Toisesta peräkkäisestä laskusuuntaisesta vuodesta huolimatta Suomen kierrosmäärä oli yhä lähes viidenneksen suurempi kuin ennen pandemiaa.
Golfin pelaamisen määrä kasvoi koronapandemian aikana maailmanlaajuisesti ennennäkemättömiin lukemiin. Suomessa tilastoitiin vuonna 2020 kierrosmäärissä hulppea 46,5 prosentin nousu edelliseen vuoteen verrattuna, Ruotsissa kasvu oli vastaavana aikana vielä rajumpaa, peräti 64,2 prosenttia.
Kierrosmäärät kääntyivät Suomessa 10,6 prosentin laskuun vuonna 2021. Tänäkin vuonna koettiin lähes kymmenen prosentin pudotus, mutta Suomessa pelattiin vuonna 2022 kolmantena vuotena peräkkäin yli kolme miljoonaa kierrosta. Ennen vuotta 2020 ei kotimaassa ollut rikottu – kun kilpailukierroksia ei huomioida – kertaakaan kolmen miljoonan pelikierroksen rajaa. Suomessa tilastoitiin vuonna yli 400 000 kierrosta enemmän kuin koronaa edeltävänä vuonna 2019, joten kentillä riitti vilskettä myös päättyneellä kaudella.
Rajoitusten höllennyttyä kierrosmäärien laskua osattiin odottaa. Joidenkin kenttien mielestä pelaamisen määrän rauhoittuminen on ollut tarjonnan mahdollisuus huomioiden suotavaa, sillä peliaikojen kysyntä pääsi paikoin pahasti ylikuumenemaan viime ja toissa vuonna.
Näiden tunnuslukujen puitteissa näyttäisi siltä, että Suomessa on saatu kohtalaisen mukavasti golfin uudelleen aloittaneita ja uusia harrastajia pysymään lajin parissa. Suomen golfseuroissa on reilut 14 000 jäsentä enemmän kuin kolme vuotta sitten. Syvällisempiä johtopäätöksiä ei kuitenkaan näin lyhyen tarkastelujakson perusteella kannata tehdä. Pari seuraavaa vuotta kertovat huomattavasti enemmän.
Länsinaapurissa kierrosmäärien lasku on ollut selvästi voimakkaampaa, ja aiheuttanut sikäläisessä lajiliitossa huolta. Ruotsissa pelattiin vuonna 2020 yli kymmenen miljoonaa golfkierrosta, mutta tämän jälkeen on tultu vauhdilla alas. Viime vuonna vähennystä tuli noin 2,3 miljoonaa kierrosta ja tänä vuonna pudotusta kirjattiin 1,8 miljoonaa kierrosta lisää.
Ruotsissa tilastoitiin vuonna 2022 vajaat 6,7 miljoonaa kierrosta, mikä on puolisen miljoonaa kierrosta enemmän kuin vuonna 2019, mutta noin 200 000 kierrosta vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Vuodesta 2020 pudotusta on tullut 3,5 miljoonaa kierrosta. Määrät ovat palanneet kutakuinkin pandemiaa edeltäneelle tasolle.
Kotimaan tilastoihin on laskettu vain ajanvarausjärjestelmien kautta tehdyt lähtöaikavaraukset. Ruotsin golfliiton tilastoista ei selviä, onko mukana myös puhelimella varatut ajat. Niiden osuus lienee molemmissa maissa marginaalinen.
Luvuissa ei ole vertailun yhdenmukaisuuden vuoksi huomioitu kilpailukierroksia, koska niitä ei ollut saatavana Ruotsin tilastoista. Suomessa kilpailukierrosten määrä ylitti vuosina 2014–2019 toistuvasti 350 000 rajan. Tällä vuosikymmenellä 350 000 kilpailukierroksen raja on rikottu kerran, vuonna 2021. Tänä vuonna kilpailukierroksia tilastoitiin noin 320 000 nostaen kokonaiskierrosmäärän lähes 3,4 miljoonaan kierrokseen.
Kun vuoden 2022 kierrosmäärä jaetaan rekisteröityjen pelaajien kesken, suomalaiset golfarit tilastoivat noin 20 kierrosta harrastajaa kohden. Ruotsissa vastaava luku oli kahdeksan kierrosta pienempi. Suomessa on vajaat 152 000 golfin harrastajaa, kun virallisesta luvusta on vähennetty useammassa kuin yhdessä seurassa jäseninä olevat pelaajat. Ruotsissa rekisteröityjä golfareita on reilut puoli miljoonaa.
Aihe puhutti myös uusimmassa podcastissa.
Onkohan puhelimella varattujen kierrosten määrä oikeasti marginaalinen, onko tätä tutkittu?
Kommenttini Forumilla pari viikkoa sitten:
” Toinen tärkeä mittari on pelattujen kierrosten lukumäärä, missä täytyy ottaa huomioon, että ainakin eteläisessä Suomessa kausi alkoi 2-3 viikkoa myöhemmin eli oli n. 10 % lyhyempi kuin 2021.”
Puuttuuko näistä siis puhelimella ja klubin tiskillä paikan päällä varatut ajat? Entä klubit, joissa lähtöaikojen varausta ei ole, vain palloränni? Esim Sarfvik.