SGKY on kenttäyhtiöiden ja osakkeenomistajien asioiden puolestapuhuja, etujärjestö tai edunvalvoja kuulostaisi hieman asemapaikkasodan poliittiselta nimitykseltä.
SGKY:n keskeisiä tehtäviä on löytää mm. erilaisia edullisimpia taloudellisia vaihtoehtoja kentille, jotta osakkeenomistajan vuotuiset vastikemaksut pysyisivät edes jotakuinkin kohtuullisina. On kyseessä sitten panimotuotteet, energia, lannoitteet, koneet tai esim. henkilöstökulurakenteen optimoiminen.
Myös vaikuttaminen ennaltaehkäisevästi mahdollisiin epäsuotuisiin direktiivipäätöksiin, jotka voisivat olla kohtalokkaita kentille meidän maantieteellisestä sijainnistamme johtuen, on yksi tärkeistä pääpainoalueista. Samalla me ajamme myös kaupunkien urheilupaikkojen ja puistojen asiaa.
SGKY kuuluu eurooppalaiseen kattojärjestöön, jonka kirjainlyhenne on EGCOA, joka on toimittanut mm. Vision 2020 -tutkimuksen, jonka tuloksena on, että suurimman pelaajamassan odotusarvoissa päällimmäisiksi ovat nousseet neljä ”äffää”: Family, Fun, Flexibility and Friendship.
Käydyissä golfiin liittyvissä keskusteluissa on painotus usein ollut siinä, miten pääsee osakkeesta eroon tai negatiivisesti ns. vuotuisesta pakkovastikkeesta.
Suomen osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestykset, jotka ovat laadittu useimmiten ajalla, jolloin vain ”pelioikeutetut” harrastivat golfin pelaamista, estävät tehokkaasti luomasta uudentyyppistä monimuotoista pelaamishinnoittelua.
Suomessa on monen kentän yhtiöjärjestyksissä erilaisia osakesarjoja. On syytä muistaa, että jos yritetään muuttaa yhtiöjärjestystä siten, että se vaikuttaa jonkun muun osakesarjan vastikemaksuun, se vaatii kaikkien osakkeenomistajien hyväksynnän. Yksimielinen yhtiökokouspäätös ei riitä. Tällainen tilanne tulee vastaan esim. useamman pelioikeuden omaavassa osakesarjassa, jota haluttaisiin nykyaikaistaa.
Tytäryhtiöt ja allianssit mahdollisuuksien luojana
Pitäisikö keskustelu siirtää ajatukseen, miten saamme osakkeisiin sellaisen haluttavuuden, joka elvyttää jälkimarkkinat, jottei meidän tarvitse käydä tällaista debattia, joka ei kanna minnekään. Menee vain hukkaan sekä aikaa että energiaa.
Minun tiedossani on vain yksi kenttä Suomessa, joka perusti tytäryhtiön, johon oli räätälöity heidän tarpeisiinsa sopiva yhtiöjärjestys. Tarvittiin suuri suomalainen asianajotoimisto, joka suunnitteli kenttäosakeyhtiön sulautumisen tähän tytäryhtiöön. Tämä saattaa olla ainoa keino, jolla voidaan nykyaikaistaa yhtiöjärjestyksiä.
Toimintaympäristö, informaation nopeus, some ja pelaamiskäyttäytyminen ovat muuttuneet totaalisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuitenkin on muistettava, että isossa kuvassa vastikemaksuilla yhä pidetään pääsääntöisesti kenttäkokonaisuuksia pystyssä.
Se, että osakepelaamiseen saataisiin kokoajan jotain lisäetuisuuksia, toisi takaisin sen haluttavuuden mikä osakkeille kuuluukin.
Kenttien allianssit on mielestäni yksi sellainen toimenpide, jolla saadaan lisäetuisuuksia.
Toinen on hinnoittelu. Jokainen kenttä hinnoittelee oman kenttänsä/tuotteensa sen tason ja palvelun mukaan. Kaikki vieraspelaaminen on tervetullutta. Se, että vieraana pelaava toisen kentän osakkeen omistaja pelaa huomattavasti edullisemmin kuin pelaaja, joka pelaa vain muutaman kierroksen kaudessa, on mielestäni aivan oikeudenmukaista.
Kolmas on erityyppiset yhteistyömallit golfin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Jääkiekko, teatteri, konsertit, kuntosalit, jne.
Löytyisikö näistä vetoapua osakkeiden haluttavuudelle?
Yksinkertaisesti niiden juridisten raamien sisällä on löydettävä tuote, joita pelaajat haluavat ostaa ja osakkeenomistajat pitää. Ja yksittäisille kierroksille oikea hinta!
Golf ei ole ainoa harraste, joka menettää tällä hetkellä joko pelaajia tai ennen kaikkea maksajia. Nyt olisi tärkeätä saada golfista positiivista palautetta todeten samalla, että lähitulevaisuudessa media tulee repimään kaiken sen negatiivisuuden irti mikä liikkuu golfosakkeen omistamisen ympärillä.
Meillä on positiivista kerrottavaa myös osakemyynnistä mutta se ei näytä ylittävän uutiskynnystä. Ei kaikilla kentillä mene huonosti – päinvastoin.
Meidän pitäisi myös saada yleiseen tietoon, kuinka helppoa on aloittaa golfharrastus. Yleinen käsitys on se, että siinä pitää olla greencard ja pitää olla jonkun golfseuran jäsenenä. Siinä on jo kaksi henkistä estettä ja kaksi väärää tietoa.
Suomessa on greenfee-kenttiä, par 3 -kenttiä tai esim. ”mustia maanantaita”, jolloin pääsee kuka tahansa pelaamaan, määrätyin ehdoin, näyttämällä korttia. Pankkikorttia.
Tiedottaminen, sekoittamatta kilpagolfia tähän, että golf voi olla ja on myös hauskaa, on myös iso mahdollisuus. Ei niin tiukkapipoinen suhtautuminen pelaamiseen silloin kun ei pelata ns. tasoituskierrosta on myös sallittua. Ja vaatetus, muistaen taas ylilyöntien pois karsimisen.
Ja pelataan kenttää omien taitojen pituisena. Onnistumisen iloa ja ajan säästöä.
SGKY:en edustajana olen henkilökohtaisesti yhtenä henkilönä mukana rakentamassa Suomen golfin uutta strategiaa.
Suomen golfliitto on palkannut Kari Kasasen kokoamaan kaikki vaikutusvaltaisimmat golfyhteisöt (PGA, FGCMA, FGA, SGL, SGKY, SGS, GOTA) myös median (Teemu Tyry), saman pöydän ääreen suunnittelemaan uutta strategiaa.
Kasasella on vaativa tehtävä saada kaikkien toimijoiden ykköstoiveet sisällytettyä uuteen strategia esitykseen. Nyt jos osakkeenomistajien mielipidettä liikuntapaikkojen ylläpitäjinä ei oteta riittävästi huomioon, kyseessä onkin golfliiton strategia, joka onkin sitten aivan eriasia kuin Suomen golfin strategia.
SGKY:en pyrkimyksenä on pitää kaikki olemassa olevat kentät elinvoimaisina, jotta koko Suomessa voidaan golfia harrastaa ja se olisi harrastajille kohtuuhintaista oikeudenmukaisuudessaan.
Kaikkia golfin harrastajia emme pysty palvelemaan kaikkien toivomusten tai vaatimuksien mukaan, mutta me olemme aktiivisesti mukana rakentamassa sellaista golfia, jota voidaan kuvailla sanoin: Vision 2020
Lassi Kiviniemi
Kirjoittaja on Suomen Golfkenttien Yhdistyksen toiminnanjohtaja. Hän on mukana lauantaina 7.3. Golfmessuilla Golfpisteen osastolla järjestettävässä keskustelutilaisuudessa, jonka aiheena on golfin tulevaisuus Suomessa.
Siis SGKY on osakkeenomistajien ja kenttäyhtiöiden edunvalvonta ! Mikä on sitten golfliitto ? Kyllä suomi on hieno maa ja toisaalta tumpeloiden maa, kun jokaiselle yksilölle nimetään useita positioita ja kaikille positioille on omat edunvalvojat. Hyysätään nyt kunnolla vaikka suurin osa golfareista ei näitä toiminnajohtajia ja muita ”loosereita” kaipaa, nämä kaipaavat keskenään toisiaan. Tulee mielee KINGIn ahvenanmaalais-porukka jos he ”pökkivät” toisiaan !!
Vähäinen kiinnostus golfosakkeita kohtaan ei johdu siitä, että osakkaana ei saa riittävästi etuja. Sellaisia etuja on vaikea kuvitella, jotka saisivat suuret joukot liikkeelle ostamaan golfyhtiöiden osakkeita. Jälkimarkkinoiden toimimattomuuteen on pääasiassa kolme syytä: 1) se, että golfyhtiöt eivät lunasta omia osakkeitaan, 2) se, että yhtiövastike on maksettava silloinkin kun omistaja ei käytä pelioikeuttaan ja 3) tarjolla on riittävästi muita vaihtoehtoja pelaamiseen. Sitoutuminen golfosakkeeseen, jolla ei ole toimivia jälkimarkkinoita, ei houkuttele juuri ketään. Vähiten heitä, joilla ei ole aikaa pelata kuin muutama kierros kauden aikana.
Voi herranen aika, luetaanko ja ymmärretäänkö taas luettua. Heti ekassa kommentissa joku onneton ykä hyppää metsään ja suohon samaan aikaan. ”SGKY on kenttäyhtiöiden ja osakkeenomistajien asioiden puolestapuhuja, etujärjestö tai edunvalvoja kuulostaisi hieman asemapaikkasodan poliittiselta nimitykseltä.” Mitähän tuossa lauseessa sanotaan edunvalvojasta?? häh
No heh heh, olipahan läpät Kiviniemellä. Meillä on vastike tänä vuonna yhteensä 1206€, (kenttä Uudellamaalla). Vuokratessa saisi 500€. Miinusta tulee siis 706€ siihen nähden että pelaisi vuokrapelioikeudella. Mitään sellaisia etuja osakkaille ei pystytä antamaan että osakkeen omistaminen tulisi esim. meidän kentällä kannattavammaksi kuin ”vapaalla pelaajalla” jolla on käytettävissä supergolfit, golfpisteenkortit, alet, peliliput Osakkeen arvo on negatiivinen(joutuu maksamaan ostajalle toimistomaksun että ottavat osakkeen). Edes kenttäyhtiö ei arvosta osakettaan sen vertaa että ostaisi sen edes 1 eurolla.
Mikä oikein muuttuu jos tärkeimpänä tehtävänä pysyy edelleen auttaa kenttiä liiketoiminnan pyörittämisessä ja suojella väkisin osakkeiden arvoa? Eikö kentät vielä(kään), useimmat pitkän toimintahistorian omaavina, osaa toimia kuin liikeyritykset vaan vaativat tukea jostain ”ylempää”? Ne kentät, jotka eivät osaa toimia kannattavasti saavatkin kaatua. Varsinkin, jos se on ainoa tapa puhdistaa pöytä ja aloittaa alusta uudelleen, millä uudella toimintakonseptilla se sitten onkaan kannattavaa. Ja kyllä sen muuten pitäisi olla jokaisen kentän omalla kontolla miten osakkeen arvoa pidetään yllä tai ei pidetä. Niin on kaikkien muidenkin yritysten tässä maailmassa vastuu omasta toiminnastaan kannettava.
Asiallinen kirjoitus suomalaisesta golfista Lassi Kiviniemeltä Viestintä on vaikea laji. Samoin kirjoitetun ja luetun ymmärtäminen. Ennakkoasenne/-luulo värittää usein jo etukäteen viestin. Tässä yhteydessä erityisesti, golfseuran ja golfosakeyhtiön tehtävät/vastuut, samoin golfliiton tehtävät ja SGKY/golfosakeyhtöiden asiat sekä PGA ammattigolfareiden asiat, muut ovat henkilöyhdistyksiä, paitsi GOTA on golfin työnantajayhdistys , puhumattakaan muista valtakunnallisista golfjärjestöistä jotka ovat henkilöyhdistyksiä. Golfliitto oli aikoinaan yksin, sitten golftoimiala kasvoi ja laajeni, näihin tarpeisiin ovat muut syntyneet – sillä golfliitolla ei ole mandaattia eikä resursseja (ehkä ei aina haluakaan) näiden muidena asioiden hoitamiseen. Niinkuin Kiviniemi kirjoittaa, yksityisrahoitteiset golfosakeyhtiöt valtaosin ovat rakennuttaneet suomalaiset golfkentät ja ne myös ylläpitävät niitä. Muutoksia tälläkin liiketoiminta-alueella tarvitaan, mutta viimekädessä jokainen golfyhteisö/-osakeyhtiö päättää ja toteuttaa ne itse omien reunaehtojensa puitteissa. Kaikesta huolimatta Suomessa on varmasti jokaiselle halukkaalle mahdollisuus harrastaa golfia haluamallaan tavalla, niillä rahallisilla resursseilla kun haluaa. Ei joka golfkentällä, mutta aina löytyy valinnanvaraa lähiympäristöstä esim. harjoituskenttiä/-paikkoja on Suomessa enemmän kuin golfkenttiä!
Monella kentällä on hämärtynyt se, että osakas aina vastaa/maksaa kentän kulut. Kentät ovat usein huonosti asioita ymmärtävän hallituksen vankina. Monet hallitukset toimivat niin kuin golfkenttä olisi yritys. Ei hallitusten tehtävä ole järjestää toimintaa niin että lähtöajat täyttyvät yritystapahtumista / vieraspelaajista, vaan hallituksen tehtävä on vain se että osakkeen omistaja pääsee pelaamaan omistamallaan kentällä, ilman että täytyy herätä viikonloppuisin klo 5.30 päästäkseen pelaamaan kierroksen golfia.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/05/golfkentat-pelottelevat-pakenevia-osakkaitaan-poliisitutkinnoilla Onneksi vapauttava lause ahdistukseen tulee ajassa 10:34 Omistajat jatkakoot omistamistaan.
Vapaa kilpailu on hyvä asia. Golfharrastuksessakin. Nykyinen golfkenttä ja -harjoitusalueiden määrä ja peito tarjoavat poikkeuksellisen hyvät harrastusmahdollisuudet kautta maan. Suomessa golfin penetraatio on aivan Euroopan kärkeä eli meillä on rekisteröityneitäkin golfareita asukaslukuun nähden runsaasti eurooppalaisesti. Merkitävä syy on kesäkauden pitkä valoisa aika, joka mahdollistaa pitkän pelipäivän/-mahdollisuudet. Suomalaiset ”golfkentät” so. golfosakeyhtiöt ovat talouden suhteen myös aivan kärjessä Euroopassa. Meillä on ilmeisesti vähiten kenttäyhtiöiden konkursseja/haltuuottoja koko Euroopassa. Taitaa tässä ”perussysteemissämme olla jotain hyvääkin?” On selvää, että erilaista kehitystyötä golfissa tarvitaan, markkinalähtöisesti, mutta ”mikä sopii yhdelle golfyhtiöille/golfarille ei sovi vältämättä toiselle”. Todennäköisesti ”vapaapelaaminen” vähentäisi golfkenttien määrää reippaasti eli pelimahdollisuuksia/-tarjontaa. Nyt ei yhteiskunta tule rahoitusapuun, kuten 90-luvun lamassa. Vaikka silloinkin useimmat golfosakkeenomistajat maksoivat osakkeensa kahteen – neljäänkertaan kenttiensä säilyttämiseksi. Omalta osaltani toivon nykyisille golfpäättäjille viisautta mahdollisen ja mahdottoman suhteen tavoiteenasetelussa, päätöksenteossa ja toteutuksen työn- ja resurssienjaossa. Vertailuksi Ruotsissa, jonka sanotaan olevan meitä kymmenen vuota edellä, on ”golfin tervehdyttäminen” tapahtumassa kovalla kädellä. Aiemmin haluttiin pelikausimaksut halvoiksi -> lisää jäseniä/halvemmat pk-maksut -> peliaikojen saanti huononi -> etäseurat/vielä halvempaa golfia – > konkursseja (n. 100), liiton jäsenmaksutulojen pudotus (sis.luottotappioita)/SGF:n saneeraus -> uudet golfkentät ovat osakekenttiä, vanhoista enenevässä määrin fuusoita & yritysostoja tai vast. -> tarjonta on monipuolistunut. Golf on Ruotsissa 2014 ensimmäistä kertaa noin kymmeneen vuoteen kasvanut, hieman. Taloudellisesti ja golfareiden kannalta golf voi paremmin, toivottavasti jatkossakin.
Kun lukee näitä situotumis-ym. Juttuja, niin ei voi muuta kun tulla siihen tulokseen että golfyhteisöillä (eikä golfilla) ole Suomessa MITÄÄN tulevaisuuta ennenkuin KAIKKI KENTÄT KANSALLISTETAAN ja kentänhoitajiksi ja toimareiksi palkataan nykyiset 400.000 työtöntä minimipalkalla. Ja valtiohan pitää tunnetusti huolta omaisuudestaan.
Hyvä Virpi! Juuri tuota nuo pakkovastikkeitaan maksavat Neuvostoliitonhaikailijat haluavat! Maksattaa muilla omat omistuksensa! Kuvittele. Itse pelaan jatkossa samojen haikailijoiden alennuksella antamillaan pelilipuilla esim. GoGolfin mainion uuden appsin kautta.