Kuva: Lassi Pekka Tilander
Kotimaa | Uutiset |
14.3.2017

Ilmastonmuutos muuttaa myös kentänhoitoa – mutta miten?

Lämpenemiseen liittyvä epävakaisuus lisää talvehtimisen riskejä. Myös itäinen ja pohjoinen Suomi saavat osansa.

Golfin harrastajat eri puolilla varsinkin eteläistä ja läntistä Suomea ovat tänä talvena joutuneet liukastelemaan pihoilla ja kaduilla lämpötilojen voimakkaasti vaihdellessa ja pintojen tuon tuosta sulaessa ja jäätyessä.

Kokemus on hyvä indikaattori sille, millaisissa olosuhteissa golfkenttien nurmi on talvehtinut. Jääpeitettä on jouduttu suurella osalla kentistä rikkomaan ja muita hoitotoimia aktiivisesti tekemään, jotta jääpoltteen aiheuttamat tuhot saataisiin pysymään mahdollisimman vähäisinä.

Helppoa se ei aina ole ollut, kuten Golfpisteen viimeviikkoisesta jutusta hyvin (klikkaa alla) kävi ilmi.

Jääpolte vaanii golfkenttiä

Moni on herännyt kysymään, onko kyse jonkinlaista ”uudesta normaalista”, jonka ilmastonmuutos lämpenemisineen on laukaissut.

Soitto golfkenttien talvehtimista jo reilun neljännesvuosisadan ajan seuranneelle Ilkka Kaivosojalle opettaa nopeasti, että kysymys ei ole aivan yksiselitteinen. Ei ole olemassa mitään ”vanhaa normaalia”, jolle nyt olisi jätetty hyvästit.

”Viimeiset kymmenkunta talvea ovat itse asiassa olleet kentänhoidollisesti varsin kivuttomia. Paljon vaikeampia jaksoja koettiin 1990-luvulla.”

Myös Pickala Golfin 54-reikäistä kenttäkokonaisuutta vetävä ja kokemusta useilta kotimaisilta kentiltä hankkinut Jari Hakkarainen on samoilla linjoilla.

”Viime aikoina on päästy helpommalla kuin usein ennen.”

Kentänhoidossa opittu uutta

Golfkauden pituus ainakin on kasvanut valtaosilla kotimaisista kentistä. Vappu oli pitkään se veräjä, jonka läpi malttamattomimmat golfarit päästettiin laitumille. Nyt monella kentällä päästään pelaamaan jo huhtikuussa, parhaassa tapauksessa jo maaliskuun puolella. Myös syksyllä pelataan pitempään kuin ennen.

Onko talvien muuttunut luonne ainoa selittävä tekijä? Kaivosojan mielestä syitä on löydettävissä muualtakin.

”Kentänhoitajat ovat oppineet entistä paremmin tekemään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja puuttumaan ongelmiin ajoissa. Monet klubit näkevät talvityön tärkeyden ja osoittavat kentänhoidolle resursseja myös talven varalle. Menetelmät ovat kehittyneet, ja useimmat uudet kentätkin on perustettu huolellisemmin kuin ennen.”

Jäätä rikotaan monin eri tavoin. Auringon lämmön vaikutusta tehostetaan hiekkaa tai ravinteettomia lannoitteita levittämällä. Lumen tarjoamaa suojaa käytetään hyväksi tai lunta päin vastoin ajetaan syrjään, tilanteen ehdoilla.

Ainakin yhdessä suhteessa asiat ovat menneet merkittävästi parempaan suuntaan. Lumihomeesta on valtaosin päästy eroon kiitos tarjolla olevien torjunta-aineiden.

Kasvukausi jatkaa pitenemistään

Muutosten toimintaympäristössä uskotaan vähitellen kiihtyvän. Siitä ovat käytännössä kaikki ilmastoasiantuntijat yksimielisiä. Muutoksen rajuus sen sijaan jää toistaiseksi arvoitukseksi. Ennusteet riippuvat hyvin paljon käytössä olevista laskentamalleista ja skenaarioista.

Ilmatieteen laitoksen sivuilta voi lukea, että kasvukaudet pitenevät Suomessa kasvihuonekaasujen päästöistä riippuen 1–2 kuukaudella vielä tämän vuosisadan aikana. Lumipeite jää ohuemmaksi ja luminen vuodenaika lyhenee. Etelä- ja Länsi-Suomessa lumisten päivien määrä saattaa tällä vuosisadalla pudota alle puoleen nykyisestä.

Juuri yhtenäinen lumipeite on sallinut itäisen ja pohjoisen Suomen kenttien talvehtia suhteellisen ongelmattomissa olosuhteissa. Kaivosojan mukaan näilläkin suunnilla joudutaan ennemmin tai myöhemmin tekemään säännöllistä tuttavuutta Etelä- ja Länsi-Suomesta tuttujen ongelmatalvien kanssa.

”Riskit kasvavat sitä suuremmiksi, mitä epävakaampia talvista tulee.”

Toisaalta pohjoinen sijainti ei ole nytkään aina merkinnyt välttymistä vaikeuksilta.

”Pohjanlahden rannikko Kalajoelta Oulun korkeudelle on ollut yksi hankalimmista alueista kentänhoidon kannalta. Pitkään syksyyn auki oleva meri saa lämpötilan sahaamaan nollan molemmin puolin.”

Erot voivat olla hyvinkin suuria myös alueellisesti. Topografialla on niin suuri merkitys paikallisilmastossa, että olosuhteet kahdella toisistaan joidenkin kilometrien päässä sijaitsevalla kentällä voivat olla radikaalisti erilaiset. Lisäksi kentän sisäinen mikroilmasto voi heijastua esimerkiksi siihen, kuinka kasvu eri puolilla kenttäaluetta lähtee käyntiin.

Oikea-aikaisuus keväällä arvossaan

Kentän herääminen hyvään pelattavaan kuntoon riippuu myös hoitotoimien oikeaan osuvasta ajoituksesta.

”Yksi päivä keväällä vastaa viikkoa syksyllä”, tiivistää Kaivosoja. Käsijarru on osattava irrottaa oikealla hetkellä.

Jonkin verran vaikutusta on myös kentällä valta-asemassa olevilla heinälajeilla.

”Röllit ja joillekin kentille kylvetty nata ovat parhaita talvehtimaan. Mutta kylänurmikkakin on nykyisin hoitotoimin alkanut oloissamme sopeutua tai jalostua sillä tavoin, että yleensä yksivuotisesta heinästä on tulossa kentillä monivuotinen. Se tietysti nopeuttaa kasvuun lähtöä.”

Kentän avaamisajankohdan Kaivosoja toivoisi olevan aina tietoinen strateginen valinta. Missään tapauksessa se ei saisi olla puolivillainen kompromissi pelaajien suunnalta tulevan paineen ja kentänhoidollisen kunnianhimon välillä.

”On hyvä, että meillä on kenttiä, joille varhainen avaaminen on tärkeä osa ansaintalogiikkaa ja toiminta-ajatusta. Selkeä profiloituminen vähentää painetta niillä kentillä, joilla halutaan olla maltillisemmin liikkeellä. Varhaisessa avaamisessa on riskinsä ja se vaatii runsaasti työtä ennen ja jälkeen. Mutta usein riski tulee myös palkituksi.”

Teksti: Janne Tarmio

Tilaa uutiskirje

Tilaa Golfpisteen maanantaisin ja perjantaisin lähetettävä uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla golfalan ilmiöistä ja uutisista! Tilaa kirje syöttämällä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään.

Kommentit

Oma kommentti