Suomalaisasiantuntijan mukaan pakkanen vaikuttaa samalla tavalla lajikkeesta huolimatta.
Suomen ja Ruotsin golfkentät ovat olleet jo hetken aikaa suljettuina, lukuun ottamatta Hankoa ja länsinaapurin eteläisimpiä kenttiä.
Yksi poikkeus löytyy myös hieman pohjoisemmasta, Ruotsin Itä-Götänmaalta, missä Ingelsta Golfklubbin 12-reikäinen kenttä pitää väylänsä ja viheriönsä auki läpi vuoden lumitilanteesta riippuen. Kesägriinejä ei suljeta, vaikka maa olisi jäässä.
”Olemme tehneet tutkimuksia keväällä ja syksyllä, ja näyttäisi siltä, että kaikkien pelkäämät pakkasvauriot eivät ole niin vaarallisia kuin uskotaan”, klubin toiminnanjohtaja Kjell Johnsson-Branzell sanoi Svensk Golfin verkkolehden artikkelissa.
”Uskon, että tämä on pitkälti kiinni modernista kentänhoidostamme. Olemme myös Ruotsin ensimmäinen kenttä, joka otti käyttöön talvikestävän röllisukuisiin heiniin kuuluvan Penncross A4 -lajikkeen.”
Kyseessä on tietynlainen hybridi erilaisista rölleistä. Lajike ei ole kuitenkaan uusi, sillä Penncross A4:stä löytyy ensimmäisiä testituloksia jo 90-luvun puolelta.
Kestävän ruohotyypin ohella ruotsalaiskenttä on satsannut ympärivuotisiin mukavuuksiin harjoitusalueellaan. Rangelle on asennettu infrapunalämmitys, jotta harjoittelijat viihtyisivät lyöntikatoksessa myös talven pimeimpinä kuukausina.
”Ympärivuotinen toiminta on saanut meillä hyvän vastaanoton. Pidimme kilpailun ensimmäisenä adventtina, ja kenttä oli aivan täpötäysi”, Johnsson-Branzell kertoi.
Janne Lehto: ”Vauriot näkyvät vielä alkukesästä”
Kirkkonummella Hirsala Golfissa kenttämestarina toimiva Janne Lehto ei ylistä ruotsalaiskentän ratkaisua pitää kenttää auki talvisissa olosuhteissa.
”Penn(cross) A4 oli silloin varsin tuore lajike kun Hirsala avattiin, ja sitä kylvettiin myös tänne. Onhan se kestävä heinä, mutta ei niin käänteentekevä, että pelaajia kannattaisi päästää kentälle pakkasella.”
Lehto sanoo, että Hirsalaan on sittemmin kylvetty myös muita lajikkeita.
”Seuraamme vuosittaisia raportteja ja tutkimuksia eri heinätyypeistä, ja teemme sitten valintoja niiden perusteella.”
Hirsalan kenttämestarin mukaan Penncross A4:n käytöstä huolimatta ympärivuotisen pelaamisen vahingot voivat olla kohtalokkaita, kun edetään kohti varsinaista pelikautta.
Tässä Hirsala Golfin lämmönohjausjärjestelmän vastaanotinta tarkistava Janne Lehto ei liputa kuuraisella ja jäisellä maalla pelaamisen puolesta.
”Kaikilla heinillä on sama fysiologia, eli pakkasella pelaaminen vaikuttaa samalla tavalla lajikkeesta huolimatta. Olisihan se mielenkiintoista nähdä, jos joku haluaisi kokeilla vastaavaa ’talvitoimintaa’ Suomessakin. Hirsalan tapauksessa auki pitäminen ei ole järkevää, kun tavoitteena on kesällä mahdollisimman laadukkaat pelipinnat”, hän miettii.
”Taustalla on enemmänkin kenttien välinen kilpailu, ja kunkin kentän arvio siitä, onko mahdollisten pakkasvaurioiden riski kannattava myöhään syksyllä, kun niistä johtuvat vauriot tulevat näkymään vielä alkukesästä.”
Lehto sanoo, että Tanskassa pelataan yleisesti ympäri talven, eikä pienistä vaurioista ole leudon ilmaston vuoksi suurempaa haittaa.
”Tanskassa saattaa päästä pelaamaan myös miinusasteilla. Siellä tulee kuitenkin kylmemmän jakson jälkeen helposti +10 asteen lämpötiloja, jolloin pakkasen aiheuttamat vauriot ehtivät korjaantua.”
Nähtäväksi jää, alkaako Ingelsta Golfklubbin kaltainen malli kiinnostaa joitakin kenttiä myös meillä. Sellaista ruoholajiketta ei olekaan, mikä mahdollistaisi pelaamisen hangessa, mutta rannikkoseudulla lumesta ei usein ole huolta.
Tyypillisen pelikauden ulkopuolella hankitut greenfee-tuotot voivat pönkittää mukavastikin kenttäyhtiön kassaa. Erikseen voi sitten puntaroida, onko Penncross A4 oikeasti niin vahva heinälajike, että riskinotto kannattaa.
”Kyse on kenttien profiloitumisesta. Tuon kaltaiselle ratkaisulle voisi löytyä tilaa myös Suomen markkinoilla, mutta siihen ei kannata myöskään kaikkien lähteä. Viime kädessä kenttäyhtiön hallitus on kuitenkin se taho, joka linjaa, milloin kentälle pääsee ja milloin ei.”
Suomessa voitaisiin ottaa mallia myös Skotlannin ja Irlannin käytännöistä. Maailman parhaat kentät pysyy kunnossa talvipelaamisesta huolimatta ja talvi on sielläkin pitkä. En tarkoita että pakkasella pitäisi pelata. Meillä tekosyy on että kenttä kärsii heti kun viileämmät kelit alkavat. Sama joillakin kentillä myös keväällä. Todellisuudessa säästetään kustannuksia eikä haluta palvella asiakkaita.
Jotkut kentät voisivat olla auki vaikka ympäri vuoden ja olisivat sitten hieman heikommassa kunnossa kesäaikaan. Kyse lienee profiloitumisesta, eli ei kaikkien kenttien täydy toimia samoilla periaatteila. Ongelma lienee kuitenkin siinä, että halukkaita pelaajia on hyvin vähän, joten ei kenttää kannata pitää auki muutamaa himogolfaajaa varten … tai silloin näiden erityistapausten pitäisi maksaa kustannuksia vastaava hinta. Seurasin syksyn aikana erään suositun kentän tilannetta ja kovin oli hiljaista kentällä, vaikka kelit olivat vielä kohtuulliset tämän hetkiseen verrattuna. Jos siis satamäärin olisi kiinnostuneita, niin varmaan joku kenttä olisi valmis keräämään greenfee-tulot itselleen.
On se vaan kummaa ettei ne Ruotsissa ymmärrä näistä golfasioista mitään. Onneksi meillä sentään on tuo golfkulduuri ja osaaminen ihan eri luokkaa kun naapurimaassa tai golffin kehdossa saarivaltiossa.
Tosin ei se ainakaan kenttien kunnossa ja taloudenpidossa näy kesäaikanakaan. Pakkovastikkeeilla pidetään ”työllisyyttä” yllä ja kentätä mikä missäkin kunnossa.
Näyttää vahvasti siltä, että tässä huudellaan kylille ja kujille ja yritetään saada toiset uskomaan…
Pakkasella pelaaminen on ollut vankka keskustelunaihe jo vuosia, ymmärrettävistä syistä. Suomessa on joitain yksittäisiä kenttiä, jotka sallivat pelaamisen koko vuoden läpeensä, ja lukuisia kenttiä, jotka kieltävät pelaamisen heti, kun maa on vähänkin kuurassa. Tämän perusteella on kovin vaikea löytää sitä niin sanottua totuutta.
Jokin aika sitten jossakin golfalan lehdessä oli aika hyvä artikkeli asiasta. Siitä artikkelista sain sellaisen käsityksen, että umpijäisellä kentällä pelaaminen ei aiheuta vaurioita, koska ruohon juuret eivät vahingoitu pelaamisen johdosta maan ollessa niin jäässä, etteivät juuret katkea. Sen sijaan sulalla, mutta kuuraisella kentällä pelattaessa juuret katkeilevat ja vahingoittuvat, koska ollaan kasvukauden ulkopuolella.
Mene ja tiedä, asiaan luultavasti vaikuttavat monet seikat ja luulisi kunkin kenttämestarin ammattitaitoon kuuluvan tämänkin kentänhoidollisen asian perusteellinen ymmärtäminen. Toisaalta, jokaisessa ammatissa on niitä päteviä ja epäpäteviä, joten keskustelu asian tiimoilta jatkunee, kunnes helvetti jäätyy. Kirjaimellisesti.
P.S. Olen vuosien varrella myöhään syksyllä pelannut muutamalla pk-seudun kentällä, kun viheriöt ovat olleen niin jäässä, että niille lyöty pallo kimposi kymmeniä metrejä viheriön jäisestä pinnasta. Seuraavana keväänä kyseiset viheriöt olivat aivan normaalissa kunnossa ilman ensimmäistäkään pallonjälkeä. Näiden kentien kenttämestarit lienevät fiksumpia kuin joidenkin toisten. Tai sitten joidenkin kenttämestarien tiedoissa on aukkoja. Tai jotain muuta, mene ja tiedä…
Asuessani pitkään Euroopassa eri maissa tuli vastaan montaa erilaista käytäntöä pelaamisesta jäätyneillä tai kuuraisilla kentillä.
Belgiassa joillakin kentillä pelaamaan ei päästetty, jos maa oli kevyesti kuurassa eikä käytössä ollut talvigriinejä, kun naapurikenttä saattoi päästää pelaamaan talvigriineille muuten kuuraisella kentällä. Auringon sulattaessa kuuraa siirryttiin pikkuhiljaa normaaligriineille, joka kilpailupäivinä aiheutti melkoista polemiikkia, koska siirtyminen tapahtui tietenkin eri tahdissa. Joskus saattoi nähdä viheriöillä selvät jalanjäljet, jos sille oli menty kävelemään liian aikaisin (parin viikon kuluttua jäljet olivat kadonneet). Jos maa oli kuitenkin kunnolla jäässä, monilla kentillä pelattiin myös normaaligriineille ja pelaaminen oli sopeutettava olosuhteisiin, koska pallot vierivät ja pomppivat holtittomasti. Belgiassa kentät olivat pääsääntöisesti auki läpi talven lukuun ottamatta joitakin kenttiä Ardenneilla, jossa ne olivat yleensä suljettuina lähinnä lumen vuoksi muutamia viikkoja.
Tsekeissä osa kentistä sulki jo viimeistään marraskuun lopulla osan jatkaessa läpi koko talven. Suomalaisten hyvin tuntemassa Konopistessä pelattiin jatkuvasti myös jäätyneellä kentällä ja vakiogriineille.
Kevään tullen kentät olivat mielestäni kaikilta osin yhtä hyvässä kunnossa, kuin talvella 3-4 kk suljettuna olleet kentät. Tiedossani ei kuitenkaan ole, millaisia ruoholajikkeita siellä käytetään. Aikaisemmin runsas lumentulo on saattanut sulkea kentät joksikin aikaa, mutta ilmaston lämpiäminen on vaikuttanut siihen, että lunta sataa vähemmän ja harvemmin. Konopistessä alettiin lumettaa d’Este-kentän ykkösreiän viereen lumettaa pientä pujottelurinnettä joulukuussa, mutta sitä ei saatu sinä talvena koskaan valmiiksi, koska yöpakkaset ilmeisesti olivat liian heikkoja ja niitä oli liian harvassa.
Mutta sielläkin löytyivät nämä eri koulukunnat.