Kenny Perryn juhlat jatkuvat Merrill Lynch Shootoutissa
Viimeiset vuodet ovat olleet pelillisesti haastavia. Toki Price on pitänyt pelaamisesta ja harjoittelusta taukojakin, mutta hänen odotettiin nousevan Champions Tourin kärkimiehiin. Tuskastuminen on ollut varsin yleistä kun 33:ssa kilpailussaan Price ei ole vielä voittanut kertaakaan. Top-ten sijoituksia on kuitenkin 15.Samanlainen on ollut kohtalo Merrill Lynch Shoot-Outissa. Kuusi osallistumiskertaa, ei voittoja. Ainakin minä pidän Pricelle peukkuja viikonloppuna Floridassa pelattavassa kisassa, vaikken oikein voittoon uskokaan. Niin lähtemättömän vaikutuksen hän teki seuratessani Presidents Cupia syksyllä 2003 Etelä-Afrikan Fancourtissa. Rento ja fiksu mies joka otti oma-aloitteisesti kontaktin suomalaiseen toimittajaan joka seurasi tiiviisti hänen harjoitteluaan rangella ja kirjoitti aika paljon muistiinkin. -Aiotko kirjoittaa kaiken ylös mitä sanon, siitä tulee pitkä tarina, Price aloitti keskustelun narun toiselle puolelle. Paljon kirjoitin, ehdin kysyäkin, tuossa yhteydessä ja lehdistötilaisuuksissa enemmänkin. Ymmärsin myös tuolla matkalla miksi Price on varsinkin synnyinmaassaan Etelä-Afrikassa suuren sankarin maineessa. Mukava mies jolle soisi vielä monta ykköstilaa Champions Tourilla. Kolmantena kisassa ovat Ryder Cupissa pelanneet J.B.HOlmes & Boo Weekley (-4).Isäntä Greg Norman sekä Camilo Villegas ovat viiden lyönnin päässä johtavista pelaajista.
Corey Pavin USA:n kapteeni Ryder Cupissa
USA:n PGA ei muuttanut tapaansa, Ryder Cup-joukkueen kippari saa tehdä keikkansa vain yhden kerran. Näin on asia ollut 60 vuoden ajan, Ben Hogan (1947,1949) oli edellinen tuplakapteeni. Corey Pavin oli ehdokaslistan kärjessä ja hänen nimityksensä torstaina poisti spekulaatiot pelaajien keskuudessa suurta suosiota nauttineen Paul Azingerin jatkopestistä. Pavinilla on hyvä nimi ja puhtoinen maine, pelaajien suosikki on hänkin. Kentälä hän on sitkeä kuin bulldog, ulkonäöltään pitkälti Charlie Chaplinin oloinen. Suuri yleisö on usein altavastaajan puolella, Pavinista se on saanut varsinkin 80-ja 90-luvuilla suuren ihailun kohteen. Vain hieman reilun 170-sentin mittainen Pavin on aina korvannut käsittämättömän lyhyen lyöntinsä puutteet sitkeällä tsemppaamisella ja lähipelillä. Hän siirtyi ammattilaiseksi jo 1982 ja on pelannut PGA Tourilla yli 600 kisaa. US Openin ykköstila 1995 oli jo 14:s, menestys loppui kuitenkin kuin seinään vuoden 1996 jälkeen. Tuolloin ”bulldog” käväisi maailmanlistan kakkosena. Rypeminen jononjatkona oli hyvin totaalista, vuosina 1997-2005 Pavin ei sijoittunut kertaakaan kolmen joukkoon. Hämmästyttävän yllättävä uran 15:s voitto tuli kesällä 2006 Milwaukeessa kymmenen vuoden odottelun jälkeen.. Siis kuinka lyhyt on Pavinin lyönti? Oikea vastaus on, merkittävän lyhyt. Hän oli kaudella 2008 ( jälleen kerran) Tourin lyhin keskiarvolla mitattuna 236 metriä. Seuraavaksi lyhimmän ka. oli yhdeksän metriä enemmän, pisimmät tykit, Bubba Watsonin johdolla löivät yli 50 metriä pidemmälle. Siis keskimäärin. Hieman yksinkertaistaen, Pavin pelaa avaustensa jälkeen, kentästä ja olosuhteista riippuen toiset lyöntinsä par-nelosilla ja viitosilla kierrosta kohden yhteensä noin 500-700 metrin ”takamatkalta”. Ikänsä puolesta Pavin pääsee Champions Tourille kaudella 2010, tuolloin hänelle iskee nyt nimityksen johdosta paljon muita kiireitä, varsinkin pelaajien tarkkailua. -Toivon saavani nimetä kaikki 12 pelaajaa villillä kortilla, Pavin leukaili nimitystilaisuudessa. Ilmeet voivat mennä vakaviksi lähempänä kisaa, Eurooppa on voittanut kolme viimeistä vanhalla manterella pidettyä taistoa ( 1997, 2002, 2006). Erittäin paljon voittamisesta ja itsensä ylittämisestä pystyy suojateilleen kertomaan Pavinkin. Hän oli mukana kolmessa Ryder Cupissa, joissa oli voittavassa tiimissä kahdesti, mm. viimeksi Euroopassa ( 1993) juhlineessa tusinassa. -Ryder Cup on minulla veressä. Jos minulta leikattaisiin käsi irti, uskon että sieltä tulisi Ryder Cup ulos. Se on mielestäni maailman hienoin golftapahtuma, Pavin hehkutti nimityksensä yhteydessä. 
Euroopan kapteenia ei vielä ole nimitetty. Vahvimmat kandidaatit ovat Jose-Maria Olazabal ja Ian Woosnam, jälkimmäinen oli kippari jo 2006, Olazabal on toiminut varakapteenina, viimeksi syyskuussa. Euroopalla ei ole lähihistoriassa ollut tapausta jossa vanha kapteeni olisi nostetu tauon jälkeen naftaliinista. Tämä puhuu Woosnamia ( jonka kotimaassa tapahtuma pelataaan) vastaan. -Olazabal haluaa joukkueeseen pelaamalla, minä uskon että Woosie on kapteeni kotimaassaan, veikkasi Padraig Harrignton Golf Digestille antamassaan haastattelussa.
Greg Norman valitsi Camilo Villegasin parikseen
Greg Norman on palannut otsikoihin muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen upealla tavalla. Media on saanut raportoida 53-vuotiaan Normanin ja tämän tuoreen vaimon, tennnislegenda Chris Evertin rakkaustarinasta, mutta myös Great White Sharkin terävistä otteista kentillä. Norman & Evert avioituivat alkuvuodesta ja lähtivät häämatkalle jonka aikana Norman nousi British Openissa taistelemaan vakavasti voitosta. Kolmas sija oli loistava esitys konkarilta joka on pelannut hyvin vähän, vaikka joidenkin mielestä taas osoitus siitä, että ”pää ei pidä tiukoissa paikoissa”. Jatkoa odotetaan mielenkiinnolla, kaksinkertaisen British Openin voitttajan esitys vuoden 2009 Openissa on erityisesti suurennuslasin alla. Suuruutensa vuosina Greg Norman rakensi samanaikaisesti omaa dynastiaansa, busineksia golfin ympärille. Toimi-aloja on toistakymmentä, näkyvimmät kentänsuunnittelu, tapahtumamarkkinointi, omien viinien tuotanto ja myynti, vaatekauppa sekä ruohoalustojen kasvatus ja myynti. Norman olisi erittäin haluttu pelaaja mihin tahansa golfkisaan maailmassa. Pitkäaikainen maailmanlistan ykkönen kuitenkin tuntee arvonsa, haluaa keskittyä muuhunkin, eikä ole lähtenyt keskenkuntoisena rämpimään ympäriinsä. Hänellä oli vuosituhannen vaihteessa melkoisia kädenvääntöjä PGA Tourin johdon kanssa. Normanin visiot Tourien yhdistämisestä ja parhaiden pelaamisesta ympäri maailman johdetusti aiheuttivat pahaa verta. Tosiasia on kuitenkn se, että Normanin ajatusten pohjalta Tourit ovat liikahtaneet siihen suuntaan jota tämä ennustikin. Normanin oma parikisa, aiemmin nimelllä Shark Shootout pelataan jo 20:n kerran viikonloppuna Floridassa. Pelimuotoina ovat modifioitu nelinpeli, bestball ja scramble. Mukana on 12 paria, mukana on major-voittajia ( Nick Price, Mark Calcavecchia, Paul Azinger, Fred Couples…) ja kansansuosikkeja ( Camilo Villegas, Boo Weekley, Woody Austin…) Norman on voittanut kisan kerran ja ollut kahdesti, viimeksi viimevuonna (Bubba Watson parinaan) kakkonen. Mediahuomio on melkoinen kun Norman ja hänen parinsa Camilo Villegas käynnistävät yhteisen urakan. Villegas on PGA Tourin nuorista pelaajista juuri nyt se hot, hot-versio joka kääntää päät. 
Kaksi voittoa Fedex Cupin finaaleisssa ja sitä edeltävät hyvät pelit ovat tehneet hänestä kotimaassaan kansalllissankarin. Tiukast treenaava Villegas täyttää yhdessä Anthony Kimin, osittain myös Sergio Garcian kanssa Tigerin jättämää aukkoa Tourilla. Viimevuotisessa kisasssa Villegas oli Chris Dimarcon kanssa kolmas. Normanin vanavedessä ja yleisön kannustaessa kaikki sijat, voitto mukaanlukien ovat mahdollisia. Eurooppalaisista kutsun saivat Graeme MDowell sekä Ian Poulter. Kisapaikka on Naplesissa sijaitseva Greg Normanin suunnitttelema Tiburon Golf Club. Kilpailu pelattiin vuoteen 1999 asti Kaliforniasssa Sherwood Country Clubilla joka on kaudesta 2000 asti isännöinyt Tigerin omaa kilpailua. Tigerin Chevron World Challenge pelataan joulua edeltävänä viikonloppuna. Woods ei luonnollisestikaan osallistu kisaan, mutta on paikalla nostattamassa henkeä ja tunnelmaa. Ensiviikon aikana Woods varmasti joutuu vastaamaan kymmeniä kertoja kysymykseen, ”milloin uskot palaavasi kisakentille?”