Lyöntipituuksia pitää rajoittaa, sanovat golfin kattojärjestöt. Aika on käsillä, koska golf on tällä hetkellä sekasotkuisessa tilassa.
Lyöntipituuden kasvua on vuoroin ylistetty ja vuoroin pelätty läpi viime vuosikymmenten. Nyt kaikkien on jo pakko valita puolensa asiassa: niin kattojärjestöjen, pääkiertueiden, kenttäsuunnittelijoiden, välinevalmistajien kuin harrastajienkin. Kysymys on siitä, nähdäänkö pituus hallitsemattomana uhkana vai kiehtovana lisäarvona.
Haluamme pysäyttää lyöntipituuden kasvun”, USGA:n toimitusjohtaja Mike Davis sanoo. ”Mielestämme pituus on toissijainen asia. Nyt jokaisen sukupolven on pystyttävä lyömään edeltäjiään pidemmälle. Emme usko, että se on hyväksi lajille”, hän näkee.
Davisin lausunto on linjassa USGA:n ja R&A:n julkaiseman Distance Insights -projektin kanssa. Sen loppulauselma on 16 sivun mittainen, mutta selittävät johtopäätökset vaativat 102 sivua lisää. Tueksi esitetään 57 tutkimusraportin kirjasto.
Kysymys on siitä, nähdäänkö pituus hallitsemattomana uhkana vai kiehtovana lisäarvona.
Yhdessä tutkimuksessa haastateltiin yli 68 000 golfin parissa tekemisissä olevaa henkilöä: faneja, kenttäarkkitehtejä, välinevalmistajia, kilpailunjärjestäjiä ja lukuisia muita, ja johtopäätös oli, että ”Mielipiteet ovat hyvin jakautuneita. Jokainen sidosryhmä tarkastelee kysymystä omista lähtökohdistaan käsin.
Golf Digestin tekemä lukijatutkimus kertoo samasta ilmiöstä. Noin 4000 vastaajasta kolmannes kannattaa pituuden rajoittamista miesten ammattilaiskisoissa, mutta vain 13% kannattaa yleisluontoista rajoitusta lyöntipituuteen. Yli puolet (54%) on sitä mieltä, että asialle ei tarvitse tehdä mitään.
Rajoitukset vaikuttavat kuitenkin väistämättömiltä. Vuoden kuluessa USGA ja R&A julkistavat ne kohdat ja osa-alueet, joihin puuttumalla tilanteeseen pyritään vaikuttamaan. Muutoksia voi tulla välineiden standardointiin tai paikallissääntöön, jonka perusteella mikä tahansa kenttä ja kilpailunjärjestäjä voisi halutessaan ottaa käyttöön välineitä koskevia rajoituksia – kuten lyhyemmälle lentävän golfpallon. Luvassa on todennäköisesti ehdotuksia, mutta selkeät sääntömuutokset tulevat vasta myöhemmin.
On vaikea kuvitella, että muutoksia saadaan aikaan ilman PGA Tourin johtajan Jay Monahanin kannatusta. Hän on ollut avoin keskustelulle, mutta samalla epäilevä. Hiljattain julkaistussa lausunnossaan PGA Tour sanoi tukevansa ratkaisua, joka ”hyödyttää lajia kokonaisuudessaan, eikä vaikuta negatiivisesti kiertueisiin, pelaajiin tai fanien mielenkiintoon.”
Välinevalmistajat ovat pysytelleet suurimmaksi osaksi hiljaa. Yksi niistä sanoi ääneen sen, mitä muutkin taitavat ajatella.
”Raportin johtopäätöksissä aliarvioidaan lajin parhaiden miespelaajien taitoa ja fyysisiä ominaisuuksia ja arvioidaan heitä liiaksi rinnakkain tavallisten harrastajien kanssa”, Titleistin omistavan Acushnet-yrityksen toimitusjohtaja David Maher sanoo. Titleistin markkinaosuus Yhdysvalloissa myytävistä golfpalloista on lähes puolet. ”Näkemyksemme mukaan olemassa olevat säännöt rajoittavat tehokkaasti pelin parhaidenkin lyöntipituuksia.”
Mutta USGA ja R&A haluavat suojella suorituspaikkoja, eli golfkenttiä, kehitykseltä, jossa parhaat pelaajat lyövät yhä pidemmälle. Ne ovat huolissaan kenttien vaatimasta tilasta, vedenkäytöstä ja ympäristöarvoista. Ja lyöntipituudet ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosikymmeninä materiaalikehityksen myötä. Iso tekijä oli monikerroksisen golfpallon kehittäminen.
Silti jopa pääkiertueiden kohdalla tilastot ovat ristiriitaisia. Vuodesta 1980 eteenpäin PGA Tourin drive-pituudet ovat kasvaneet 35 metriä, mutta vuoden 2003 jälkeen vain reilut seitsemän metriä. Vuoden 2012 jälkeen avausten pituus on kasvanut samaa vauhtia kuin 1980- ja 1990-luvuilla, mutta se on vain neljäsosa 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun kasvuvauhdista.
Pituus on jopa laskenut kuudesti viimeisen 13 kauden aikana. Samanaikaisesti yli 320 jaardin eli reilun 292 metrin mittaisia avauksia lyödään jo kerran kymmenestä, kun määrä aiemmin oli yksi kahdestakymmenestä. Tänä vuonna niitä oli jo joka kuudes.
Vuoden 1996 jälkeen harrastajien avausten mitta on noussut 15 metriä ollen nyt noin 197 metriä. Mutta vuoden 2005 jälkeen mitta ei ole noussut lainkaan. Distance Insight -raportissa ei ole huomioitu Arccos Caddie -applikaation keräämää dataa. Se perustuu GPS-paikannukseen, ja tavallisten golfarien keräämään dataan. 26 miljoonan avauslyönnin perusteella keskimitta on tippunut kolme metriä vuoden 2017 jälkeen. Tiputus on ollut yhtä suuri kaikissa tasoitus- ja ikäryhmissä.
Havainto on kiusallinen Davisille, jonka mukaan keskustelua aiheesta on käytävä hyvässä yhteishengessä, mutta jonka mielestä peliä pitää kuitenkin hallita yksien sääntöjen mukaan. ”Tavoitteena on pitkäaikainen vaikutus, sillä ongelma on kasaantunut pitkän ajan kuluessa… Tiedoistamme, että tämä on iso kysymys. Tavoitteenamme ei ole sanella mitään. Emme selvästikään ole kaikesta samaa mieltä, mutta uskon että kaikki jakavat huolen lajin tulevaisuudesta”, Davis sanoo.
Tulevaisuudessakin keskiössä on pitäminen kiinni lajin perinteistä, samalla kun pyritään puhuttelemaan uusia harrastajia. Olennaista on nyt kysyä, olisivatko 400 jaardin avaukset pääkiertueilla tragedia golfille? Olisiko tämä viesti siitä, että lajin yhteys vanhoihin kilpakenttiin ollaan menettämässä? Onko pituuslyöjien hurjista mailanpäännopeuksista tulossa uusi normaali pääkiertuepelaajille? Vaarantuuko side harrastajien ja kilpapelaajien välillä pitkien avausten johdosta?
Kaikkia vastauksia raportista ei löydy. Ehkä ne saadaan tulevaisuuden keskusteluissa kaikkien sidosryhmien kanssa. Keskustelut tulevat kestämään vuosia. Ehkä löytyy raja, josta kaikki ovat yhtä mieltä? Tällä hetkellä kysymykseen siitä, onko raja jo ylitetty, ei tunnu löytyvän sen enempää vastauksia kuin siihenkään, tuleeko sellaista rajaa koskaan vastaan.
Enpä ole yli 30 harrastusvuoden ja tuhansien kierrosten aika törmännyt vielä pelaajaan joka löisi liian kauas. Olen kyllä törmännyt lukuisiin pelaajiin jotka eivät lyö tarpeeksi kauas. Iso joukko kenttiä vastaavasti pelataan jatkuvasti suuresti helpotettuna, kun ne ovat yksinkertaisesti liian vaikeita kaikille paitsi muutamalle prosentille harrastajista suunnittelijan tarkoittamassa asussa. Onkohan jossain golfkenttä jota on jouduttu vaikeuttamaan jäsenistön lyöntipituuksien tai muutoin parantuneen taitotason kasvun johdosta?
Harrastajagolfin kannalta esim. välinemuutokset jotka veisivät vaikka 10-15% nykyisistä lyöntipituuksista olisivat turmiollisia. Se johtaisi kenttien edelleen keinotekoiseen helpottamiseen ja moni kenttä menisi vielä enemmän pilalle.