< PreviousKUINKA GOLFKENTÄN VAIKEUS ARVIOIDAAN?Kentän pituus on golfkentän vaikeuden määrittävin tekijä, mutta arviointityöryhmän aika kuluu enimmäkseen muuhun.TEKSTI ja KUVAT Jere JaakkolaTimo Huvinen (vas.), Kimmo Helaskoski, Markku Takanen ja J-P Salakari reittasivat Linna Golfin heinäkuussa.30 • GOLFLEHTI • 4/2020 Mä laitan TZ:aan nolla prosenttia.- Tarvitsetteko sen aikaisemman koron?- Moundeja? Annetaan me ykkönen nyt ainakin.- Fractionit ja syvyydet on kaikki valmiina.- Unpleasantteja ei ole.- Otin sivu-ER:n.- Laitetaanko berttaa?- Lateraali on.Keskustelua kuunnellessani voisin kuvitella itseni istumassa hammaslääkärin tuolilla. Mutta suu on nyt auki aivan toisesta syystä. Käynnissä on Linna Golfin slope-arviointi. Etelä-Suomen alueella operoiva nelihenkinen työryhmä, Markku Takanen, Timo Huvinen, Kimmo Helaskoski ja J-P Salakari, määrittää edellisessä Kenttärankingissa maamme ykköskentäksi valitun Linna Golfin vaikeutta. Se on tehty viimeksi vuonna 2006. Kentän slope-arviointi, eli reittaus, pitäisi teh-dä korkeintaan kymmenen vuoden välein. Hämeen-linnassa ollaan vähän myöhässä aikataulusta, mutta nyt tilanne korjataan.Kentän reittauksessa (eng. course rating) on kyse golfkenttien vaikeuden arvioinnista, mutta yksi asia on syytä tehdä heti selväksi: slope-arvioinnilla ei ole mitään tekemistä golfkentän reikien hcp-lukujen kanssa. Jos kotikentän reikien hcp-luvut tuntuvat olevan pielessä, sormella ei kannata osoitella reittaa-jien suuntaan. Slope-arviointi ja hcp-luvut ovat kaksi eri asiaa, vaikka liittyvätkin molemmat siihen, miten ja kuinka paljon tasoituslyöntejä jaetaan.REITTAUS ON TYÖNÄ suoraviivaista. Se tehdään aina neljän hengen ryhmässä, joka jaetaan kahteen pariin. Toinen pari arvioi kenttää naisten klubitiiltä, joka on Suomessa perinteisesti punainen, ja toinen keltaisena tunnetulta miesten klubitiiltä. Yksi työryhmän jäsen vastaa lisäksi korkeuserojen mittaamisesta, toinen raportin laatimisesta ja koko työryhmä osallistuu griinialueiden arvoimiseen.Arvioinnissa käytetään apuna neljää kuviteltua pelaajaa: scratch-mies, scratch-nainen, bogey-mies (hcp n. 20) ja bogey-nainen (hcp n. 24). Kunkin pelaajan etenemistä kentällä arvioidaan vakioiduilla lyöntimitoilla. Esimerkiksi bogey-miehen avaus-lyönti lentää aina 165 metriä ilmassa ja pysähtyy 183 metrin päähän tiiauspaikalta. Scratch-naisen kak-koslyönti päätyy puolestaan 174 metrin päähän siitä, mihin hänen 192 metriä pitkä avauksensa pysähtyi. Kentän pituus on slope-arvioinnin keskeinen teki-jä. Se määrittää noin 85–90 prosenttia koko slope-arvioinnin lopputulemasta. Mittareiden kertomien metrilukemien lisäksi reikien ja kentän pituuteen vaikuttavat muun muassa korkeuserot, alastuloaluei-den pinnanmuodot, doglegit sekä ”pakotetut” layup-lyönnit esimerkiksi ennen vesien ylityksiä.Kentän pituuden määrittämiseen ei periaattees-sa tarvittaisi neljän hengen työryhmää, sillä kentät voisivat hoitaa itse mittauksen. Osa kentistä on niin tehnytkin, mutta mittaukset on usein tehty puutteel-lisesti tai jopa väärin. Siksi kokeneet reittaajat tar-kistavat arvioinnin aikana myös mahdolliset kenttien omat mittaukset. Nykyisillä työvälineillä, etäisyyskii-kareilla ja GPS-kelloilla, mittaus sujuu joutuisasti ja vaivattomasti muun ohessa.PELKKÄ PITUUDEN MÄÄRITTÄMINEN ei kuitenkaan riitä. Suurin osa työryhmän ajasta kuluu muiden tekijöiden arvioimiseen. Noin neljä tuntia kestävän, eli suunnilleen 18-reikäisen golfkierroksen mittai-sen urakan aikana reittaajat arvioivat muun muassa väylien leveyttä lyöntien alastuloalueilla, esteiden ja maastonsa vuoksi pelaamattomien alueiden sijaintia, griinialueiden muotoja ja haastavuutta, bunkkereiden sijaintia ja vaikeutta sekä peliin vaikuttavaa puustoa. Siinä missä pituuden metrimäärät voi lukea suo-raan mittareista, esimerkiksi muotojen ja vaikeuden arvioiminen perustuu tuntumaan ja pitkään koke-mukseen.Linna Golfin työryhmä kokoontuu jokaisella vihe-riöllä ja vetää havaintojaan yhteen. Griinit arvioidaan kolmiportaisella asteikolla tasaisesta (flat) voimak-kaasti muotoiltuun (high). Lähes kaikki Linna Golfin griinit ovat pinnanmuodoiltaan keskitasoa (mode-rate), mutta runsaat ja usein voimakaspiirteiset kum-Kimmo Helaskoski täyttää väylän raportointilomaketta. GOLFLEHTI • 4/2020 • 31 mut (mounds) griinin reunoilla tekevät griinialueista haastavia. ”Linna on varsin selkeä kenttä pela-ta”, sanoo kunkin reiän tiedot raporttiin kirjaava Timo Huvinen. ”Bogey-pelaajalle vaikeus tulee ennen kaikkea pituudesta ja griinialueista.”Linnan arvioinnista vastaa kokenut reittaajanelikko, joka on käynyt läpi slope-arvioinnin pakolliset koulutuk-set. Koulutustilaisuuksissa eri maiden työryhmät laitetaan arvioimaan kenttää, jonka arviointiin USGA:n kouluttajat ovat laatineet oikeat vastaukset. Sitten työryhmien tuloksia verrataan USGA:n vastauksiin. Menettelyllä pyritään varmistamaan se, että arviointi tehdään kaikissa maissa mahdollisimman samalla tavalla.Näin rakennetussa arviointijärjestel-mässä on selvää, ettei kenttien kaikkia yksityiskohtia ja ominaispiirteitä voida ottaa arvioinnissa erikseen huomioon. Siksi arviointi perustuu esimerkiksi keskimääräisille laskennallisille lyön-timitoille. Tämä taas selittää osaltaan sen, miksi pelaajien kokemukset kentän vaikeudesta poikkeavat toisinaan siitä, mitä slope-arviointi asiasta kertoo. Slope-järjestelmä ei myöskään ole kenttien psykologisen vaikeuden ar-vioinnissa parhaimmillaan, vaikka se laskennallisesti otetaankin arvioinnissa huomioon. Suomessa kentän psykologista vaikeutta, joka syntyy esimerkiksi nä-kymien visuaalisesta pelotteesta, kentän luonteesta ja joskus kentän maineestakin, ei kuitenkaan reittauksen aikana erikseen tulkita. SUOMESSA REITTAUKSET on jaettu kolmelle eri alueilla toimivalle arviointi-ryhmälle. Vaikka uusia kenttiä avataan nykyisin vain harvoin, töitä riittää. Etelä-Suomen ryhmä on tehnyt tänä vuonna jo toistakymmentä arviointikäyntiä. Reittaajilla riittää keikkoja, sillä kentälle tehty arviointi ei ole voimassa loputtomiin. Uuden kentän ensiarvioinnin jälkeen kenttä on arvioitava uudelleen viiden vuoden kuluttua ja sen jälkeen kymmenen vuoden välein. Vaikka kenttien reititykseen ei tyypilli-sesti vuosikausiin kosketakaan, golfkent-tä muuttuu vuosien kuluessa jatkuvasti ja erityisesti ensimmäisten vuosiensa aikana, kun se mukautuu ympäristöönsä ja kun kentän pelattavuutta tyypillisesti parannellaan. Merkittävä kentän vaike-uteen vaikuttava tekijä on myös puiden kasvaminen.Jos kenttiin tehdään merkittäviä muu-toksia, kuten uudelleenreitityksiä, uusia viheriöitä tai huomattavia reuna-alueiden muokkauksia, golfseurojen on ilmoitet-tava asiasta Suomen Golfliitolle, jonka Slope-arvioinnissa käytettävä lyöntipituustaulukkoScratch-pelaajaBogey-pelaajaMiesNainenMiesNainenAvausIlmassa (m)211174165119Rullit (m)18181818Kokonaispituus (m)2291921831372. lyöntiIlmassa183156137101Rullit (m)18181818Kokonaispituus (m)201174155119Edetty matka 2 lyönnin jälkeen (m)430366338256harkinnassa on, tarvitaanko kentälle uusi slope-arviointi. Aina kun tarvitaan, reit-taajatyöryhmä on valmiina keikalle.”Griinimoundit 2, putoo yli 3 metriä.””Mä antaisin ykkösen puut.””Ei oo tierejä.””Onko MO-griinit?””Ei annettu scratcharille maundii, mut annettiin tupla-weetä", J-P Salakari huikkaa, ja pian ryhmää poistuu seuraa-valle reiälle. Koko kentän kierrettyään ryhmä laatii arviointiraportin, joka lähetetään Golfliit-toon.Liitossa raporttien sisältämät tiedot syötetään USGA:n ohjelmistoon, ”lasken-tamyllyyn”, jonka laskentakaavoista ei kellään tunnu olevan kovin tarkkaa tietoa. Ohjelmisto laskee reittausryhmän rapor-tin perusteella kentän Course Rating ja Slope Rating -arvot kaikille tiiauspaikoille ja erikseen mies- ja naispelaajille. Niiden perusteella laaditaan kenttien slope-tau-lukot ja lasketaan pelaajien pelitasoituk-set kullekin kierrokselle. Golfin harrastajalle riittää, kun katsoo oman pelitasoituksensa kentän slope-taulukosta. USGA, kokeneet reittaajat ja Slope-järjestelmän salaperäinen lasken-tamylly huolehtivat kaikesta muusta.Linna Golfin Slope Rating ja Course Rating -arvoihin ei tällä kertaa tule olen-naisia muutoksia. Kenttien kaikkia yksityiskohtia ja ominaispiirteitä ei voida ottaa arvioinnissa erikseen huomioon.32 • GOLFLEHTI • 4/2020 SYYSGOLF SYKÄHDYTTÄÄOSTA NYT SYKSYN PELITUOTTEET GOLFPISTEEN VERKKOKAUPASTAWWW.GOLFPISTE.COM/VERKKOKAUPPASELAA, OSTA JA PELAA!Golfpisteen Verkkokauppa kokoaa yhteen jo yli 30 golfkentänpelituotteet green feestä jäsenyyksiin, sarjakortteihin, pelioikeuksiin jamajoituspaketteihin. Mukana on huippukenttiä ympäri Suomea,kuten Linna Golf, Pickala Golf, Hirsala Golf,Lakeside Golf, Muurame Golf jne!Nyt mukana myös Viron kentät, kuten Pärnu Bay Golf,Saare Golf, White Beach Golf ja Rae Golf!GREENFEETJÄSENYYDETPELIOIKEUDETMAJOITUS-PAKETITSTINOPI PARHAILTA36 • GOLFLEHTI • 4/2020 GER!TEKSTI Tiger Woods ja Daniel Rapaport KUVAT Steven Szurlej (2020) ja J.D. Cuban (2020)Uudelleenjulkaistu Golf Digestin ® luvalla numerosta (7/2020). Copyright © 2020 Golf Digest. Kaikki oikeudet pidätetään. GOLFLEHTI • 4/2020 • 37 BACKSVINGISEISON vähän tavallista lähempänä palloa. Näin pystyn ”peittämään pallon” eli pitämään ylävartaloni paremmin pallon päällä osumakoh-dassa ja läpimenossa. Muista, ettei tarkoitus ole sipaista palloa mat-kaan tiiltä, vaan lyödä sitä hieman alaspäin osumassa. Pelaan palloa myös vähän normaalia taempaa, joskaan en enää niin takaa kuin ennen (kuva yllä). Kui-tenkin juuri sen verran, että pallon lentoradasta tulee hieman matalampi. Taakseviennissä keskityn pitämään painon tasai-sesti molempien jalkojen päällä (vasemmalla). Nor-maalissa draivissa paino siirtyy taakseviennissä selkeästi oikean jalan varaan, mutta stingerissä paino tuntuu olevan pi-kemminkin vasemman ja-lan päällä. Näin tulokulma palloon on oikeanlainen. Yksi lyöntini saa yleisön hullaantumaan poik-keuksellisella tavalla, stinger.Kehitin tämän matalalla lentävän avauslyönnin 1990-luvun lopulla varmistaak-seni, että minulla on varma lyönti kaikenlaisiin olosuhteisiin. Stinger on iso kilpailuetu tuulisina päivinä The Openissa, jolloin vähänkin korkeammalle nousevia lyöntejä on mahdotonta kontrolloida.Stingerin opetteleminen ei ollut helppoa. Aluksi minun oli hankittava lisää voimaa, etenkin kyynärvarsiini, pystyäkseni kat-kaisemaan mailan liikkeen juuri osuman jälkeen.Pitkän range-harjoittelun jälkeen uskalsin vihdoin käyttää lyöntiä kilpailutilanteessa. Sen jälkeen se on ollut luotettava valinta – pienillä muutoksilla – koko urani ajan, useista svingi-muutoksista huolimatta.38 • GOLFLEHTI • 4/2020 TÄTÄ ET EHKÄ TIEDÄ, mutta minä en keksinyt lyönnille nimeä ”stinger". Kunnia siitä kuuluu tälle lehdelle.Vuonna 2000 Golf Digest pyysi minua näyttämään tä-män lyönnin erästä artikkelia varten. Kuvaaja (Stephen Szurlej) oli kyykistyneenä noin kymmenen metriä etu-puolellani ja hän pyysi minua lyömään stingerin päänsä yli. En usko hänen käsittäneen, miten matalana tällainen lyönti lähtee liikkeelle. Hän makasi maassa, mutta pallo ei mennyt montaakaan sent-tiä hänen päänsä yläpuolelta. Pallon suhahtaessa vauh-dilla pään päältä kuvaaja päätti pikaisesti ottaa loput kuvat kaukosäätimen avulla. Ensimmäinen kuva, jossa pallo näkyy, päätyi jutun pääkuvaksi. Jutun otsikko oli: ”Tiger's Super Stinger”. Tie-tääkseni lyönnistä käytettiin ensimmäisen kerran stinger-nimeä tuossa yhteydessä – ja se nimi jäi elämään. Joitakin tuon kuvaussession kuvista on mukana tässä jutussa, jotta voit vertailla, miten löin lyönnin silloin ja miten lyön sen nyt. Kiinnitä huomiota siihen, ettet lyö palloa liian paljon alaspäin.DOWNSVINGITÄMÄ saattaa kuulos-taa ristiriitaiselta: lyö palloa alaspäin, mutta älä liikaa. Jos tulet osumaan liian jyrkästi, palloon tulee liian pal-jon alakierrettä. Silloin lyönti nousee helposti liian korkealle, jos lyönnissä on vähänkin vastatuulta. Toinen asia, johon on kiinnitettävä huomi-ota, on se, että vartalo-si vasemman puolen on kierryttävä pois alta nopeasti, koska olet tavallista lähempänä palloa. Suoristan aina vasemman polveni downsvingissä, näet sen seuraavan sivun kuvassa, ja se auttaa tuottamaan mailalle riittävästi tilaa liikkua läpi osuman. GOLFLEHTI • 4/2020 • 39 Next >