14.–17.1. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[2][1]
KilpailuaSuomalaista
Oma peli

Karmivatko kaltevat putit? Kallistusten lukeminen on haaste huipuillekin, mutta sitä voi harjoitella

Kaltevissa puteissa on tärkeää, että pallo lähtee tavoitteelliselle linjalle ja että siinä on sopiva vauhti. Kuva: Getty Images

Kaltevuuden tulkinnassa on kyse avaruudellisesta hahmottamisesta, joka ei ole kaikkien vahvuus. Griininlukutaito kehittyy kuitenkin harjoittelemalla.

Pallon puttaaminen tasaisella alustalla on käytännössä yksinkertaisinta mitä golf voi tarjota. Laitat vain lavan lyöntipinnan osoittamaan reiän suuntaan, teet symmetrisesti tasapainoisen liikeradan, ja jäät odottamaan reiän kolinaa – tai ainakin sinne päin.

Toki on muistettava myös huolellinen lyöntiasento oikeine etäisyyksineen pallosta ja sopiva vauhti.

Puttaamiseen tulee aivan toisella tavalla haastetta, kun reitti reiän suuntaan on koko matkan tai osittain kalteva. Tässä tapauksessa tähtäys on kohdistettava muualle kuin reikään ja vauhdinkin suhteen ajatukset menevät uusiksi verrattuna suoraan puttiin. Kaltevalla linjalla pallo kallistuu koko putin ajan, ja kun pallo on vierinyt 75 prosenttia koko matkasta, on 80 prosenttia kallistuksesta jo tapahtunut.

Viettävyyden tulkinta on kaltevien puttien tärkein yksittäinen seikka. Pallo ei voi mennä reikään, jos linjan kaltevuus on arvioitu liian suureksi tai liian vähäiseksi, kuten klubipelaajilla on taipumus tehdä.

Laukaan Peurunkagolfissa prona työskentelevä Petri Parviainen teki 77 harrastajalle testin, jossa hän vei pelaajat viheriöllä kaltevalle linjalle kuuden metrin päähän reiästä. Tulos oli hänen mukaansa odotettu.

”Golfareista kolmasosa arvioi kaltevuudeksi vajaat 30 senttiä, kun oikea määrä oli 70 senttiä. Kahden pelaajan mielestä linjalla ei ollut kaltevuutta ollenkaan ja kaksi näki, että sitä on enemmän kuin 70 senttiä”, hän sanoo.

”Selvä enemmistö pelaajista pitää vasemmalta kaartuvaa kallistusta vaikeampana..”

Kuinka kaltevuutta sitten oppisi paremmin tulkitsemaan? Hyvä tapa olisi keskittyä linjan korkeimpaan kohtaan. Pallo kulkee enimmäkseen suoraan, kunnes saavutettuaan ”breikin” ylimmän pisteen alkaa kaartua reiän suuntaan.

Korkeimman kohdan sijainti riippuu kallistuksen määrästä, mutta yleisesti ottaen se on ylämäkiputeissa lähempänä reikää ja vastaavasti alamäkiputeissa kauempana reiästä.

Huippupelaajien haavoittuvaisin osa-alue

Jokaisella pelaajalla on enemmän tai vähemmän ongelmia kaltevien puttien hallinnassa. Tämä osa-alue on myös huippugolfareilla kaikkien haavoittuvaisin verrattuna heidän yleiseen taitotasoonsa. Miten muuten voi perustella kovan luokan tekijöiden epäonnistumisia metrin tai kahden päästä, kun he tuon tuosta iskevät palloa lähestymisillään tai vaikkapa hiekkaesteestä lipun viereen?

”Kaltevuuksien tulkinnassa on kysymys avaruudellisesta hahmottamisesta, mikä ei nähtävästi ole ihmisen suurimpia vahvuuksia. Joillakin se on luontaisesti parempi, ja varmasti kaikenlainen kokeileminen ja kikkailu erilaisten maila- ja palloilulajien parissa kehittää hahmotuskykyä.”

Parviainen uskoo, että miehet ovat naisia edistyneempiä avaruudellisessa hahmottamisessa. Tämän hän on havainnut valmentaessaan oppilaitaan, ja sama ilmenee huipputasolla vertaillessa esimerkiksi naisten LPGA-kiertueen ja miesten PGA Tourin puttitilastoja.

Puttiasiantuntija pitää kilpatason naisia tunnollisina putin harjoittelijoina, mutta arvelee heidän jäävän miehistä taidollisesti osin myös siksi, että harjoitteet eivät ole riittävän vaikeita.

”Monet käyttävät SAM PuttLab -laitetta treeneissään, mutta harjoittelevat liian paljon suoria putteja.  On muistettava, että kilpailukierroksilla ei juurikaan tule vastaan täysin suoraa puttia.”

”Selvä enemmistö pelaajista pitää vasemmalta kaartuvaa kallistusta vaikeampana. Valtaosa lyö palloa oikealta puolelta, joten linjaa on vaikeampi hahmottaa, kun pallo ajautuu itsestä poispäin.”

Tämä on ollut myös ammattilaispelaaja Sami Välimäen heikko kohta, jota hiottiin kuntoon talven harjoitusleirillä. Välimäen putti toimikin loistavasti Omanissa, missä hän voitti ensimmäisen European Tour -kilpailunsa maaliskuussa.

Kun päätös reitistä on tehty, siitä kannattaa pitää kiinni – silloinkin, vaikka ylhäältä katsoen linja näyttäisi erilaiselta.

Oikea strategia on kaltevissa puteissa keskeisessä roolissa. Toisin sanoen on oltava selvä päämäärä, putatako breikkaavia putteja hiljaisemmalla vai nopeammalla vauhdilla.

”Sitä vähemmän kaltevuus vaikuttaa pallon kulkuun, mitä aggressiivisemmin palloa putataan. Kun nopeus muuttuu, samalla muuttuu linja ja kallistuksen määrä. Itselle on vain tehtävä selväksi, kumpaa tapaa suosii. Puttipelissä on oltava johdonmukainen, eikä strategiaa voi jatkuvasti vaihdella.”

Kaltevista puteista helpoimpia ovat ylämäkiputit, joissa on vähemmän kallistusta. Tämä johtuu pallon kovemmasta vauhdista, jolloin putti kestää ajallisesti lyhyemmän aikaa ja siten painovoimalla on vähemmän aikaa vaikuttaa palloon. Ylämäkiputeissa liikeradalla on myös taipumus olla määrätietoisempi ja juoheampi, kun ei ole pelkoa pallon karkaamisesta samalla tavalla kuin putatessa alamäkeen.

Tämän vuoksi alamäkiputeissa on otettava riittävästi kallistusta huomioon ja pidettävä lisäksi vauhti maltillisena.

Kahdesta suunnasta ristiriitaista tietoa

Griininlukutaitoa kannattaa harjoitella. Jokainen vähintään metrin pituinen putti on hyvä aloittaa kyykistämällä pelivälineen taakse ja visualisoida pallon reitti reikään. Ihanteellista linjaa on vaikea nähdä puttiasentokorkeudelta. Matalalta pallon takaa linja paljastuu, ja kun päätös reitistä on tehty, siitä kannattaa pitää kiinni – silloinkin, vaikka ylhäältä katsoen linja näyttäisi erilaiselta.

Toiset myös vilkaisevat, miltä linja näyttää reiän takana.

”Itse en suosi reiän taakse menemistä, tai jos haluaa käyttää silmiä kallistuksen arviointiin niin sitten vain yhdestä suunnasta. Kahdesta suunnasta saa usein ristiriitaista infoa. Itse olen sitä mieltä, että AimPointia kannattaisi ainakin kokeilla, koska se on ainut menetelmä, jossa saa tarkkaa tietoa kallistuksen määrästä.”

AimPoint on monen huippupelaajankin käyttämä menetelmä, jolla golfari lukee puttilinjan tarkemmin käyttäen apunaan vain tasapainoaistiaan ja sormiaan.

Metristä ei ole pakko upottaa 

Vanhan viisauden mukaan lähipeli ratkaisee, mutta yksistään putilla on valtava merkitys tulosten kannalta – tasosta riippumatta. Petri Parviainen ottaa esimerkin suoraan maailman terävimmästä kärjestä.

”Justin Rosen puttivalmentaja David Orr tuli suojattinsa tilastoja tutkien siihen johtopäätökseen, että Rose nousee maailmanlistan ykköseksi, mikäli hän pidemmällä aikavälillä onnistuu upottamaan jokaisella kilpailukierroksella yhden 1–3-metrisen putin enemmän kuin aiemmin. Tavoite onnistui, ja Rose nousi ensimmäisen kerran listan kärkeen syksyllä 2018.”

Parviainen sanoo, että PGA Tourilla niin suorat kuin kaltevat putit uppoavat metrin päästä 95 prosentin varmuudella. Entä minkälaisella etäisyydellä jokaisen harrastajan tulisi vaatia itseltään ehdotonta onnistumista?

”Olen sitä mieltä, että välttämättömän onnistumisen raja kulkee kaltevat putit huomioiden 30 sentissä. Muussa tapauksessa pelaaja on ollut huolimaton tai ei muuten vain ole ollut tosissaan”, hän toteaa.  Tuota etäisyyttä kauempaa tulee aina silloin tällöin epäonnistumisia, ja se kuuluu asiaan”, hän toteaa.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje