23.4.–30.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[11][15]
KilpailuaSuomalaista
Oma peli

Yksi kahden ja kaksi yhden joukkueen puolesta – paripelin lumoava kosketus

Kahdestaan pelattavasta joukkuekilpailusta voi löytää tiedostamattomia ominaisuuksia itsestään.

Kaunis kesäaamu herättelee intohimoisia golfareita Virpiniemi Golfissa Oulun pohjoispuolella. Range täyttyy runkoaan notkistelevista pelaajista, jotka silminnähden janoavat kirjaimellisesti paikkaa auringossa. Golfpisteen Ford Vignale Tourin osakilpailuiden voittajaparit pääsevät nimittäin finaalimatkalle Espanjan Alicanteen.

Golfkilpailuihin kuuluva leikkimielinen psyykkaaminen nostaa päätään jo hyvissä ajoin ennen lähtölaukausta. Varsinkin Oulun seudulla pienimuotoisen ”piikin” antaminen voidaan todeta kuuluvan kisaohjelmistoon siinä missä lounas kierroksen jälkeen. Näin käy myös tänään. Lupsakalla asenteella kilpailuun lähtenyt herrasmies näkee tuttunsa rangella, ja heittää oululaisella murteella letkautuksensa, jonka varmasti kuulee jokainen paikalle saapunut.

”Tulikko nää kuunteleen mun voittopuhetta?!”

”No, mitä nää nyt siinä muka oikein…”, kaveri vastaa naureskellen.

”Niin, siinä kolomen aikaan alakaa puhe klubitalolla”, itsevarma peluri ilmoittaa ja saa muut pelaajat naurahtelemaan.

Vitsin puolelle kääntyvä tilannekomiikka laukaisee kisajännitystä. Se saa asettamaan taas asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Siksihän tätä lajia pelataan, että se on hauskaa ja siitä löytää nautinnon erilaisia olomuotoja. Ylimääräisellä jännittämisellä tuskin löytää nautintoja ennen 19:ttä reikää.

Paripelin ehkä parhaimpana puolena on, että huonot suoritukset unohtuvat helpommin.

Best ball -pistebogeyna pelattava parikilpailu tarkoittaa sitä, että joukkueen jäsenten parempi pistebogeytulos kultakin reiältä lasketaan joukkueen kokonaispisteisiin. Käytännössä siis toisen joukkueen jäsenen on onnistuttava jokaisella reiällä. Meidän joukkueemme kohdalla tämä mentaliteetti nousee heti kilpailun alussa kuningastuoliin istumaan.

Lyön kolmannella reiällä kolmannen lyöntini säälittävänä duffina veteen. Joukkuekaverini on jo sitä ennen lipsauttanut toisen lyöntinsä samaan lampeen. Ensimmäinen ajatukseni on se perinteinen: miksi sitä piti näin luokaton virhe tehdä. Saan viidennen lyöntini griinille ja teen tuplabogeyn, jolla ei joukkueen pistetili kartu. Sitä vastoin joukkuekaverini osoittaa luonnetta lyöden neljännen lyöntinsä viheriölle ja iskien par-putin sisään. Kolme pistettä plakkariin ja kohti seuraavaa reikää!

Tuon joukkuekaverini onnistumisen jälkeen pelini vapautuu nimenomaan pääni sisällä. Saan valtavasti potkua hänen komeasta suorituksesta. Sen jälkeen kaikki negatiiviset ajatukset pysyvät pitkään pois mielestäni. Minulle tulee tunne, että haluan itsekin antaa itsestäni parhaan osaamiseni joukkueemme hyväksi. Jo valmiiksi tapissa ollut joukkuehenkemme nousee raketin lailla taivaaseen.

Ensimmäinen osoitus tsemppihengestä tulee jo seitsemännellä reiällä, joka on yksi Virpiniemen vaikeimpia. Joukkuekaverini hieman tuhertelee ennen kuin pääsee griinin tuntumaan. Itse olen lyönyt lähestymiseni vasemmalta raffista oikealle griinin vierustaan metsikköön. Kaikesta huolimatta minut valtaa voimakas positiivinen virtaus. Kahdella lyönnillä tekisin parin. No, par-putti vieri hieman reiän ohi, mutta bogey ja kaksi pistettä on tekemisemme tuolla väylällä huomioon ottaen mainio tulos.

Joukkuekilpailussa taktikointi on eri lailla mahdollista kuin yksilökilpailussa. Ensimmäisenä lyövän pelaajan suorituksesta riippuen toinen pelaaja voi lähteä revittelemään tai ottaa varman päälle. Mekin harrastamme tätä, tai lähinnä revittelyä, tilaisuuden tullen. Kertaalleen löydän itseni kahden tiiboksista lyödyn pallon jälkeen etsimässä pelivälineitäni metsän puolelta.

Kanssamme pelaa kaksi voimakaslyöntistä pelaajaa. Huomaan heidänkin ajoittain revittelevän, kun ensimmäinen pelaaja on lyönyt avauksensa väylälle. Muun muassa yhdeksännellä reiällä se palkitaan heille birdienä.

Paripelin ehkä parhaimpana puolena on, että huonot suoritukset unohtuvat helpommin. Aivan kuten minulla oli käynyt kolmannella ja joukkuekaverillani seitsemännellä väylällä. Tunsin, että en edes muistanut huonoja suorituksiani niillä rei’illä, kun kaverini oli pelannut hyvin ja kerännyt tulokseemme enemmän pisteitä, mitä minä olin tehnyt. Tiedän, että kaverini tunsi myös samoin.

Kierroksen jälkimmäisellä yhdeksiköllä joukkuepeli antoi valtavasti virtaa. Yksilöpelissä, vaikka ryhmissä pelataankin, on enemmän yksinään omien ajatustensa kanssa. Joukkuepelissä pystyy eri lailla jakamaan niin hyvät kuin huonotkin lyönnit. Vaikka sanat olisivatkin samat kuin yksilöpelissä, niin tunne on toisenlainen. Huomasin, että haluan kuulla joukkuekaverini ajatuksia pelistä ja samaan henkeen myös itse jakaa omia näkemyksiäni.

Kierroksemme heikoin hetkemme osuu väylille 12–14. Lämmin keli ja liian kevyt aamiainen alkavat painaa sekä jäseniä että mieltä. Olemme pelanneet tuloksellisesti ihan mukiinmenevää peliä, mutta emme ole välttämättä uskoneet pelaavamme voitosta. Nyt eletään hetkiä, jolloin antautuminen olisi helppoa, mutta jolloin myös joukkuepelin lumoava kosketus iskee sieluuni. Yhdessä päätämme, että antautuminen ei ole vaihtoehto. Tsemppaamme ja taistelemme loppuun saakka hyvällä (tai joskus huonollakin) huumorilla.

Kun näen joukkuekaverini laittavan ensimmäisen puttinsa metrin sisään reiästä, mielessäni syttyy voimakas saalistusvietti.

Kuin kiitoksena edellisten väylien peräänantamattomuudesta teemme kaksi peräkkäistä birdietä väylille 15 ja 16. En muista milloin viimeksi olen ollut niin onnellinen birdieistä. Vielä 17. reiälläkin saamme mahdollisuuden birdieen, mutta ihan kaikkea nyt ei kuitenkaan voi saada.

Vaikka paripelissä on omat mahdollisuutensa taktiikalle, niin best ballissa molemmat pelaavat kuitenkin suurimmaksi osaksi omaa peliään. Minulle best ballin hekumallisimmat hetket draivien revittelyn lisäksi tapahtuvat griineillä. Kun näen joukkuekaverini laittavan ensimmäisen puttinsa metrin sisään reiästä, mielessäni syttyy voimakas saalistusvietti. Hyökkään kaikella taidollani iskemään birdietä sisään. En ajattele mitään muuta kuin pallon upottamista reikään. Yksilökisassa saatan ajatella, että olisi hyvä saada pallo vähintään tietylle etäisyydelle parin varmistamiseksi.

Ford Vignale Tourin osakilpailun lopputuloksissa jäämme lopulta kaksi pistettä voittajaparista. Minulle golfarina tuloksia tärkeämpää on löytää itsestäni tiedostamattomia henkisiä ominaisuuksia. Niiden johdosta uskon itseni ja joukkueeni joskus saavuttavan tulosten myötä myös paikan auringossa.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje