Henrik Stensonin vuosien mittaiseksi venynyt alavireisyys on tarttunut hänen maanmiehiinsä.
Uutisoimme viime joulukuussa ruotsalaisten katkeamaisillaan olleesta yli 30-vuotisesta voittoputkesta European Tourilla. Asia konkretisoitui samalla viikolla pelatussa Dubain finaaliturnauksessa, jossa Marcus Kinhult jäi parhaana ruotsalaisena jaetulle 32. sijalle. Se merkitsi ensimmäistä ET-kautta sitten vuoden 1988, kun kiertueen voittajien joukossa ei ollut yhtään länsinaapurin pelaajaa.
Maanantaina heitettiin lisää vettä ruotsalaisten kiukaalle, kun kyytiä sai vieläkin vanhempi merkkipaalu. Tuoreimman maailmanlistan top-satasessa ei ole ensimmäistä kertaa ainuttakaan ruotsalaista sitten OWGR:n perustamisen vuonna 1986.
Toiveet tämän taian säilymiseksi olivat vielä lauantaina korkealla, kun Henrik Stenson kiikaroi Masters Tournamentissa paikkaa kärkikymmenikköön. Hän käytti kilpailun neljänteen kierrokseen 76 lyöntiä, ja putosi lopulta 38:nneksi. Stenson oli ennen Mastersia rankattu sijalle 117, mutta on päivitetyllä listalla yhdeksän pykälää korkeammalla.
Alex Norén sai maanantaina epäkiitollisen roolin olla se ruotsalaispelaaja, joka luisui viimeisenä pois OWGR:n top 100 -listalta. Hän jatkaa maailmanlistalla parhaana ruotsalaisena sijalla 102.
Pitkien putkien katkeamiset eivät kuitenkaan ole erinomaisen historian huippugolfissa omaavien ruotsalaisten suurimpia ongelmia. Enemmän länsinaapurissa aiheuttanee pohdintaa, minne maan parhaat miespelaajat ovat tällä hetkellä matkalla. Lama kun näyttäisi iskeneen yhtä aikaa sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa pelaaviin sinikeltaisiin.
Ruotsista on totutusti lähtenyt isoja määriä lupaavia amatöörejä Yhdysvaltoihin pelaamaan college-golfia, jonka kautta on ponnistanut vuosikymmenestä toiseen kovia seppiä PGA Tourille. Tällä hetkellä mainittua reittiä hyödyntäneistä pelaajista täysi pelioikeus Yhdysvaltain kiertueelle on vain Alex Norénilla ja Henrik Norlanderilla. Kumpikaan ei ole pystynyt täydentämään nykyisellä työmaallaan ruotsalaisten voittotiliä, joka käsittää kaikkiaan 27 ykköstilaa.
Terävimmän ruotsalaiskärjen notkahduksesta on tarpeetonta sen koommin osoitella Stensonia tai Norénia, jotka ovat jo pidempään vastanneet miesten suurimmasta golfmenestyksestä Ruotsissa. Pitkään huipulla uurastanut kaksikko kuuluu maan huippupelaajien joukossa konkariosastolle, joka on jo hetken aikaa osoittanut kaivanneensa tulitukea nuoremmista kollegoista.
Tie näyttää olevan lähes yhtä ohdakkeinen European Tourilla. Ruotsilla on edelleen varsin kattava edustus vanhan mantereen pääkiertueella, mutta ennusmerkit eivät ole hetkeen olleet erityisen hyviä. ET:llä vakituisesti pelaavista ainoana maailmanlistalla top 200:een mahtuu sijalla 152 oleva Marcus Kinhult.
Jollain tavalla olisi vain selvitettävä, mitä siinä portaikoissa tällä hetkellä tapahtuu, kun kovat amatöörit lähtevät taittamaan Nordic Liigan kautta matkaa kohti European Touria, ja osa Yhdysvaltoihin.
Kinhult teki vuonna 2019 hyvää nousua huipulle, ja hänestä näytti kehkeytyvän todellinen johtotähti ruotsalaispelaajien eturintamaan. British Mastersin voiton ja Nedbank Golf Challengen kakkostilan kaltaiset onnistumiset ovat jääneet huutamaan jotain vastaavaa – siitäkin huolimatta, että hän haali viime vuonna kolme top 10 -sijoitusta.
Vaikka Kinhultin ruuti on ollut tovin – ja etenkin tänä vuonna – kosteaa, olisi hänen saamisensa takaisin voittokantaan tai vähintään voittokahinoihin ruotsalaisten piristymisen kannalta tärkeää. Jonkun täytyisi ottaa eksyksissä oleva lauma harteilleen, kun kokeneella osastolla paukut tuntuvat olevan lopussa.
Ruotsin huippugolf kaipaa kipeästi uutta suunnannäyttäjää. Olisiko Marcus Kinhultista vaativaan tehtävään? Kuva: Getty Images
”Laumanjohtajaksi” on Kinhultin ohella ollut ehdolla myös Joakim Lagergren, jolla tuntuu olevan vaikeuksia saada kokoon neljä ehjää kierrosta. Hänen nimensä on ollut usein tuloslistan yläpäässä ensimmäisenä ja toisena päivänä, mutta viikonlopun kierroksilla on tullut liian usein takapakkia.
Entä sitten Sebastian Söderbergin ja Alexander Björkin kaltaiset ET-voittajat? Ensin mainittu on pääkiertueen täydellä pelioikeudella pelaavista iäkkäin, mutta Björk on kolmekymppisenä keskellä parhaita pelivuosiaan. Maailmanlistalla 2,5 vuotta sitten top 50:ttä kolkutellutta Björkiä tuntuu vain kiusaavaan samankaltainen lama kuin hänen maanmiehiään.
Materiaalia siis riittää, mutta miten siitä saisi valjastettua parhaan tai ainakin paremman osaamisen esiin? Se on luultavasti yksi keskeisistä kysymyksistä, joita Ruotsin golfpiireissä jatkuvasti pohditaan. Ruotsin amatöörimaajoukkueet tuottavat sekä miesten että poikien osalta vuodesta toiseen tasokkaita yksilöitä, joten sillä osastolla ei paniikkinappulaa tarvitse painaa.
Jollain tavalla olisi vain selvitettävä, mitä siinä portaikoissa tällä hetkellä tapahtuu, kun kovat amatöörit lähtevät taittamaan Nordic Liigan kautta matkaa kohti European Touria ja osa Yhdysvaltoihin. Paljon vartijoina ovat nyt Kinhultin, Lagergrenin, Björkin ja Niklas Lemken takana seuraavana kyntensä näyttämään haluavat Christofer Blomstrand, Robin Petersson ja Anton Karlsson, jotka voisivat olla seuraavia mahdollisia ruotsalaisvoittajia.
Pitäisikö Henrik Stensonin sittenkin nousta näyttämään vielä kerran mallia nuoremmilleen, miten homma hoidetaan? Hienon uran pelanneen göteborgilaistaustaisen pelaajan bensa on ollut lopussa siitä lähtien, kun hän saavutti ensimmäisenä pohjoismaalaisena miehenä major-voiton Troonissa 2016. Seuraavana vuonna maailmanlistan entinen kakkonen otti vielä voiton Wyndham Championshipissä PGA Tourilla, mutta vuoden 2019 jälkeen top 10 -sijoituksetkin ovat alkaneet kiertää 16-kertaista pääkiertuevoittajaa.
Ruotsalaiset tuntuvat notkahtaneen kuin yhteisestä käskystä maan kaikkien aikojen menestyksekkäimmän miespelaajan hiipumisen myötä. Stensonin varaan ei silti Ruotsissa kannata enää liiemmin laskea, sillä 45-vuotiaana hän on vääjäämättä huippu-uransa ehtoopuolella.
Ruotsalaisten top 10 miesten maailmanlistalla:
102. Alex Norén
108. Henrik Stenson
109. Henrik Norlander
151. Marcus Kinhult
216. Joakim Lagergren
231. Sebastian Söderberg
265. Niklas Lemke
285. Mikael Lindberg
290. Alexander Björk
309. Oscar Lengden
