Oikea ajoitus on kentänhoitotyössä äärimmäisen tärkeää – vuodenajasta riippumatta, sanoo Juuso Rajasvuo. Siitä ja monesta muusta asiasta hän ylläpitää aktiivista keskustelua toisten kenttämestareiden kanssa.
Pohjolassa vietetään parhaillaan ydintalvea. Se on golfkentän suhteen tunnetusti vaikein vuodenaika, etenkin kun ilmastossa on tapahtunut selkeitä muutoksia.
”Talvet ovat viime vuosina olleet kentän kannalta hankalia, säätyypin jatkuva vaihtelu aiheuttaa omat harminsa. Jäätä pääsee muodostumaan helposti viheriöille, kun lämpötila vaihtelee tämän tästä. Lisäksi pitkät lauhat jaksot ja jopa +10 asteen lämpötilat lisäävät tautipainetta viheriöillä”, Kurk Golfin kenttämestari JuusoRajasvuo sanoo.
Kurkissa tehdään parhaillaan toimenpiteitä joillekin viheriöille. Tähän liittyen ensi viikoksi luvattua lauhaa jaksoa kohtaan on Evitskogissa suuret odotukset.
”Osalle viheriöistä on päässyt muodostumaan noin kahden sentin paksuinen jääkerros. Poistamme sen päällä olevan lumen tämän (24.1.) ja huomisen päivän aikana, jotta jää pääsee sulamaan pois ensi viikon plussajakson aikana. Viheriöt, joille jäätä ei ole muodostunut, jätämme toistaiseksi rauhaan, ja seuraamme tilanteen kehitystä. Toivon, että ensi viikon lauhalla jaksolla lumet ja jäät sulavat kaikilta viheriöiltä ilman ylimääräisiä toimenpiteitä ja saamme niin sanotun uuden startin talveen.”
Minkälainen talvi olisi kaikkein paras golfkentälle?
Ensinnäkin paras lähtökohta talvehtimiselle on, että kenttä on syksyllä hyväkuntoinen ja tautivapaa. Alkuun saisi olla pidempi jakso pientä pakkasta, jotta maa ehtisi mennä kunnolla routaan. Päälle sataisi sitten pakkaslunta. Sen jälkeen saisi olla koko talven tasaisen hyvää talvikeliä.
”Mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia ei Kurkissa ole päässyt viime vuosina syntymään. Sanoisin kuitenkin, että talvehtimisen ennakointi, seuranta ja mahdolliset toimenpiteet talven ja kevättalven aikana ovat nykyään yhä tärkeämmässä roolissa.”
Valley-kentän 9. viheriöltä on poistettu lumi, jotta ensi viikoksi luvattu lauha jakso sulattaisi jään helpommin sen pinnalta.
Rajasvuon mukaan todella tärkeää on niin ikään se, että malttaa olla tekemättä mitään, jos hetki ja olosuhteet eivät ole oikeita. Hyvä paikallistuntemus ja kokemus tuovat varmuutta päätöksentekoon.
Kenttämestari toteaa, että ulkomailta saadut talvehtimiskokemukset ovat myös kiinnostavia ja hyödyllisiä.
”Nykyään kenttämestarit seuraavat aktiivisesti mitä muissa maissa tehdään, ja muun muassa yhteistyökumppaneiden kautta saadaan arvokasta tietoa, jota voidaan sitten soveltaa omien olosuhteiden ja resurssien mukaan. Aiemmin myös Golfliiton suomalaiset kenttäkonsultit käänsivät jonkun verran ulkomailla tehtyjä tutkimuksia ja olivat yhteydessä sikäläisiin tahoihin.”
Hän nostaa esille myös länsinaapurin, jossa talvet ja säätyypit eivät erityisemmin poikkea Suomesta. Keskustelut ja yhteydenpito ruotsalaisiin kenttämestareihin on Rajasvuon mielestä sekin yksi ”työkalu” muiden joukossa.
Verkostoituminen kollegoiden kanssa välttämätöntä
On ammattialoja golf mukaan lukien, joissa tekijät pitävät toimintamenetelmänsä visusti omana tietonaan. Syitä voi tähän voi olla useita: yksi liittyy mahdollisesti kilpailutilanteeseen ja toinen kenties verkostoitumisen puutteeseen.
Kurk Golfissa vuonna 2012 apulaiskenttämestarina ja viheriöiden peruskorjauksen projektivastaavana aloittanut ja seuraavana vuonna kenttämestariksi siirtynyt Rajasvuo ei pelkää kysyä neuvoja, eikä myöskään halua kätkeä omia metodejaan, jos niistä joillekin apua on.
Pidän verkostoitumista ja yhteydenpitoa muihin kenttämestareihin työni kannalta välttämättömänä. Ajatustenvaihdossa saa aina uusia näkökulmia ja käytännön vinkkejä kollegoilta. Toivon toki, että minunkin näkemykseni auttavat heitä omassa työssään.
Valley-kentän kuutosviheriön linkous käynnissä.
Varsinaisen pelikauden aikana työt pitävät kenttämestarit tiukasti omilla kulmillaan, toisaalta yhteisiä tapaamisia järjestetään varsin usein pitkin vuotta.
”Kollegoja tulee tavattua esimerkiksi seminaareissa, yhdistysten kilpailuissa ja vastaavissa 4–8 kertaa vuodessa. Itse kuulun muutaman mestarin ”rinkiin”, ja soittelemme toisillemme välillä hyvinkin tiheästi. On tärkeää jakaa tietoa onnistuneista ja epäonnistuneista toimenpiteistä ja tuotteista.”
Vierumäellä ja Lepaalla alan tutkinnot suorittaneen Rajasvuon mukaan ajatustenvaihto on erityisen arvokasta samalla alueella toimivien kenttämestareiden kesken.
”Se on ihan loogista jo ilmaston ja säidenkin takia, mutta tärkeätä on toki myös keskustella niiden kanssa, joiden kentillä on samanlaiset heinälajit.”
Luonnollisesti myös oman kentän henkilökunnan ja yhtäältä kenttäyhtiön tai seuran hallinnon on puhallettava yhteen hiileen ja oltava siten jatkuvasti verkostoituneessa tilassa toisiinsa nähden. Tämä ei ole Kurk Golfissa ongelma.
”Viihdyn hyvin Kurkissa. Meillä on hyvä työporukka, ja on helppo toimia kun on hallituksen täysi tuki ja luottamus. Päätöksentekotapa on looginen ja työtä tehdään pitkäjänteisesti, kenttäyhtiössä ollaan halukkaita panostamaan kenttään ja homma kehittyy koko ajan. On ollut myös kiva seurata pelaajien positiivista ’pöhinää’ Kurkin ympärillä parin viime kauden aikana.”