Golfkärryjen vetäminen tuottaa pelikierroksen aikana kehoon turhaa kuormitusta.
Vaikka työntökärryt ovat vuosi vuodelta yleistyneet golfkentillä, riittää pelaajien joukossa edelleen varsin paljon tavallisten ”klubikärryjen” vetäjiä.
Asiantuntijan mielestä kärryjen työntäminen on taloudellisempaa keholle, ja sitä kannattaa suosia.
”Kehon pitäisi toimia tasapainoisesti nelisen tuntia kestävän kierroksen ajan. Jokaisen kannattaa välttää kehoon kohdistuvaa turhaa kuormitusta, mitä kärryn vetäminen aiheuttaa”, sanoo fysioterapeutti Ville Suomalainen.
Kun pelaaja vetää kärryä, yläraaja on kahvassa fysiologisesta näkökulmasta lähellä ääriasentoa. Siitä seuraa tukku erilaisia haittatekijöitä.
”Olkapää ja hartia kääntyvät epäedulliseen asentoon ja kyynärpääkin on kovilla. Vetäminen aiheuttaa myös vartalon kiertymistä ja polvinivelien rasitusta.”
Lääkäriasema Mehiläisessä työskentelevä Suomalainen muistuttaa, että golfarin tulisi pyrkiä liikkumaan kentällä mahdollisimman symmetrisessä asennossa, koska lajin liikeradat kuormittavat kehoa muutenkin toispuoleisuudellaan.
”Lyöntitekniset virheet korostavat ongelmaa. Käsivarret eivät ole kaikilla pelaajilla ihanteellisessa asennossa osumahetkellä. Niitä ei pitäisi myöskään tässä mielessä kuormittaa enempää kärryä vetämällä.”
Olen nähnyt myös tutkimuksen, jonka mukaan kärryä työntävät pelaavat paremmin. Tätä on helppo uskoa.
”Hankalin tilanne syntyy silloin, kun kärryn vetäjällä on käsi kahvassa kämmenpuoli ylöspäin. Siinä olkanivel menee todella vaativaan asentoon, mikä voi aiheuttaa pidemmän päälle kipuja.”
Kaiken kuormituksen ohella vedettävää kärryä on Suomalaisen mukaan vaikea hallita kentän toisinaan hankalassa maastossa, mistä voi seurata kehossa yllättäviä ja äkkinäisiä liikkeitä.
Fysioterapeutti Ville Suomalainen ei keksi yhtään syytä, mikä puoltaisi kärryjen vetämistä työntämisen sijaan. Kuva: Getty Images
Hän kertoo, että työnnettäessä vartalo on suorassa linjassa, ja myös kävelyvauhti siirtyy tavoitellusti suoraan kärryyn.
”Työntäminen on kevyempää ja kuormittaa vähemmän lihaksistoa. Niidenhän pitää toimia urheillessa mahdollisimman taloudellisesti. Olen nähnyt myös tutkimuksen, jonka mukaan kärryä työntävät pelaavat paremmin. Tätä on helppo uskoa.”
Mitä kärryä työnnettäessä sitten pitäisi ottaa huomioon?
”Jos omistaa työntökärryn, tärkeintä on säätää kahva vyötärön korkeudelle, jolloin kädet ja hartiat pysyvät rentoina. Tällöin työntämiseen käytetään keskivartaloa ja pakaroita.”
Suomalaisen mielestä harvemmin pelaaville kärryn vetämisestä ei ole isompaa haittaa. Pari kolme kertaa viikossa kenttää kiertävät alkavat sen sijaan olla ”vaaravyöhykkeessä”.
”Heille sanoisin, että kärryt toisinpäin, ja mieluiten työntökärryostoksille. Niidenkin kohdalla pätee sama ohje kuin kaikkiin muihinkin urheilussa tai liikunnassa käytettäviin välineisiin – satsaa laatuun. Kannattaa myös vertailla erilaisia malleja, ja tarkistaa muun muassa taittuvuudet ja lukitukset.”
Työntökärryjen suositushinnat vaihtelevat merkistä ja mallista riippuen noin 400 ja 230 euron välillä. Työnnettävien sähkökärryjen hinnat liikkuvat 1000 euron molemmin puolin.
Minä taasen olen kysellyt useammaltakin fysiikan asiantuntijalta ja he ovat täysin eri mieltä asiasta. Vetämällä rasitetaan kaikkia lihaksia vähemmän ja vetämiseen tarvitaan vähemmän voimaa ja energiaa. Ajatellaampa, että hevonen laitettaisiin työntämään rekeä tai kärryjä, niin ei tulisi mitään. Muistan aikoinaan , kun fysiikan tohtori sai lapsen, niin hän kertoi opiskelijoille oikein kuvan ja laskelmien kanssa, miten paljon helpompaa on vaunujen vetäminen verrattuna niitten työntäminen.
Oma kokemukseni puoltaa tuota työntämistä selkäystävällisempänä tapana. Tämä on muuten yksi asia, jolla kentät voivat halutessaan erottautua edukseen – ne kaikkein halvimmat bulkkikärryt kun ovat vähänkään pidemmälle pelaajalle alimittaiset. Laajennetulla PK-seudulla ainakin Peuramaalla, Tapiolassa ja Kulloossa on kärryjä, joiden säätövara riittää.
Hevonen vetää kärryä koko massallaan ja olisi hyvin nopeasti liikuntakyvytön, jos kärry olisi kiinnitetty toispuolisesti ja liike rasittaisi lihaksistoa epätasaisesti.
Valitettavasti klubeilla useat, myös hyvät, työntökärryt eivät mahdollista tarpeellista kahvan korkeuden säätöä. Tämä pakottaa työntämiseenkin suunniteltujen kärryjen vetämiseen, joka on todellinen rasitus olkapäälle. Kotikentälläni isopyöräisiä riksakärryjä ilman korkeussäätöä kehutaan vuolaasti, mutta vyötärön korkeudelta työntäessa ne eivät pysy tasapainossa ja vetämisen sijaan ainoana ratkaisuna on ollut omien kärryjen osto.
Symmetrinen työntäminen on järkevämpää kuin toispuoleinen vetäminen; aika newsflash 😀
Mielenkiintoinen kysymys tuo vetämisen ja työntämisen ero. Pelkän fysiikan tai terveyden kannalta saattaa olla eroavaisuuksia. Aikanaan meillä ja vieläkin kehittyneissä maissa käytetään yksiaisaista vetosysteemiä, kun jokin eläin vetää esim. auraa tai rekeä. Mutta miten eläin pantaisiin työntämään jotain. Myös monen laitteen vetäminen on kevyempää kuin työntäminen, esim. pulkan. Rekiä ja maitokärryjäkin ennenaikaan vedettiin mieluummin kuin työnnettiin. Vetäminen on yleensäkin yleisenpää kuin työntäminen kuljettamisessa. Olisiko syy kitkassa tai pyörän vierintävastuksessa.Kolmipyöräiset on sitten asia erikseen.
Aikamoista tuubaa, koska ei yksikään tervejärkinen suosittele golfkärryjen vetämistä vs. työntökärryjä. Työntökärryjä käyttäessä isoa osaa liikkumisajasta kärryihin ei tarvitse edes koskea. Kevyesti vaan tökkiä eteenpäin ja siellä ne nätisti rullailee. Kärryjen vetäminen on jatkuvaa, toispuoleista työtä.
Hevosen reki liittyy tosi paljon aiheeseen 😀
Minä puhuin koko ajan ns. kaksipyöräisistä kärryistä, joita yleisimmin käytetään clubeilla. Tämän myös viestissäni totesin. Kolmipyöräiset kärryt, sähkökärryt ja autot ovat sitten oma lukunsa.