Lavan urien pitäminen puhtaana on kaikkein tärkeintä.
Käsi sydämelle, koska pesit viimeksi mailasi? Golfareiden joukosta löytyy ahkeriakin mailankiillottajia, mutta tämän toimenpiteen kohdalla merkittävällä osalla meistä harrastajista olisi parantamisen varaa. Itse asiassa puhdistamisesta olisi hyvä tehdä rutiini jo pelikierroksella.
Miksi mailoja pitäisi sitten puhdistaa niin tunnollisesti? Joka kerta kun lyömme palloa, lapaan tarttuu hiekkaa sekä muuta nurmelta ja maasta irtoavaa likaa. Lyönnin jälkeen lyöntipinnan urat kannattaa puhdistaa esimerkiksi golfshopeissa myynnissä olevalla pienellä harjalla ja lopuksi viimeistellä pyyhkeellä.
Vaikka lapa näyttäisi olevan päällisin puolin puhdas, uriin kulkeutuneet hiekanjyvät eivät välttämättä erotu kunnolla. Ja kun lyömme palloa uudelleen samalla puhdistamattomalla mailalla, mainitut hiekanjyvät saattavat vahingoittaa uria.
Heikentyneet, hiekan vaurioittamat urat tuottavat vähemmän spinniä ja aiheuttavat ongelmia lyöntipituuksien toistettavuudessa.
Mikäli kierroksella ei malta ryhtyä puhdistamaan mailojaan, olisi niiden kunnolliseen pesuun aiheellista kiinnittää sitäkin enemmän huomiota. Monilla kentillä on mailapesuri, mutta parhaan lopputuloksen saa harjaamalla lavat puhtaaksi omin käsin.
Tarvitaan vadillinen vettä, jonka sekaan laitetaan pari annosta nestemäistä saippuaa. Pesuvälineenä voi käyttää esimerkiksi tiskiharjaa tai vanhaa hammasharjaa. Pesun avulla urat saa kunnolla puhtaiksi ja lapojen kiilto säilyy parempana. Lisäksi saadaan mahdolliset ruostepilkut poistettua.
Myös kuran saaminen urista pois on tärkeää, jotta pallo pysähtyisi – ennen kaikkea lyhyillä mailoilla – viheriölle kontrolloidummin. Pesun jälkeen lavat kuivataan pyyhkeellä huolellisesti molemmin puolin.
Mailat olisi hyvä pestä aina kun ne sitä näyttävät vaativan, joskin kosteimpina vuodenaikoina tarve on yleensä suurempi. 1–2 kertaa viikossa olisi rutiininomaisesti hyvä pesutiheys, vaikka mailat eivät kulu päivittäisestäkään pesusta.
Toisaalta mailojen pesuun voi liittyä myös psykologinen elementti. Kun pelikierros ja/tai lyöntiharjoittelu on päättynyt, pelaajan olisi hyödyllistä aloittaa seuraava golfpäivä ”puhtaalta pöydältä” – etenkin jos lyönnit eivät ole menneet ihan putkeen.
Jos pelaaja aloittaa kierroksen ja/tai rangeharjoittelun mailat puhtaina ja bägin tarvikkeet järjestyksessä, todennäköisyys onnistuneelle pelipäivälle on suurempi.
Mailojen puhdistuksen ja pesun ei pitäisi kohdistua ainoastaan lapaan. Grippi on käytännössä ainoa kohta, mistä pelaaja pitää kiinni, joten siihen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Käsistä irtoaa grippiin hikeä ja likaa, jotka ajan kuluessa heikentävät pitoa. Gripin puhdistukseen voi käyttää mietoa nestemäistä saippuaa ja kevyeen hankaukseen käy mainiosti esimerkiksi kynsiharja.. Pesun ja harjauksen jälkeen gripit kuivataan pyyhkeellä. Myös hieromalla kevyesti hiekkapaperilla, voi saada hieman kovettuneeksi käyneestä gripistä liukkauden pois.
Mikäli gripit ovat riittävän kuluneet, pitoa ei saa elvytettyä enää pesullakaan. Silloin on aika vaihtaa mailoihin uudet ”kädensijat”. Ahkerimpien pelaajien kannattaisi vaihdattaa gripit parikin kertaa kaudessa.
6 vuotta pelannut samoilla gripeillä, noin 70 kierrosta kaudessa. 1-2 kertaa vuodessa ultraääni pesu ja hyvin pitävät edelleen.