Nurmijärvi Golf ei ole pääkaupunkiseudun ympärysalueiden kentistä profiililtaan räväkämpiä. Monen mielikuva 27-reikäisestä on melkeinpä päinvastainen; Nurmijärvellä golf voi melko mukavasti ja klubilla homma pyörii omilla raiteillaan vakiintuneesti.
Mielikuva on lähellä todellisuutta, sillä Nurmijärvellä on pelattu golfia vuodesta 1991 lähtien ja seura on kasvanut tasaisesti näihin päiviin saakka.
Nurmijärvi Golf on ennen kaikkea jäsenten harrastuspaikka, ja sellaiseksi se haluaa profiloituakin. Sekaan toki mahtuu edelleen myös vieraspelaajia, jotka ovat myös tervetulleita.
”Meillä on vähän vajaa 1000 osakasta ja noin 1200 pelioikeutta. Ne ovat kaikki ulkona loppukäyttäjillä. Viime kevään osakastyytyväisyyskyselyssä mielipide kääntyi siihen suuntaan, että kehitämme toimintaamme ns. semi privat -suuntaan”, sanoo Nurmijärven toimitusjohtajana jo vuonna 1995 työt aloittanut Esa Meriläinen.
Esa Meriläinen on johtanut NGK:ta jo parikymmentä vuotta.
Meriläinen on golfkentän toimitusjohtajana tiettävästi pitkäaikaisin tekijä Suomessa. Hän suoritti oman green cardinsa aikoinaan Nurmijärvellä ja siirtyi työhön Nurmijärven kunnan liikuntatoimen johtajan paikalta.
”Kehitettävää on riittänyt koko ajan niin kentässä, yhteisössä kuin klubimiljöössäkin”, hän sanoo syyksi viihtymiselleen.
Oman työnsä ohella Meriläinen on ollut ja on mukana järjestöpuolella niin Suomen Golfliiton, Suomen golfjohtajien yhdistyksen FGMA:n, Suomen golfkenttien yhdistyksen SGKY:n kuin Golf-alan Työnantajayhdistys GOTA:nkin toiminnassa.
Pitkän työuran aikana golftoimiala on käynyt läpi monenlaista, mutta Meriläinen katsoo, että nyt ala on aidosti murroksessa. Se ei tarkoita, etteikö lopputulema voisi olla positiivinen.
NGK:n par 3 -kentällä on normaaleiden tiipaikkojen lisäksi lyhyet tiit lapsille ja aloittelijoille. Tällä väylällä tuo tiipaikka toimii myös frisbeegolfin avauspaikkana.
Meriläisen mukaan olennaista on profiloituminen. Kentän ja golfyhteisön on luotava vahva kuva siitä, mitä he haluavat olla ja miten he markkinoilla aikovat pärjätä. Kun kuva on olemassa ja se on riittävän kirkas, ohjaa se toimintaa koko ajan taustalla.
Nurmijärvellä keskiössä ovat osakkaat, jäsenet ja pelioikeutetut. He pelaavat vuositasolla pääosan kentän kierroksista. Viime vuonna lähtöjen kokonaismäärä oli noin 45 000 kierrosta. Huippuvuosina se on ollut peräti 53 000, mutta silloin kenttä oli ajoittain ruuhkainen, joten nykyiseen määrään ollaan varsin tyytyväisiä.
”Greenfee-tulot eivät ole meille merkittävä tulonlähde. Viime kaudella greenfee-tuottoja tuli enemmän par 3 -kentän puolelta kuin pitkältä puolelta”, toimitusjohtaja kertoo.
Nurmijärven par 3 -kenttä onkin ahkerassa käytössä. Se on parhaita alallaan, kuten Golf Digestin lukijat vuonna 2010 arvioivat.
Nurmijärvellä par 3 -kenttää hyödynnetään aktiivisesti opetuskäytössä. Kurssilaiset viedän heti kentälle rangella pallojen hakkaamisen sijaan. Lisäksi kentällä pelaa paljon aloittelijoita sekä harrastajia, jotka eivät vielä ole suorittaneet green cardia.
”Viime kaudella kokeilimme ensimmäisen kerran frisbeegolfia Par 3 -kentällä golfin rinnalla. Samassa ryhmässä voi olla mukana golfareita ja frisbeegolfareita ja he voivat pelata samaan aikaan”, Meriläinen sanoo ja kertoo, että kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia.
Frisbeegolfkorit on sijoitettu viheriöiden sivuille niin, etteivät ne häiritse golfin pelaamista.
Meriläisen mukaansa frisbeegolfin suosio on kasvanut hujauksessa. Innostuksesta kertoo sekin, että kun Nurmijärvellä ennen vappua järjestettiin ns. pitkällä kentällä frisbeegolf-kilpailu, täyttyi 150 osallistujan kiintiö kolmessa minuutissa.
”Par 3 -kenttä on toiminut hyvin sisäänheittokenttänä meille ja frisbeegolfissa on sama ajatus. Kun harrastaja saadaan kentälle, saattaa hän joskus kokeilla golfiakin samassa paikassa ja myös levittää sanaa kentästä omassa kaveripiirissään”, Meriläinen taustoittaa.
Alkaneella kaudella järjestetään ensimmäistä kertaa kisa, jossa toinen yhdeksikkö pelataan frisbeegolfia ja toinen golfia.
Tänä vuonna Nurmijärvellä ei tyydytä enää vain frisbeegolfiin golfin rinnalla, vaan par 3 -kentällä tullaan kokeilemaan myös futisgolfia. Se miten mäkinen maasto soveltuu futisgolfiin, jää nähtäväksi.
”Iso pallo kun ei pysy mäessä yhtä hyvin kuin pieni”, Meriläinen aprikoi.
Vaikka Nurmijärvellä toiminta on löytänyt luontaisen laajuutensa ja muotonsa, etsitään siellä aktiivisesti tapoja uusien harrastajien houkuttelemiseksi ja vanhojen palvelemiseksi paremmin.
Kenttäremonttia siellä on tehty hiljalleen kaiken aikaa. Kymmenisen vuotta sitten Lassi Pekka Tilander laati kentälle peruskorjaussuunnitelman, jonka pohjalta uudistuksia on toteutettu pikkuhiljaa.
Mitään kentän osaa ei ole suljettu matkan varrella, vaan uudistuksia on toteutettu asteittain. Muutamia lyöntipaikkoja on rakennettu uudelleen, bunkkereita on siirretty ja lay outia uudistettu.
Keskiössä ovat olleet lay out, kentän kunnossapito, pelaamisen turvallisuus sekä visuaalinen ilme, jota on haluttu muokata puistomaisemmaksi.
Par 3 -kentälle lisättävät futisgolfkorit odottavat asentamista huoltohallissa. 52 senttinen reikä peitetään tarvittaessa kannella.
Nurmijärvellä on myös haluttu panostaa valmennukseen enemmän kuin monella muulla suomalaisella golfklubilla. Osaltaan onnistumisesta kertovat NGK:n monet menestyvät amatööri- ja ammattilaispelaajat kuten Henri Satama, Miki Kuronen, Ossi Mikkola ja Eemeli Järvinen. Paikallisuudesta kertoo sekin, että kaikki ovat kotoisin hyvin läheltä kenttää.
”Junnujen menestys luo aitoa yhteisöllisyyttä. Me emme ole ruvenneet haalimaan tänne edustuspelaajia, vaikka kyselyitä ja yhteydenottojakin on ollut. Mutta samoilla ehdoilla kaikki ovat tervetulleita”, Meriläinen sanoo.
Koska NGK:ssa satsataan kilpagolfiin, on kentällä myös haluttu järjestää aktiivisesti kilpailuita.
”Jos me haluamme kouluttaa kilpapelaajia, pitää meidän tarjota omaa kenttäämmekin kisa-alustaksi”, Meriläinen tiivistää ajatuksen.
Valmennustoiminta on aktiivista myös ns. klubipelaajien ja riviharrastajien keskuudessa. Meriläinen on laskenut, että erilaisiin tapahtumiin on ottanut osaa kauden aikana noin 500 henkilöä seuran kaikkiaan 1870 jäsenestä.
NGK järjestää yhteisiä pelimatkoja vuosittain 4–5 kappaletta. Parhailla kerroilla matkassa on ollut 50 henkilöä ja Tallinnan pelireissu on joskus pitänyt järjestää kahdessa osassa osallistumisinnokkuuden ylitettyä odotukset.
Golfkentän menestysreseptistä puhuttaessa esiin nousee sijainti. Nurmijärvi Golf on sivussa pääkaupunkiseudulta, mutta se on pärjännyt hyvin alueellisena keskuksena – profiilinsa mukaisesti.
Tulevaisuuskin näyttää vakaalta. Paikoilleen Nurmijärvelläkään ei haluta jäädä.
”Kun aloitin, toimittiin faxeilla. Nyt eletään some-aikaa. Nuori sukupolvi elää jatkuvassa muutoksessa, eikä ehkä ole valmis sitoutumaan samalla tavalla kuin edeltävät. Siksi tähtäin pitää koko ajan olla edessäpäin, siinä mitä halutaan 15 ja 50 vuoden kuluttua”, Meriläinen sanoo kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Sami Sarpakunnas
Caddiemasterin tytöt Nurmijärvellä voisivat vielä vähän panostaa ystävälliseen asiakaspalveluun – myös vieraspelaajille
Malliesimerkki, miten toimitaan pitkäjänteisesti kentän ja toiminnan kehittämiseksi. Useiden kenttien olisi hyvä tutustua Nurmijärven toimintahistoriaan ja aikaansaannoksiin. Ei turhia puheita – eikä selityksiä – vaan oikeita tekoja ja ”suosta” on noustu!
Tässä kehityksessä on toimari ollut avainhenkilö- ei turhake niin kuin jossain ketjuissa tietämättömät kirjoittivat. Hyvä suunta NGK:lla.
Hieno asia tuo PAR 3 – kenttä. vahinko että on kaukana pk-seudulta. Tali golf voisi laittaa meille satuunaisgolffareille PAR 3 kentän, voitais tulla frendien kanssa viettää aikaa pelaten iisisti ja samalla nauttia muutaman bissen. Olisiko tässä teille tulonlähde.
Viime kesänä positiivinen kokemus.
Par 3-kentät ovat treenaamista varten ja kivoja paikkoja tuoda lapsetkin opettelemaan peliä ja tapoja. Viimeinen asia mitä sinne halutaan on bisseä vetävät ’pelaajat’. Minigolf-radoilla noita näkee, häiriöksi varmaan sielläkin. 4 kaverusta kahdella autolla ja molemmissa kaljakori ja sitten pelaamaan 18 reikää. Näitä juttuja kuulee muutaman kerran kesässä. Toivottavasti valvojat ovat tarkkoja, vaaratekijöitä ja örveltäjiä ei kentillä tarvita.