On olemassa kaksi hyvää syytä, miksi pelitasoituksen muodostumiseen kannattaa hieman perehtyä.
Tasoitus kertaa kentän slope rating jaettuna 113:lla plus course rating miinus kentän par (HCP x slope rating/113 + course rating – par).
Tätä äkkiseltään monimutkaiselta kuulostavaa ja monille luotaantyöntävää kaavaa sovelletaan jokaisella tasoituskierroksella käytettävän pelitasoituksen laskemiseen. Harva pelaaja kuitenkaan on kaavan kanssa juuri missään tekemisissä. Digitaaliset tuloskorttiohjelmat laskevat pelitasoituksen automaattisesti, ja paperista tuloskorttia käyttävät voivat puolestaan kätevästi tarkistaa pelitasoituksen suoraan slope-taulukoista, jotka löytyvät kaikilta kentiltä.
Pelitasoituksen laskentakaavaa ei kuitenkaan kannata säikähtää, sillä kun sen kaksi olennaista käsitettä ymmärtää, kaava on paljon olemustaan yksinkertaisempi. Course ratingin ja slope ratingin käsitteet tarjoavat myös mielenkiintoista informaatiota pelattavasta kentästä. Ensisijaista on muistaa kaksi seuraavaa seikkaa:
- Course rating kuvastaa kentän vaikeutta
- Slope rating kuvastaa kentän suhteellista vaikeutta eri tasoisille pelaajille.
Course rating ja slope rating -arvot vaihtelevat aina sen mukaan, miltä tiiauspaikalta kierros pelataan. Ne on lisäksi määritelty erikseen miehille ja naisille.
Course rating
Course rating on arvio siitä, mihin tulokseen scratch- eli nollatasoituksen pelaaja normaaliolosuhteissa hyvän kierroksensa keskimäärin pelaa. Se on käsitteenä sikäli helpompi ymmärtää, että arvo ilmaistaan lyönteinä. Helpolla par 72 -kentällä course rating -arvo voi olla selvästi alle parin, esimerkiksi 69,0. Vaikealla kentällä (par 72) se on puolestaan yli parin, vaikkapa 74,7.
Kentän vaikeuden lisäksi on otettava huomioon kentän suhteellinen vaikeus eri tasoisille pelaajille. Kahden pelaajan, joista toinen pelaa tasoituksella 0 ja toinen tasoituksella 18, tasoitusten todellinen ero on vain harvalla kentällä tasan 18 lyöntiä. Normaalilla täysimittaisella golfkentällä pelaajien välinen ero tavallisesti kasvaa, eli heikompi pelaaja saa enemmän tasoituslyöntejä kuin mitä tasoitusten lukuarvojen erotus on. Mutta kuinka paljon, sen määrittelee slope rating.
Slope rating
Slope rating -arvo tarkoittaa kentän suhteellista vaikeutta bogey-pelaajalle (slope-arvioinnin kriteereiden mukaan miehissä noin 16–20 tasoituksella pelaavat ja naisissa hieman yli 20:n tasoituksella pelaavat).
Vertailulukuna suhteellisen vaikeuden määrittelyssä käytetään lukua 113. Jos kenttä on suhteellisesti tasan yhtä vaikea scratch-pelaajalle ja bogey-pelaajalle, kentän slope-arvo on 113. Jos taas kenttä on suuremmalla tasoituksella pelaavalle suhteellisesti vaikeampi, kentän slope-arvo on yli 113, jos taas helpompi, arvo on alle 113.
Kun kentän slope rating -arvo jaetaan 113:lla, saadaan käytännössä tulokseksi kerroin, jolla pelaajan tasoitus suhteutetaan scratch-pelaajaan.
Jos kentän slope-arvo on esimerkiksi 130, kertoimeksi muodostuu 130/113, eli noin 1,15. Koska kyse on kertolaskusta, pelaaja saa sitä enemmän tasoituslyöntejä, mitä suurempi on hänen tasoituksensa. Esimerkiksi tasoituksella 1,0 pelaava hyötyy vain 0,15 lyöntiä (1,0*1,15=1,15), kun taas tasoituksella 18 pelaavan suhteellinen lisäetu on jo 2,7 lyöntiä (18,0*1,15=20,7).
Yleinen väärinkäsitys
Toisin kuin monissa lähteissä kerrotaan, kenttä, jonka slope-rating arvo on 113, ei kuvasta keskivaikeaa kenttää, vaan kenttää, joka on suhteellisesti yhtä vaikea scratch-pelaajalle kuin bogey-pelaajalle. Normaalimittainen kenttä on kuitenkin lähes aina suhteellisesti vaikeampi tasoltaan heikommalle pelaajalle. Golfkenttien slope-määrityksiäkin tekevän golftuomari Arto Teittisen mukaan Suomessa ei ole yhtään normaalimittaista kenttää, jonka slope rating olisi alle 113.
Slope rating -arvo voi kuitenkin olla selvästikin alle 113:n, kun puhutaan lyhyistä kentistä ja erityisesti par 3 -kentistä. Niillä lyöntipituuden, josta parempi pelaaja tavallisesti hyötyy, merkitys vähenee, minkä vuoksi kenttä voikin olla suhteellisesti helpompi bogey-pelaajalle kuin scratch-pelaajalle.
Tämä oli hyödyllinen artikkeli. Jatko-osaksi sopisi hyvin tarkempi tarkastelu siitä, millä suomalaiskentillä on erityisen korkea/matala SR/CR ja erityisesti missä näiden ero on suhteellisesti suurin. Entä mitkä suomalaiskentät pelaajat kokevat selvästi vaikeammiksi/helpommiksi kuin slouppaajat ja mistä tämä ero arvioissa voisi johtua?
Kesällä lasketaan käyttäen WHS -järjestelmää, jolloin kaava on sama vai …
Kaava sama ja 36+ tasoitukset lasketaan myös kaavalla eli hiukan eri tavalla kuin nyt.
Ero siitä, miksi pellajat ja slopen mukainen vaikeus poikkeaa toisistaan on yleensä siinä, että slopea määriteltäessä pelaaja oletetaan lyövän keskelle väylää suoria lyöntejä ja siitä katsotaan millaisia vaikeuksia pelaajilla on kyseisillä kohdilla. Tällöin pelaajan poiketessa linjasta, voi pallon lentoradalla olla jo hankaluuksia tai alastuloalueilla pelaajan pelastautuminen hankaluuksista on eri tasoitsta riippuen pelaajan taidoista.
Sloperyhmän määrittäessä arvoja noin 90+ % arvoista tulee taulukoista ja vain muutamia säätöjä itse ryhmä arvioi ja tämän takia koulutusta on vuosittain ja niin Suomen sisällä kuin eurooppalaisten ja jenkkien kesken. Olemme yleensä näissä kansainvälisissä kalibrointiseminaareissa pärjänneet top-20 % eli aika hyvin olemme sillä linjalla, jolla USGA eri maiden / ryhmien olevan.
Tietenkin mekin olemme vain golfareita (=lähes ihmisiä)( ja virheitä voi sattua ja sattuukin, mutta yleensä pienet virheet eivät näy lopullisissa tuloksissa.
Moi vielä!
Olen syksyn aikana vienyt USGA:n-tietokantaan suomalaisia kenttiä ja nyt sieltä voidaan niitä hakea maan perusteella (2019 ei tuo vielä onnistunut)
https://ncrdb.usga.org/
Lisäilen niitä vähitellen…
ja State kohdasta voi vielä karsia kenttiä SGL aluejaon mukaisesti ja vain seuraavat alueet ovat käytössä (vaikka USGA on aikoinaan jonkin muun listan keksineet):
Itä-Suomi, Keski-Suomi, Lounais-Suomi, Pohjanmaa, Pohjois-Suomi sekä Uusimaa
Keski-Suomesta kiinnostaa kuvankauniita pelimaisemia tarjoava Laukaa, Himos, Revontuli, Jyväs-golf ja Hartola, Muuramen lisäksi.
Nyt kun tämäkin asia selvisi, niin toivottavasti, niin tuloskorttien ja tuloslistojen laatijat, sekä me golfarit ymmärtäisimme, että ”slope” ei tarkoita pelitasoitusta!!!