Nokia River Golfin toimitusjohtaja Kimmo Sirainen järjesti itselleen koulutuksen, jota ei voi rahalla ostaa.
Nokia River Golfin toimitusjohtajana viime vuoden marraskuussa aloittanut Kimmo Sirainen puhkuu innostusta. Se on tosin hänelle innostuvana ihmisenä tyypillistä, mutta tällä kertaa siihen on erityinen syy: Sirainen on juuri palannut neljän päivän opintomatkaltaan Ruotsin Bro Hof Slott Golf Clubilta.
Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään järjestetty golftoimialan tai liikkeenjohdon seminaari. Sirainen soitti aiemmin kesällä ensimmäistä kautta Bro Hofin toimitusjohtajana työskentelevälle Patric Westerille. Hän esitteli itsensä ja kysyi Westeriltä, olisiko hänen mahdollista tulla muutamaksi päiväksi ottamaan oppia siitä, miten Ruotsin ja Pohjoismaiden ykköskentäksi profiloituneessa golfkeskuksessa toimitaan ja miten toimintaa johdetaan.
Sirainen oli ollut aiemmin yhteydessä myös Hills Golf Clubille, jossa järjestetään ensi vuonna European Tourin Nordea Masters. Vierailun vesittivät kuitenkin aikataululliset haasteet. Toisin kävi Bro Hofissa.
”Patric Wester toivotti minut heti tervetulleeksi. Hän oli valmistautunut vierailuuni perusteellisesti ja antoi minulle todella paljon aikaansa. Hän tuntui olevan otettu siitä, että halusin tutustua heidän toimintaansa”, Sirainen kertoo.
Oletin Ruotsiin mennessäni, että siellä on vallalla kahvittelukulttuuri kuten aina puhutaan, mutta työmoraali on hyvin samankaltainen kuin Suomessa.
Sirainen vietti Bro Hofissa neljä intensiivistä päivää. Erityisen vaikutuksen teki kolme asiaa: vahva suunnitelmallisuus, huippuunsa viety tehokkuus sekä lukuihin ja tilastoihin nojaavat toimintamallit.
”Bro Hofissa kaikki on tarkasti mietitty: kauanko jokin asia vie, mitä se maksaa, mitä tulee tehdä ja mitä ei. Sitäkin pohditaan paljon, mikä on missäkin asiassa riittävä taso. Luvut ovat koko organisaatiolla todella hyvin hallussa. Kaiken päälle tulee hyvä näppituntuma, jolla toimintaa johdetaan”, Sirainen sanoo.
Hän myöntää yllättyneensä siitä, miten perusteellisesti asiat on Bro Hofissa organisoitu.
”Oletin Ruotsiin mennessäni, että siellä on vallalla kahvittelukulttuuri kuten aina puhutaan, mutta työmoraali on hyvin samankaltainen kuin Suomessa. Töitä tehdään paljon ja tehokkaasti, ja ihmiset ovat ylpeitä työstään.”
Sitä, onko kulttuuri samanlainen myös muilla Ruotsin kentillä, Sirainen ei vielä saanut selville. Bro Hof Slott kun on monessakin mielessä erikoistapaus.
Pohjoismaiden ykkönen
Kyseessä on kahden huippukentän keskus Mälaren-järven rannalla noin kolmen vartin ajomatkan päässä Tukholmasta. Bro Hofin 350 hehtaarin maa-alueen omistaa yksinään rekrytointiyrityksillään rikastunut liikemies Björn Örås, joka on sijoittanut Bro Hofiin 50 miljoonaa euroa omaa rahaa. Vertailukohtaa ei Pohjoismaista löydy.
Örås on saanut sijoituksilleen ainakin henkisesti katetta. Bro Hofin ykköskenttä Stadium valmistui vuonna 2007, ja se on miehittänyt viime vuosina lähes poikkeuksetta Ruotsin kenttien kärkisijan eri kenttärankingeissa. Ruotsin Golf Digest rankkasi viime vuoden lopulla Stadiumin Pohjoismaiden parhaaksi golfkentäksi. Kaksi vuotta myöhemmin avattu Castle Course arvioidaan sekin Ruotsin kenttien parhaimmiston joukkoon.
Stadium-kentän green fee maksaa viikonloppuisin kalleimmillaan 250 euroa. Hintaa nostettiin täksi kaudeksi yli 30 prosentilla.
Bro Hof Slottin väyliä huuhtoo Mälaren-järven vesi. Kuva Getty Images
”Kyseessä on toki huippukenttä, mutta hinnoittelulla on myös rakennettu systemaattisesti kentän imagoa. Bro Hof haluaa olla Ruotsin kenttä numero yksi. Se tarkoittaa myös palvelua, ja tuo pelivaraa hinnoitteluun. Ylivertainen palvelu ei maksa yhtään tavallista palvelua enempää, mutta sen voi hinnoitella eri tavalla”, Sirainen kertoo.
Hän kuitenkin painottaa, ettei nähnyt vierailunsa aikana merkkiäkään snobbailusta. Tunnelma Bro Hofissa oli Siraisen mukaan päinvastoin hyvin rento, ja kaikki olivat tervetulleita.
Bro Hof palvelee asiakkaitaan huippuravintolalla, joka sekin on pitänyt toimintamallinsa yksinkertaisena. Päivittäin tarjolla on vain yksi pöytään tarjoiltava lounasvaihtoehto.
”Kiinnitin huomiota erityisesti palveluketjun nopeuteen. Liiketoiminnan näkökulmasta merkityksellistä oli sekin, että molempien kenttien väliaikakioskit oli hyvin sijoitettu. Niillä risteillään montaa kertaa kierroksen aikana. Kolme reikää ennen kioskia tilattu ruoka odottaa palvelupisteellä valmiina”, Sirainen kertoo.
Kenttämestari johtaa ja organisoi
Yhden puolikkaan päivän Sirainen vietti Bro Hofin kenttämestari Jonas Lindgrenin opissa. Lindgren suhtautuu työhönsä kunnianhimoisesti ja sanoo, että kenttä on Bro Hofissa numero yksi. Muulla ei ole hänen mukaansa merkitystä, ellei tuote ole huippukunnossa.
”Kenttä on visuaalisesti huikea ja hoitotaso todella korkea. Meillä Nokialla griinit ovat rölliä, mutta Bro Hofissa sillä on kylvetty myös tiit ja väylät. Väylältä pelaaminen on kuin löisi palloa griiniltä. Jos jonkin kulkuväylän kohdalla on mutaa, ruoho vaihdetaan heti”, Sirainen sanoo.
Bro Hofissa kenttämestari ei itse osallistu suorittavaan työhön, vaan hänen tehtävänsä on johtaa ja organisoida kentänhoitajien toimintaa. Työpäivä alkaa tasan kello kuusi. Lindgren pitää aluksi parin minuuttin briiffin, jonka jälkeen kahdeksaa eri kansallisuutta edustava henkilökunta lähtee kullekin määrättyihin tehtäviin kentälle.
Hallin seinällä on kolme kelloa, joiden viisarit kuvaavat griinien, väylien ja tiiauspaikkojen leikkaussuuntaa. Esimerkiksi griinikellon viisareiden osoittaessa tasan kello kuutta, griinit leikataan pitkittäissuuntaisesti.
Sirainen kertoo arvioineensa Nokia River Golfin kenttämestari Teemu Lehtimäen kanssa ennen vierailuaan, että Bro Hofin kentänhoidossa voisi työskennellä noin 50–60 ihmistä. Tarkka luku on paljon pienempi, 24 henkilöä.
”Bro Hofilla on iso sopimus Toron kanssa, ja konekanta on todella massiivinen. Osin siksi he pystyvät tekemään töitä suhteellisen pienellä porukalla.”
Bro Hofin huoltohallissa on Siraisen mukaan siistiä ja puhdasta kuin leikkaussalissa.
”Seinällä roikkui varmaan 20 lehtipuhallinta, jotka kaikki osoittivat samaan suuntaan.”
Griinit Bro Hofissa leikataan säännöllisesti 2,3 milliin perästä työnnettävillä koneilla.
”Myös rangella griinit ovat samaa ruohoa kuin kentällä, ja ne on leikattu samaa mittaan. Range rakennettiin vuosi sitten uudestaan, ja sinne tehtiin muun muassa fade- ja draw-väyliä mukailevat alueet. Uskon, että suurin osa Suomen rangeistakin olisi melko edullisesti rakennettavissa siten, ettei palloa lyötäisikään yhdelle suurelle alueelle, vaan että rangesta tehtäisiin pelinomainen”, Sirainen pohtii.
Avoimuus teki vaikutuksen
Jos pyörii Bro Hofin kentänhoito pienellä porukalla, niin samoin on asian laita myös muun henkilöstön osalta. Ympärivuotinen työsuhde on vain viidellä henkilöllä, joista kolme keskittyy myyntiin. Kauden aikana Bro Hofissa järjestetään noin 90 yritystapahtumaa.
”Suomessa myynti on lähes sataprosenttisesti toimareiden käsissä, toisin kuin Bro Hofissa. Se jotenkin kolahti minuun ja herätti paljon ajatuksia. Täytyy pohtia, mitä se voisi meillä tarkoittaa”, Sirainen miettii.
Sirainen kertoo vaikuttuneensa siitä, miten avoimesti ruotsalaiset vaihtoivat hänen kanssaan tietoa muun muassa taloudesta, investoinneista ja työn organisoinnin käytännöistä.
”Kun olin tekemässä lähtöä, kiinteistöistä ja keskuksen olosuhteista vastaava henkilö tuli ottamaan minua hihasta ja pyysi saada kertoa omasta toimenkuvastaan. He kertoivat kaikesta todella läpinäkyvästi, eivätkä peitelleet mitään lukuja. Sain haltuuni kaikki laskelmat, joita heiltä pyysin”, Sirainen kertoo.
”Eihän tällaista koulutusta voi mistään ostaa.”
Jäikö matkasta sitten mukaan jotain konkreettista, jota voisi soveltaa myöhemmin Nokialla?
”Oman työni hallinnassa tulen varmasti hyödyntämään joitakin Bro Hofissa käytössä olevia malleja. Päällimmäiset tuliaiset ovat kuitenkin suunnitelmallisuus, vielä parempi lukujen hallinta ja sovelletusti toiminnan tehokkuus – ja pienet yksityiskohdat! Tavoitellun imagon on toteuduttava joka ainoassa yksityiskohdassa. Ne ratkaisevat kaiken.”
Siraisella olisi toisaalta tilaisuus aloittaa kaikki vaikka kokonaan puhtaalta pöydältä Bro Hofin opein, sillä häneltä varastettiin matkalla työsalkku hotellihuoneesta. Viime viikolla Riverissä hajosi puolestaan palvelin.
”Minulta meni ihan kaikki. Viime viikolla otetut varmuuskopiot olivat tietenkin samassa salkussa. Ehkä herra Murphyllä oli minun varalleni jokin ajatus…”
Varjoa matkan ylle ei kuitenkaan vastoinkäymisistä langennut.
”Se oli kaikkiaan ihan hemmetin hieno kokemus”, Sirainen sanoo.
”Tämä oli hieno tapa oppia lisää. Eihän tällaista koulutusta voi mistään ostaa. Oli vain otettava luuri käteen ja soitettava, lähdettävä matkaan sielu avoinna ja aidon uteliaana. Jos haluaa kehittyä, on oltava valmis antamaan ja ottamaan.”