- Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[0][0]
KilpailuaSuomalaista
Oma peli

Mikä saa golfarit hullaantumaan poikkeuksellisella tavalla harrastuksestaan?

Golfareiden 19. reikä on tunnettu kohtaamispaikka samanhenkisille ihmisille. Kuvituskuva. Kuva: Golf Talma

Voidaanko golfin kohdalla puhua jopa erityisen intohimoisesta suhteesta harrastukseen?

Golfia pelaamattomat ovat takuulla saaneet ihmeissään kuunnella tarinoita duffeista, slaisseista ja dropeista: termeistä, jotka eivät kerro heille yhtikäs mitään.

Samalla on ehkä ihmetelty sitä, että golfari menee kerta toisensa jälkeen pelaamaan, vaikka on juuri edellisenä päivänä haukkunut kaikki lajiin kuuluvat asiat perin pohjin metsän pikkulintuja myöten.

Reipashenkisissä kilpailuissa golfarit loistavat onnellisuuden kukkuloilla (ainakin ennen kilpailua) ja jakavat golfin ilosanomaa hengenheimolaisilleen. Eikä ilosanoman jakaminen rajoitu pelkästään hengenheimolaisiin, vaan golfin puolesta puhutaan työpaikoilla, sukujuhlissa ja muissa harrastuksissa.

Mikä sitten saa golfarin omistautumaan lajilleen niin intohimoisesti, jopa poikkeuksellisen rakkauden tavoin? Jääkylmää faktaa tuskin lienee olemassakaan, mutta näkökantoja riittää.

Turun yliopiston professori Pasi Koski on pelannut golfia vuodesta 1989 lähtien. Hän siis tietää, mistä puhuu.

”Minulla on sellainen luomani käsite kuin liikuntasuhde. Tässä tapauksessa voidaan puhua golfsuhteesta. Ajatukseni lähtee liikkeelle kulttuurisesta vinkkelistä. Siihen liittyy idea, että kulttuuri on kieltä ja kulttuuri ihmisten luomien merkitysten seitistö. Mitä syvemmällä olet jossain sosiaalisessa maailmassa, mitä golfikin on, sitä paremmin osaat sitä kieltä ja sitä paremmin sen maailman tarjoamat merkitykset ovat sinulle avautuneet”, Koski sanoo.

Koski jakaa näkemyksessään ihmiset sosiologisesti neljään luokkaan.

”Olen käyttänyt tällaista aika vanhaakin Unruh’n luokitusta sosiaaliseen maailmaan kuulumisesta. Siinä on ensimmäiseksi muukalaiset, jotka eivät ymmärrä siitä maailmasta ja sen merkityksestä mitään. Sitten turistit, jotka saattavat hetkellisesti käydä vilkaisemassa, että mikä juttu tämä on. Se ei oikein aukea ja he lähtevät pois ilman, että sitoutuvat siihen. Kolmantena on regulaarit, eli säännölliset osallistujat, jotka jo ymmärtävät sitä maailmaa ja merkitykset puhuttelevat. Neljäntenä on insaiderit, jotka ovat jo erittäin syvällä siinä maailmassa. He luovat niitä merkityksiä ja ymmärtävät niitä hyvin.”

Jos joku asia on elämässä merkityksellinen, niin siihen käytetään aikaa ja rahaa enemmän. Golf on juuri tällainen.

25 golfvuoden, seitsemän golfkentällä työskennellyn sesongin ja lukuisten aiheesta käytyjen keskustelujen perusteella arvioin Kosken tulkinnassa olevan perää, joten annetaan hänen avata teoriaansa lisää.

”Ydinkäsite tässä koko asiassa on merkitys. Merkitys viittaa johonkin, mitä joku tarkoittaa. Golfihan on täynnä omaa kieltänsä. Merkitys pitää sisällään myös merkityksellisyyden. Eli asiat menevät jollekin arvojärjestysasteikolle. Tässä golfsuhdeajatuksessa se riippuu siitä, että minkälaisen kertoimen tämä asia meidän elämänyhtälössämme saa.”

”Meillä on aikaa, rahaa ja energiaa käytettävissä elämässä rajallinen määrä. Jos joku asia on elämässä merkityksellinen, niin siihen käytetään aikaa ja rahaa enemmän. Golf on juuri tällainen. Joillekin se kerroin golfille on iso ja joillekin se on nolla”, Koski kertoo.

Entäpä sitten, kun omistautuminen viedään käytännön tasolle. Töihin ja tilanteisiin, joissa toimitaan jatkuvassa kanssakäymisessä golfareiden kanssa.

Golf Talman toimitusjohtaja Ismo Haaponiemi nostaa esiin omistamisen näkökulman.

”Suorituspaikat eli golfkentät on rakennettu harrastajien rahoilla ja heidän ansiostaan. Se varmasti luo omistautuneisuutta lajille omistamisen kautta. Uskon, että erittäin merkittävä osa suomalaisista golfareista haluaa edelleen olla mukana omistamassa golfkenttiä ja pitämässä niistä huolta, jolloin suhde omaan harrastamiseen on paljon tiiviimpi kuin pelkkä asiakassuhde. Omistamisella on edelleen merkittävä arvo suomalaisessa golfissa, enkä näe tilannetta niin surullisena kuin sitä monesti kuvataan”, Haaponiemi sanoo.

”Golfarit ovat todella kiinnostuneita lajista muutenkin kuin siltä kannalta, että miten se peli kulkee. Heitä kiinnostavat kentänhoito, kentän kunto, ravintolapalvelut, pukuhuoneet ja kaikki muut fasiliteetit. Harvaa muuta toisen lajin harrastajaa kiinnostaa niin paljon, miltä siellä harrastuspaikalla näyttää. Muissa lajeissa ei ole samanlaista suhdetta infrastruktuuriin ja fasiliteetteihin. Golf on paljon enemmän kuin vain peli suurimmalle osalle golfareista.”

Golfareiden omistautuneisuutta mietiskellessä päätyy väistämättä pohtimaan sitä, että eivätkö muiden lajien edustajat omistaudu samalla tavoin omalle lajilleen. Niin tai näin, ainakin golfareiden omistautumisessa on jotain abstraktisti eriskummallista, jota ei välttämättä edes sanoiksi voi pukea. Siinä on oltava jotain erilaista verrattuna muihin lajeihin.

Haaponiemellä on golfin lisäksi työkokemusta jääkiekon ja salibandyn parissa toimimisesta.

”Jääkiekkoa ajatellaan paljon huippu-urheilun ja urheilussa menestymisen kautta. Iso osa jääkiekon harrastajista on junioreita, ja sitä lajia rakennetaan kilpaurheilullisen kehittymisen kautta. Ne ihmiset, jotka ovat siinä ympärillä miettivät, miten saadaan pelaajista urheilullisesti parempia. Lajin ulkopuolella olevat seuraavat maajoukkueen menestymistä, NHL-pelaajia ja fanittavat seurajoukkueita. Toki on muutakin näkökulmaa jääkiekossakin, mutta hieman kärjistettynä iso osa energiasta ja ajattelutavasta menee tuota kautta. Golfissa se taas on päinvastoin. Lajia ajatellaan pääasiassa oman pelaamisen, harrastamisen ja viihtymisen kautta”, Haaponiemi vertailee.

”Suomessa golfissa eletään hirveän vähän sen huippu-urheilullisen menestyksen kautta. Suurin osa lajin parissa tapahtuvasta toiminnasta tapahtuu henkilökohtaisena omana harrastamisena. Painopiste on valtaosin liikuntamuotona ja harrasteurheiluna. Siinä haetaan mukavaa ja viihdyttävää sosiaalista ajanvietettä, sekä kuntoa ja mieltä kohottavaa elämyksellistä toimintaa.”

”Eikä siinä ole mitään väärää, kuten ei ole jääkiekonkaan toimintatavassa. Päinvastoin, kaikelle on oma tilauksensa. Pieni osa pelaajista golfissa on siinä putkessa, joista voisi tulla huippu-urheilijoita ja jotka fanittavat näitä meidän ykkösgolfareita.”

Golfille omistautuminen on rikastuttanut monen ihmisen elämää, toiset hurahtaminen on tehnyt todennäköisesti ajoittain hulluksikin. Jokainen hurahtakoon tavallaan, sillä jotain poikkeuksellisen koukuttavaa lajissa taitaa olla.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (3 kpl)