Viipurin Golfin Etelä-Saimaa -kentän 10. reikä on huuhtonut lukuisten pelaajien unelman hyvästä kierrostuloksesta. Kuva: Lassi Pekka Tilander
Kentät |
1.7.2017

Tässäkö Suomen painajaismaisin golfreikä?

Golfpisteen lukijat saivat valita kyselyssämme yhden reiän, jonka kesyttäminen tuntuu olevan heille tavallista vaikeampaa. Eräs par-viitonen nousi ylitse muiden.

Tiedustelimme Golfpisteen lukijoilta toukokuun lopussa, minkä kotimaan golfkenttien reiän he haluaisivat nujertaa. Saimme runsaasti vastauksia, ja hajonta oli jopa yllättävän suurta. Se vahvistaa aiemman käsityksen − mikä yhden silmään istuu, voi olla toiselle täysin ylitsepääsemätön este. Selvä enemmistö osallistuneista valitsi omaksi ”kiusankappaleekseen” par 4 -reiän.

Arvelimme, että vastaajien ykkössuosikki löytyisi 150 kilometrin säteeltä pääkaupungista, mutta toisin kävi. Ohessa top 5 -lista sekä satunnaisotannalla valittuja kommentteja kärkisijoille päätyneistä rei’istä.

1. Viipurin Golf, Etelä-Saimaa, 10. reikä, par 5, 471 metriä (keltainen tii):

”Erittäin haastava, vaatii määrämittaisia lyöntejä, kapea ja vesi mukana pelissä. Haastetta riittää ja bogiin täytyy olla tyytyväinen, jos sillä selviää. Siinähän vaaditaan vain kolme järkevää ja onnistunutta lyöntiä griinille ja sitten putti tai pari. Eiköhän se reikä joskus ole nujerrettu, kun muutaman kerran vaan pääsisi sitä pelaamaan.”

”Vaikea, paljon vettä joka puolella, sekä aika kapea.  Onnistumisprosentti heikko, mutta samalla erittäin kaunis väylä upealla Saimaa-näkymällä.”

”En ole varmaan ikinä saanut siinä kunnon tulosta aikaiseksi (bogeypisteitä) vaikka toisaalta pelaan Lappeenrannassa vain 2−3 kertaa kesässä tuon kentän. Pallot menee veteen viimeistään toisessa vesiesteessä. Olen monta kertaa ollut niin turhautunut, kun muuten tulos olisi kohtuullinen, tällä väylällä tulee vain viiva.”

”Mieli tekisi aina aloittaa 10. tiiltä uudestaan, ja jos vain voi jauhaa sitä niin kauan, että tietäisi minne pitää lyödä pallo, saisi edes säällisen tuloksen! Kai se aika monta kertaa pitäisi pelata, jotta oppisi.”

Kentän oma kuvaus: Päättäväisyyttä vaativa pitkähkö par 5. Vesi vaanii jokaista lyöntiä. Saarigriinille tulo on harvinaista herkkua Suomessa!

2. Tapiola Golf, 15. reikä, par 4, 394 metriä (keltainen tii):

”Pitkä, 400 metriä. Vastatuuli vallitsevana. Greenille lähestyminen haastavaa. Avauslyönti sijoitettava oikeaan paikkaan ja siitä onnistunut lyönti puu mailalla.”

”Haastava par 4. Pitkä ja yleensä vastatuuleen pelattava. Greeni ja sen ympäristö myös vaikeita, takavasemmalle lipunpaikalle parin tekeminen tuntuu paremmalta kuin birdie useimmilla muilla väylillä.”

”Ensinnäkin pitäisi opetella matala ja varma draivi. Siltikin jää yleensä yli 180 metriä matkaa vastatuuleen. Lähestyminen loppujen lopuksi tärkein osuus tällä väylällä, joten varmaa draw-lyöntiä lähdetään tänä kesänä treenaamaan.”

”Viime kesänäkin pelasin kotikenttäni yli 100 kertaa, mutta tällä reiällä ei yhtään birdieä, muilla rei’illä sain sentään ainakin yhden.”

Kentän oma kuvaus: Kentän vaikein väylä, jossa bogiin saa olla erittäin tyytyväinen. Varmin tapa selviytyä tästä väylästä kohtuullisella tuloksella, on lyödä avauksen jälkeen välilyönti, ja siitä lähestyminen griinille. Lisäksi toivotamme onnea puttiin, sillä tämä griini ei tunne armoa ketään kohtaan.

3. Master Golf Club, Forest, 17. reikä, par 5, 484 metriä (keltainen tii):

”Tuloksen tappaja! Par 5, jossa jokaiselle lyönnille tarjolla ongelmia! Nujerran sen pelaamalla umpivarmaa ja pikku nättiä.”

”Kovin vaikeaa on tehdä par tai parempi tulos. Onnistuminen mahdollistuu hyvällä avauksella ja maltillisilla jatkolyönneillä, jos avaus on hyvin pelissä.”

”Syönyt enemmän palloja kuin mikään muu väylä ikinä. Opeteltava uudella pelikirjalla.”

Kentän oma kuvaus: Avaus alamäkeen vesiesteiden ylitse. Tähtää mieluummin oikealle. Välilyönti pitkällä raudalla tai puu-3:lla lammen viereen. Tähtää väylän vasempaan reunaan. 100 metrin merkiltä lyhyt rauta kaksitasoiselle griinille. Vaikein lipunpaikka on ylätasanteella.

Tapiolasta löytyy ystävällisiä sekä vähemmän ystävällisiä reikiä. 15 kuuluu ehdottomasti jälkimmäiseen joukkoon. Kuva: Lassi Pekka Tilander

4. Kymen Golf, 18. reikä, par 4, 371  metriä (keltainen tii):

”Klubitiiltäkin pitkä, kapeahko par 4, missä on lisäksi loivan doglegin sisäpuolella kaksi puuta, mitkä häiritsevät lähestymistä griinille. Väylää varjostaa myös lähes koko matkan oikealla oleva vesieste. Griini on kolmitasoinen ja reunoilta pallot vierivät pois raffiin tai bunkkereihin.” ”

”Meren lähellä olevana kenttänä, tällä väylällä on 80 prosentin varmuudella navakka vastatuuli, mikä pidentää väylää entisestään. Griinin lähellä oikealla ja takana on myös ilkeät out-paalut, mitkä eivät helpota asiaa. En muista, että olisin kuullut kenenkään tehneen kyseiselle väylällä birdietä.  Todellinen bogi-väylä.”

”Väylän nujertamiseen tarvitaan kaksi täysin onnistunutta lyöntiä. Reiän paikka kolmitasoisella griinillä vaikuttaa myös, pystyykö väylällä tekemään birdien. Etulipulle tämä on mahdollista. Kaltevalle ja todella kapealle ylätasanteelle birdie ja melkein parikin jää vielä unelmaksi.”

Kentän oma kuvaus: Pitkä par 4, joka on etenkin vastatuulella haastava. Avauksen tulee olla pois vedestä ja kaksihaaraisen koivun maskista. Avaus näyttää vaativalta ja se tulee sijoittaa vasemmalla olevan koivun maskin ulottumattomiin. Viheriö on kolmetasoinen ja houkuttelee puttaamaan enemmän kuin kaksi kertaa.

5. Nordcenter Golf & Country Club, Fream, 17. reikä, par 4, 360 metriä (keltainen tii):

”Olen upottanut siihen lampeen niin monta palloa, ettei mitään järkeä. Monen monta potentiaalista hyvää kierrosta on tuhoutunut tuolla 17. väylällä. Erilaisia strategioita on kokeiltu tiiltä lähtien, lopputulos harmittavan usein sama − pallo lammessa. Jotenkin tarkka lähestyminen on tässä käsittämättömän haastavaa minulle.”

”Tuottaa melkoista tuskaa. Par on enemmän kuin hyvä tulos reiältä. Kaikkea koitettu. Kelin mukaan lähdetään paria tai bogia pelaamaan; harvoin birdieä.”

Kentän oma kuvaus: Kaunis par 4 -väylä, jossa vesiesteet ovat pelissä koko matkan. Vältä lyömästä avaustasi pitkäksi veteen. Griini on iso, mutta siinä on paljon kallistuksia. Griinibunkkereita on takana ja vasemmalla.

Kunniamaininta:

Keimola Golf Club, Saras, 2. reikä, par 4, 374 metriä (keltainen tii):

”Vaikea avaus kapealle väylälle. Lähestyminen vielä vaikeampi pienen greenin vasemmalla puolella olevan rinteen ja oikealla puolella olevan metsäisen kivikon takia. Välilyönti on paras vaihtoehto.”

”Pallo on aina vasemmalla puolella rotkossa.”

Tämänkin kanssa kannattaa olla varuillaan…

Yyteri Golf, 6. reikä, par 4, 343 metriä (keltainen tii):

”Kapea väylä, jossa kummallakin puolella vettä. Draiverilla monet kerrat vedessä. Kertaakaan en ole onnistunut pelaamaan tällä väylällä hyvin. Tästä haaveilen: väyläpuulla keskelle (edes kerran) ja siitä lähestyminen lipun viereen. Birdieputti sisään. Mutta ensin pitää opetella takuuvarma avaus.”

Kentän oma kuvaus: Kapea kuutonen. Väylällä pysyminen taas tärkein tavoite. Suora väylä, mutta vesiesteet vasemmalla ja oikealla.Pitkä, vasemmalta helpommin lähestyttävä viheriö. Oikean puolen bunkkerista on syytä pysyä poissa.

Toim.huom. Kaikilla kentillä ei ole käytössä lyöntipaikkojen värikoodeja. Tällöin on pituutta ilmoittaessa huomioitu reiän toiseksi etäisin lyöntipaikka.

Arvoimme kaikkien osallistuneiden kesken kaksi tusinaa Golfpisteen Titleist Pro V1 -logopalloja. Onnetar suosi Emmi Kalliota (Savonlinna) ja Hannu Purasta (Oulu). Onnea voittajille!

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Tilaa Golfpisteen maanantaisin ja perjantaisin lähetettävä uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla golfalan ilmiöistä ja uutisista! Tilaa kirje syöttämällä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään.

Kommentit

NGK C9, ihan sama mikä tii. Tervetuloa kokeilemaan, varaa tarpeeksi palloja bägiin 😉

Viipurin Golf, Etelä-Saimaa, 10. reikä ei mielestäni ole vaikein, mutta ehdottomasti yksi kauneimmista ellei kaunein.

Oma kommentti