sit muihin tarkoituksiin.

Yhdella paikallisella golfkentalla (2×18) olen nahnyt jannujen kayttavat traktoria jonka perassa on JD:n sellanen ilmastointilaite, joka ei jata ollenkaan jatetta vaan se tuikkaa baut sentin paksuiset pitkat piikit griiniin ja ilmastoi ne siten. Oli aika vaivattoman nakoista ja nopeaa puuhaa!

poa annua kirjoitti: (14.9.2012 21:36:17)

Golfinn kirjoitti: (14.9.2012 21:21:48)
Kuinka syvalle tikataan, on vahan siitakin kiinni miten syvalla ruohon juuret ovat. Sinnehan sita ilmaa pitaa saada. Kantsii leikkaa ’kakunpalanen’ griinista ja tutkia sen eri tasoja. Muinoin rankella me puhallettiin jate pois griinilta ja kaytettiin ne sit muihin tarkoituksiin.

Yhdella paikallisella golfkentalla (2×18) olen nahnyt jannujen kayttavat traktoria jonka perassa on JD:n sellanen ilmastointilaite, joka ei jata ollenkaan jatetta vaan se tuikkaa baut sentin paksuiset pitkat piikit griiniin ja ilmastoi ne siten. Oli aika vaivattoman nakoista ja nopeaa puuhaa!

Tappi-ilmastusta me harrastetaan noin kahden viikon välein 12mm tapilla n.17cm syvyyteen, jyräys päälle ja griinit ovat täysin pelikelpoisia

Aika tiheästi..?? Onko monilla muilla kentillä sama käytäntö En ole havainnut moista useimmin pelaamillani kentillä pelivuosieni aikana.

Tappi-ilmastus ja holkki-ilmastus ovat toisiaan täydentäviä, vaan ei korvaavia hoitotoimia. Tappi-ilmastuksella (kuten veitsi-ilmastuksellakin) parannetaan kasvualustan ominaisuuksia ja edistetään juurten kasvua, holkittamalla parannetaan kuitukerroksen ominaisuuksia.

Tapitus aloitetaan keväällä aika matalaan, n. 5 cm:iin. Parin kolmen viikon välein mennään kerta kerralta syvemmälle, ja sillä tavoin houkutellaan juurta mukaan – vesi ja ravinteet menevät edeltä ja juuri perästä. Myös mekaanisen vastuksen väheneminen auttaa juurta tunketumaan maahan. Riippuen käytettävissä olevasta kalustosta, saavutetaan kesän syvin ilmastus, n. 15 cm, juhannuksen maissa. Siitä alkaa syksyä kohti taantuminen, kasvusto harvenee ja juuristo ei enää syvene.

Se, että pelaajat eivät tätä hoitoa pane merkille, johtuu paljolti siitä että sopivan pienellä piikillä tehtynä ja heti päälle jyräten viheriön pelikunto jopa paranee. Pienet epätasaisuudet poistuvat jyrätessä ja kuitukerros pehmenee hiukan, joten vastaanottavuus tuntuu paranevan vaikka spinni ei muuttuisikaan.

Holkituksella hoidetaan kuitukerrosta ja yleensä ei mennä kuitua syvemmälle. Holkittajan perään voi asentaa lanan, joka kerää papanat karheelle. Siitä ne voidaan poistaa vaikkapa lumikolalla. Kentillä on myös harvestereita, jotka keräävät papanat lanan ja elevaattorin avulla hoitokoneen lavalle suoraan.

Hiekka levitetään yleensä juuri ennen tappi-ilmastusta, koska dresseri painaa ja jättää helposti uria ilmastamisen yhteydessä pehmentyneeseen viheriön pintaan. Harjauksella menee jokseenkin sama määrä hiekkaa reikiin – eli normaalimäärillä ei kovinkaan paljoa.