Lajin kattojärjestöiltä odotetaan tänä vuonna isompaa kannanottoa draivipituuksien hillitsemiseksi.
Golfin kattojärjestöjen R&A:n ja USGA:n julkistaman raportin mukaan draivien pituudet kasvoivat seitsemällä suurimmalla kansainvälisellä kiertueella keskimäärin 1,56 metriä.
Vuodesta 2015 tehdyn vuosiraportin tiedot on koottu PGA Tourin, European Tourin, Web.com Tourin, PGA Tour Champions -kiertueen, LPGA Tourin, Ladies European Tourin sekä Japan Golf Tourin tilastoista.
Data kootaan jokaisessa kilpailussa kahdella reiällä mitattavien draivien perusteella. Esimerkiksi puukolmosen käyttö ei näillä ole kovin yleistä, sillä muun muassa Euroopan kiertueen ja PGA Tourin pelaajista yli 90 prosenttia käytti mittausrei’illä draiveria.
Mittojen osalta avaukset pitenivät PGA Tourilla keskimäärin 267,5 metristä 270,8 metriin, mikä merkitsi 1,2 prosentin kasvua edellisvuoteen nähden. Euroopan kiertueella (266,7 metriä vs. 269,5 metriä) draivien mitat kasvoivat lähes PGA Tourin tahtiin eli 1,0 prosenttia.
Pisimmät avaukset lyötiin aiempiin vuosien tapaan Web.com Tourilla (+ 0,7 %). Draiveja iskettiin Yhdysvaltain kakkoskiertueella keskimäärin 278,8 metrin päähän. Eroa pituustilaston kakkosena olevaan PGA Touriin on siis peräti kahdeksan metriä.
Kaikkien maltillisinta kasvua tilastoitiin LPGA Tourilla, jossa lisäys oli mittojen puolesta vain joitakin senttejä. Myös LET:n osalta kasvu oli niukkaa vuodesta 2017 ; keskimäärin 0,6 metriä eli 0,2 prosenttia.
Raportti paljasti myös mielenkiintoista faktaa osumahetkeltä. Draivien keskimääräinen pallonnopeus PGA Tourilla oli 169 mailia tunnissa, spinnitaso 2641 kierrosta minuutissa ja nousukulma 11,1 astetta.
Samanaikaisesti toisaalla kannetaan huolta kenttien luonteiden säilymisestä ja pituuden riittämisestä entistä suuremman joukon paiskiessa palloa haamurajana pidetyn 300 jaardin paremmalle puolelle.
Verrattuna aikaisimpiin mahdollisiin tutkalla tehtyihin mittauksiin vuonna 2007, pallonnopeus on kasvanut neljä mailia tunnissa ja draivit lähtevät 0,3 astetta suuremmassa nousukulmassa. Myös spinnin määrä on vähentynyt 200 kierrosta minuutissa.
Tony Finau taistelee parhaillaan Cameron Champin kanssa PGA Tourin draivikuninkaan tittelistä. Kuva: Getty Images
Mailanpäännopeus on puolestaan kasvanut keskimäärin (112,4 mph vs. 113,7 mph) 1,3 mailia tunnissa. Toisin sanoen entistä optimoidummat ja tehokkaammat svingit ja välineet takaavat pituuskehityksen jatkuvuuden.
Edellä mainitut mittaukset tehtiin TrackMania ja ShotLink-menetelmää hyödyntäen.
Molemmat kattojärjestöt julkaisivat viime vuosikymmenen alussa yhteisen periaatepäätöksen, jossa ne korostivat haluaan säilyttää taidon golfin tärkeimpänä elementtinä. R&A ja USGA ovat siitä lähtien seuranneet pituuden kehitystä, joka on kokenut melkoisen kasvun reilun 15 vuoden aikana.
Keskustelu aiheen tiimoilta on käynyt kuumana jo pitkään. Nähtäväksi jääkin, minkälaisiin toimenpiteiseen päättävät elimet toistuvasti pitenevien draivien valjastamiseksi aikovat lähitulevaisuudessa ryhtyä. Ainakin ensimmäisiä isompia kannanottoja on tiettävästi luvassa vielä tämän vuoden puitteissa.
On selvää, että välinevalmistajilla ei ole mitään lisääntyviä pituuksia vastaan, sillä kyseessä on niiden tärkein myyntivaltti. Samanaikaisesti toisaalla kannetaan huolta kenttien luonteiden säilymisestä ja pituuden riittämisestä entistä suuremman joukon paiskiessa palloa haamurajana pidetyn 300 jaardin paremmalle puolelle.
Mainitun 300 jaardin rajan toistuvasti rikkovia pelaajia oli vuosikymmenen alussa vain kourallinen. Nyt tuo raja puhkaistiin Web.com Tourilla toista kertaa jo keskiarvopituudenkin osalta.
Klubipelaajatasolla draivien pituuden kehitystä tulkittiin Isossa-Britanniassa neljällä eri julkisella kentällä. Miesharrastajien keskimääräinen draivipituus oli 196,6 metriä, missä oli kasvua edelliseen vuoteen nähden vajaat 6,5 metriä. Naisten avausten keskiarvomitta oli 135,2 metriä.
Korhosen ja Ilosen draivipituudessa selvää kasvua − Pulkkanen kärkitusinassa
Draivien keskimääräinen pituus Euroopan kiertueella oli viime kaudella 269,5 metriä. Sillä olisi irronnut ET:n driving distance -tilastossa 91:s sija. Suomalaisista tämän yläpuolelle sijoittuivat Tapio Pulkkanen (12:s/284,0 metriä.) ja Mikko Korhonen (87:s/270,0 metriä). Mikko Ilonen (147:s/259,5 metriä) jäi selvästi keskiarvomitan alapuolelle.
Kaudella 2017 suomalaisista Euroopan kiertueella pelasivat vain Korhonen (265,8 metriä) ja Ilonen (255,7 metriä). Ensin mainittu sijoittui toissa vuoden draivitilastossa sijalle 99 ja Ilonen sijalle 161.
Draivien pituudet kasvoivat ET:llä 3,0 metriä kaudella 2018, joten kummatkin lisäsivät avauksiensa mittaa kiertueella keskimääräistä enemmän. Korhosen draiveihin tuli 1,58 prosenttia lisää mittaa ja Ilosen avaukset pitenivät 1,49 prosentilla.
Eikö se golfpallojen myrkkyjen vähentäminen saisi aikaan lyhemmät lyönnit ja golfille kerrankin positiivista mainosta? Taitavat vaan Titleist ja kumppanit olla niin suuria, että luontoarvoilla ei juuri ole vaikutusta pallojen kehityksessä.
Laitetaan kaikki pelaamaan eko-palloilla. Tulosluettelot eivät siitä muuttuisi, mutta plussana olisi jatkuvan ’kuka lyö pisimmälle ja vielä pidemmälle’ hypen hiipuminen.