- Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[0][0]
KilpailuaSuomalaista
Oma peli

Golfseikkailija – kaaosajan aavemainen golfkierros

Golfkentälläkin voi aistia poikkeustilan erikoisen, tyhjyyttä kumisevan tunnelman.

Golfseikkailija Jussi Evinsalon vuosihaasteen kolmas etappi osui Kemiönsaareen ja Bjärkas Golfiin.

Helmikuussa hutkiessani palloa 19 asteen pakkasessa kimaltavassa lumihangessa en voinut ajatellakaan, millainen maaliskuusta tulisi. Koronavirus oli silloin vielä jokseenkin etäinen puheenaihe ja arki pyöri isolla kaasulla. Nyt ollaan pitkälti lockdown-tilassa ja osittaisessa kaaoksessa. Eteenpäin mennään päivä ja tunti kerrallaan.

Liikkuminen ja ihmiskontaktit on periaatteessa asetettu minimiin. Käytännössä kaikki sisäliikuntamahdollisuudet ovat jäissä. Kekseliäisyys ja uudet tavat harrastaa ja harjoitella nostavat varmasti päätään tulevien viikkojen aikana. Terveenä pysynyt, liikkumaan tottunut ihminen ei määräänsä enempää jaksa sohvan pohjalla loikoilla. Eikä kannatakaan.

Tiistaina 17.3 otin suunnaksi Bjärkas Golfin Par 3 -kentän Kemiönsaarella. Kenttä palvelee pelaajia normaalisti säävarauksella. Klubitalo ja ravintola ovat kiinni ja maksut hoidetaan ilman ihmiskontaktia verkossa. Bjärkas Golf tarjoaa useamman mahdollisuuden maksun hoitamiseen. Teetime.fi on mainio vaihtoehto tähän.

Bjärkas Golf on mainio esimerkki siitä, miten pelaamaan pääsee ilman fyysistä asiointia. Homma perustuu luottamukseen, yhteishenkeen ja kunnioitukseen.

Hyppäsin Helsingissä autoon ja irrottauduin korona-arjesta. Reilu kaksi tuntia autossa yksin. Seurana viikkojen aikana piippuun jääneitä podcasteja.

Perille päästyäni tajusin heti olevani kentällä täysin yksin. Tuulinen ja hieman harmaa sää korostivat autiota tunnelmaa purkaessani tavaroita autosta. Kärryä en ottanut käyttöön, vaan bägi selässä marssin iloisella mielellä kohti ensimmäistä teeboxia.

Ottaessani pientä lämpöä ennen lyöntiä ihmettelin kentän vihreyttä. Tuijottelin tovin autiota kenttää ja näytti siltä, että talvi ei olisi täällä käynytkään.

Oma baana, nyt nautitaan.

Se oli mielessä, kun ensimmäinen lyönti laskeutui kuin ihmeen kaupalla nätisti parketille muutaman metrin päähän lipusta. Pari puttia, bägi selkään ja kohti seuraavaa väylää.

Tuntui hyvältä olla ulkona kauniissa ympäristössä. Ilman kiirettä mihinkään, itselle tärkeän harrastuksen parissa. Silti, jotain aavemaista siinä oli.

Ei ketään missään.

Jostain ilmoille nousi savua. Ehkä jossain poltettiin kevään roskia pihalla.

Ensimmäiset kolme väylää sujuivat melkein kuin Viasatilla. Kolina kävi pallon kieriessä nätisti kuppiin. Harmi vaan, että kukaan ei ollut sitä todistamassa.

Koska olin liikkeellä yksin, toimin myös valokuvaajana. Peli hajosi. Kuvat sain purkkiin, mutta palloja hävisi. Noh, ei se mitään. Tunne ennen tulosta, uuteen nousuun.

En pitänyt kierroksella kiirettä. Välillä pysähdyin istuskelemaan ja ihmettelemään hiljaisuutta. Pidin jopa evästauon. Olin varautunut olemaan omavarainen päivän. Lounastauko teeboxissa ei ollut huono kokemus. Piknikvilttiä ei ollut, mutta teetä termarista ja muutama voileipä maistui ulkoilmassa.

Par 3 -kentäksi Bjärkas Golf tarjoaa erittäin paljon muuttuvaa maastoa ja korkeuseroja. Kokeneenkin pelaajan lyönti joutuu koetukselle. Kenttä on maisemaltaan maaliskuussakin näyttävä. Kesällä varmasti upea.

Kierroksen ainoa ihmiskontakti sattui yhdeksännen väylän avauksen jälkeen. Bjärkas Golfin yrittäjä Fredrik Bergholm kävi golfautolla tervehtimässä minua viiden metrin turvarajan takaa. Vaihdoimme ajatuksia ja kuulumisia hetken aikaa. Ihmettelin hänelle kentän kuntoa. Hän pahoitteli auringonpaisteen puutetta. Kesällä otetaan sekin vahinko takaisin.

Pelasin kierroksen läpi todella verkkaiseen tahtiin. Fiilistelin hiljaisuutta ja omaa rauhaa. Huomasin myös kommentoivani omia lyöntejäni ääneen. En kuitenkaan huolestunut siitä sen enempää. Pääsin muutamaksi tunniksi eroon epätietoisesta ja paniikinomaisesta ilmapiiristä. Tarpeellinen tuuletus omalle pääkopalle.

Viimeisen putin jälkeen seisoskelin itsekseni viheriöllä. Asiaankuuluvat kyynärvarsitervehdykset kierroksen jälkeen, itseni kanssa. Autiona seisova komea klubitalo ja sen ravintola Pub 19:th hole olisi kutsunut, mutta toisen kerran sitten. Tällä kertaa pitää tyytyä kotoa kannettuun vesijohtoveteen. Hyvä toki sekin.

Ennen kotiinlähtöä istuin parkkipaikalla auton vieressä hyvän tovin. Pysähdyin miettimään pelattua kierrosta. Ei siihen korttiin tälläkään kertaa mairittelevaa tulosta syntynyt. Mutta sitäkin enemmän hyviä kokemuksia, hyvää tunnetta ja raitista ilmaa. Plussan puolella ehdottomasti. Toisiakin mielipiteitä löytyy varmasti. Mietin tätäkin. Silti, tein tämän kahdeksan tunnin reissun murto-osalla ihmiskontakteilla verrattuna leivänhakureissuun lähikauppaan.

Golf on yksi harrastuksista, joka tarjoaa tänäkin aikana mahdollisuuden liikkua ja harrastaa. Varmasti aina ei ole käytössä omaa privaatti kenttää. Mutta silti, pelaamaan pystyy, vaikka parin kanssa. Ilman, että lähikontaktia syntyy.

Bjärkas Golf on mainio esimerkki siitä, miten pelaamaan pääsee ilman fyysistä asiointia. Homma perustuu luottamukseen, yhteishenkeen ja kunnioitukseen. Ja sitä golfyhteisöstä varmasti löytyy enemmän kuin tarpeeksi.

Golfseikkailija Jussi Evinsalon tavoitteena on pelata golfia ulkoilmaolosuhteissa Suomessa vuoden jokaisena kuukautena.

Lue seuraavaksi: Talvigolf lumosi golfseikkailijan – "En voisi kuvitella, että kenttä olisi hirveästi paremmassa kunnossa"

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje